Viikko Akatemialla

Proakatemialla opiskeleminen ja työskentely on hyvin erilaista kuin ”normaalissa” koulussa, eivätkä meidän viikot ole koskaan samanlaisia. Mitään valmiita lukujärjestyksiä ei ole, ja täytämme kalenterit itse omalla tekemisellämme. Voimme suunnitella viikot täysin omanlaiseksi sisällyttäen sinne tiimin viikoittaisia tapahtumia sekä kaksi neljän tunnin säännöllistä pajaa. Pajat ovat tiimien yhteisiä oppimishetkiä, ja ne ovat ainoita lukkoon lyötyjä aikoja, jolloin koko tiimin on oltava paikalla.

Tällainen ajanhallinta antaa paljon vapautta, mutta ennen kaikkea vastuuta. Toimintamalli on siis kuin oikeaa yrityselämää. Akatemian uusissa tiloissa on huikeat puitteet työskennellä, mutta oman valinnan mukaan töitä voi tehdä vaikkapa kotona tai kahvilassa.

Me olemme tiimiyrittäjiä Projektitoimisto Efekti Osuuskunnasta, ja seuraavassa hieman avaamme viikkojamme Proakatemialla.

Kalle:

Kalle Proakatemia

Maanantai. Otimme muutama viikko sitten Efektissä käyttöön erilaiset roolitiimit. Kuulun meidän asiakastiimiin, ja pidimme maanantaiaamuna paliksen Efektin asiakasrekisterin ja palautelomakkeen päivittämisestä. Aloitimme klo 9, koska kukaan ei tee maanantaina vapaaehtoisesti mitään ennen sitä. Lounaan jälkeen meillä oli Efektin jokaviikkoinen viikkopalaveri, jossa käymme läpi tiimin yhteisiä asioita.

Tiistaina pidimme projektipajan, jossa kävimme läpi Efektin käynnissä olevia ja tulevia projekteja. Pääsin pari viikkoa sitten mukaan Tampere3-pilottihankkeeseen, ja kävin pajan välissä palaverissa, jossa suunniteltiin Tampereen korkeakouluille yhteisiä myynnin kursseja. Pajan jälkeen viimeistelimme Tullintori+Lielahtikeskus -projektin loppuraportin. Toteutimme näihin kauppakeskuksiin asiakaskyselyt. Iltapäivällä pidimme palaveria Visiotapahtumasta. Visio on innovointikilpailu korkeakouluopiskelijoille, ja se on Proakatemian ”perintöprojekti”. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna 15. kerran, ja olen osa projektitiimiä.

Keskiviikko lähti käyntiin Projektorilla ja Prosemmalla. Projektorissa käydään läpi tiimien tilannetta edelliseltä kuukaudelta sekä akatemian yhteisiä asioita. Prosemma taas on seminaari, johon järjestäjät hankkivat puhujan/puhujia. Tällä kertaa puhujina olivat Winled Oy:n kehitysjohtaja Panu Rekilä ja Vihreiden kaupunginvaltuutettu Jaakko Mustakallio. Nämä ovat koko Akatemian yhteisiä kuukausittaisia tapahtumia, jotka järjestää jokainen tiimi vuorotellen. Tapahtuman teemana oli Game Of Thrones, ja olikin mukavaa, kun minut valittiin yhdeksi Efektin kuukauden ritareista. Erittäin hieno kunnianosoitus! Loppupäivä ja –ilta kuluikin Vision suunnittelun parissa.

Torstaiaamuksi otimme Efektin kanssa myynti-workshopin, jonka ideana oli tehdä myyntiä ja sopia tapaamisia puhelimitse. Kaikki keräsivät tätä varten kontaktilistan, soittelimme listoja läpi, ja välillä neuvoimme ja sparrailimme toisiamme. Iltapäivällä meillä oli paja aiheesta kaverijohtaminen. Se oli todella mielenkiintoinen ja herätti hyvää keskustelua. Tämän jälkeen suunnittelimme muutaman muun Efektiläisen kanssa seuraavan viikon palautepajaa. Palautepajassa opettelemme antamaan ja vastaanottamaan palautetta. Tämäkin aihe herättää varmasti keskustelua, kun annamme toisillemme rakentavaa palautetta.

Perjantaiaamusta jatkoimme taas Vision suunnittelua. Niin kuin näkyy, olemme Vision kanssa sellaisessa vaiheessa, että yhteisiä palavereita täytyy pitää paljon ja tiheästi. Hyvin hoidetun asiakaskyselyprojektin jälkeen saimme Lielahtikeskuksen johdolta idean uuteen projektiin, ja aloimme lounaan jälkeen suunnitella Lielahtipäiviä, eli koko kauppa-alueen yhteistä markkinointitempausta. Iltapäivällä valmistelimme vielä seuraavan viikon palautepajaa ja sen materiaaleja.

Eveliina:

Eveliina Proakatemia

Minun maanantaini lähti käyntiin klo 11 kosmetiikan maahantuojan tapaamisella. Tarkoituksena oli tutustua uuteen kosmetiikkasarjaan, jota voisimme käyttää tulevissa projekteissa. Tapaamisen jälkeen oli viikkopalaverin vuoro Akatemialla. Oman tiimipalaverin jälkeen suuntasin toiseen projektiryhmän tapaamiseen, jossa suunnittelemme ja uudistamme naisille suunnattua palvelukonseptia kauneudenhoidon ja muun hemmottelun saralla.

Tiistai alkoi aamukahdeksalta pajalla, jossa meidän käsiteltävänä aiheena oli brändäys. Neljän tunnin pajan jälkeen treffasimme projektiryhmällä, jossa innovoimme ideoita esitettäväksi mahdolliselle tulevalle asiakkaallemme. Palaverin jälkeen siirryin TAMK:ille kolmen tunnin myyntivalmennukseen, joka käsitteli myynnin prosesseja ja psykologiaa.

Keskiviikon starttasi Projektori ja Prosemma. Projektorissa käytiin jälleen läpi tiimien kuulumiset ja liikevaihdot. Prosemmassa vierailevana puhujana oli Huijarit: taikurit ja mentalistit Johannes Malkamäki ja José Ahonen. Iltapäivällä meidän tiimillä oli workshop, jossa ideoitiin Efektin nettisivujen sisältöä. Workshop järjestettiin kolmen tiimilaisen kotona, sillä meidän tarkoituksena on kiertää kaikkien kodit tämän kevään aikana.

Torstaina pajan aiheena oli esiintyminen, ja teimme improharjoituksia sekä pidimme puheet. Iltapäivällä teimme hankintoja viikonlopun kauneustapahtumaan sekä valmistelimme materiaaleja ja suunnittelimme aikatauluja.

Perjantain pidin vapaapäivänä, koska tiesin tulevan viikonlopun olevan täynnä tehtävää.

Lauantaiaamuna lähdin valmistelemaan kauneustapahtuman ständiä paikanpäälle. Päivän kestänyt tapahtuma onnistui meidän osaltamme suunnitellusti, ja saimme promottua projektiamme halutulla tavalla. Loppusiivouksien jälkeen päivä oli paketissa viiden jälkeen. Sunnuntaina teimme laskelmia pian alkavalle kauneusprojektille.

 

Kalentereistamme huomaa erittäin hyvin, että vaikka on samassa tiimissä, ei viikot todellakaan ole kaikilla samanlaisia, vaan kalenterin voi täyttää itseä kiinnostavilla projekteilla. Viikot eivät myöskään välttämättä ole ihan normaaleja viisipäiväisiä ja klo 8-16. Välillä viikko voi olla vaikka seitsemänpäiväinen ja 10h päivässä. Sen voi jossain vaiheessa sitten tasata vaikkapa pidennetyllä viikonlopulla.

Eveliina Kauvosaari & Kalle Airila,

Efekti

 

Kaiken takana on opiskelija

Jo vuosia Proakatemian markkinoinnista ovat vastanneet opiskelijat. Proakatemian oma markkinointi- ja viestintätiimi pitää yllä ulkoisia viestintäkanavia, ja kehittää Proakatemian sisäistä viestintää. Ajatellaanpa melkein jokaista lukiota, ammattiopistoa tai korkeakoulua; pääasiallisesti näiden kokonaisuuksien markkinoinnista vastaavat palkatut henkilöt, jotka luovat ja kehittävät brändiä. Proakatemialla vastuu on opiskelijoilla. Saamme päättää, kehittää ja luoda itse Proakatemian markkinointia ja viestintää.

Joka syksy valitaan uusi markkinointi- ja viestintätiimi, joka koostuu pinkuista (1. vuoden akatemialaisista) sekä yhdestä vanhemmasta, mavi-jehusta. Mukana pyörii myös valmentaja. Viime syksynä aloitimme jälleen uudella porukalla. Tiimiin haki todella hyviä tyyppejä loistavilla hakemuksilla, mikä hankaloitti merkittävästi valintaa. Tiimin valinnan jälkeen aloitimme heti tulevan vuoden suunnittelun. Edellinen vuosi toimi hyvänä pohjana, ja viime vuoden tiimin jäsenet olivat suurena apuna uusille tulokkaille.

Mavi-tiimi_Proakatemia_MVV

Tiimi markkinointiviesinnän viikoilla Helsingissä viime syksynä. Mukana Hanna-valkku, Juuso, Jonna, Saku, Emmi, Pauliina ja Jenna sekä kameran takana Jussi.

Kuluva lukuvuosi on ollut monessa mielessä historiallinen Proakatemialle. Aloitimme viime syksynä uudessa, hulpeassa tilassa, jossa todellakin on kasvunvaraa yhteisölle. Tämän lisäksi samaan aikaan Kuntokadun puolella aloitti ensimmäinen erä Proakatemialle yhteishaussa suoraan hakeneita opiskelijoita. Tuttavallisemmin näitä uusia tulokkaita kutsutaan esipinkuiksi. Edellinen vuosi oli siis ensimmäinen vuosi koko Proakatemian historiassa, jolloin pystyi hakemaan suoraan omalla hakukoodilla.

Tämä totta kai muutti merkittävästi Proakatemian markkinointia. Nyt kilpailemme toisten koulujen kanssa hakijoista eri vaihtoehtojen viidakossa. Tämä kiehtova haaste on ollut tiimimme toimintaa eniten ohjaava tekijä. Eri kanavakokeilut, kuten Snapchat antavat mahdollisuuksia päästä sinne, missä hakijat liikkuvat. Pääviesti koko markkinoinnissa on ollut unelmien koulu. Pyrimme tarinoiden ja alumnien avulla tuomaan esille, minkälainen mahdollisuus Proakatemia on opiskelijoille, ja kuinka erilainen oppimisympäristö meillä on.

Tarinat ovat myös osa myös kouluvierailujamme, joita kävimme tekemässä ympäri Suomea eri toisen asteen kouluissa viime syksynä. On ollut hauskaa nähdä, kuinka nämä tarinat inspiroivat (ja välillä myös provosoivat) myös opettajia tekemään muutoksia omassa opetuksessaan.

Mavi_ProakatemiaHullu reissu_Proakatemia

 

 

 

Kiehtovaa on nähdä, minkälaisia muutoksia Proakatemian markkinointiin tuo eri mittareiden entistä syvällisempi seuraaminen ja niiden mahdollistama markkinoinnin kohdentaminen. Tämän datan avulla saatiin esimerkiksi tietää, että nettisivuilla eniten vierailijoita on pääkaupunkiseudulta, joten esimerkiksi kouluvierailuita voisi suunnata seuraavana syksynä aiempaa enemmän sinne päin.

Tällä hetkellä sosiaalisen median kanavista toimimme aktiivisesti Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä. Uusina tulokkaina ja tulevaisuuden kanavina olemme ottaneet käyttöön Youtuben ja Snapchatin. Pyrimme kanavien kautta pääsemään sinne, missä hakijat ovat, mutta myös viestimään koko yhteisölle, alumnit mukaan lukien. Viime vuodesta lähtien käytetyin hashtagimme on ollut #unelmienkoulu, joka kuvaa hyvin omia ajatuksiamme Proakatemiasta ja sitä viestiä, jota pyrimme välittämään hakijoille.

Vuosi toi myös haasteita sisäisessä viestinnässä. Isommat tilat ja muuton tuoma hetkellinen hämmennys johtivat tuntemuksiin yhteisöllisyyden katoamisesta. Tähän haasteeseen tiimimme vastasi omalta osaltaan ottamalla käyttöön menneisyydestä tutun kuukausitiedotteen, jonka avulla saadaan tietoa tiimien asioista levitettyä yhteisölle pelkkää liikevaihtoa syvällisemmin.

Ensi viikon keskiviikkona katsotaan sitten työn tulokset nyt kun yhteishaku on päättynyt. Tiimistämme olen jo nyt äärimmäisen ylpeä, ja on ollut hienoa nähdä, minkälaista kasvua pystyy tapahtumaan alle vuodessa. Tässä yhteisössä on mahtava voima, joka kirittää jokaista sen jäsentä ylittämään omat odotuksensa.

Mavi Proakatemia

© Saku Laaksonen

 

Juuso Koivuniemi,

mavi-jehu 15-16

Noste 360

#unelmienkoulu

Proakatemian yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutus löytyy tänä keväänä toista kertaa korkeakoulujen yhteishausta. Aiemminhan Proakatemialle on päässyt opiskelemaan hakemalla ensin TAMKin liiketalouden koulutusohjelmaan, josta 1. vuoden keväällä pystyi hakemaan Proakatemialle. Taustana kerrottakoon, että Proakatemialle valittavat opiskelijat opiskelevat 1. vuoden TAMKin pääkampuksella liiketalouden perusteita, kuten kirjanpitoa, markkinointia ja kieliä. Toisen vuoden alussa he siirtyvät Proakatemialle Finlaysonin sydämeen jatkamaan opintojaan suuntautuen yrittäjyyteen ja tiimijohtamiseen.

Sain ilon haastatella kahta ensi syksynä Proakatemialle ensimmäisten suoraan hakeneiden joukossa siirtyvää opiskelijaa Noora Qvickia, 22 ja Eelis Piipposta, 21.

Miksi haitte opiskelemaan Proakatemialle?

Noora: Olin kuullut, että Proakatemian oppiminen perustuu aitoon tekemiseen eikä pelkkään luennoilla istumiseen ja tenttimiseen. Luennot ja tentit eivät ole minua varten, vaan opin parhaiten itse kokeilemalla ja tekemällä. Ajattelin pitkään, ettei liiketalous ole minua varten, mutta 1. vuoden aikana olen viimeistään huomannut sen olevan sittenkin hyvä juttu. Olen todella tyytyväinen, että löysin Proakatemian hakuvaihtoehdoista.

Eelis: Olin päättänyt hakea opiskelemaan, mutta viimeisenä hakupäivänä en vielä tiennyt mihin hakisin. Laitoin Proakatemian 2. vaihtoehdokseni. En ehtinyt 1. hakuvaihtoehtoni pääsykokeisiin armeijan takia, joten päädyin valintakokeeseen Tampereelle. Esittelyvideon lähettäminen oli todella helppoa, eikä kokeisiin tarvinnut lukea pääsykoekirjoja. Tutustuin Proakatemiaan paremmin vasta, kun olin tullut valituksi. Tutkin aihetta isäni kanssa ja molemmat tulimme siihen tulokseen, että olin löytänyt aika mielettömän opiskelupaikan.

N: hieman vahingossa minäkin tänne loppujen lopuksi päädyin. Hain aluksi TAMKin Mänttä-Vilppulan pisteeseen liiketalouden monimuotototeutukseen, jotta olisin voinut työskennellä samalla. En kuitenkaan onnistunut pääsykokeissa, mutta se olikin vain onni. Koko ketju on ollut onnellisten sattumusten summa.

Esipinkut_Proakatemia

Esipinkut Eelis Piipponen ja Noora Qvick

Olitteko kuulleet aiemmin Proakatemiasta?

N: Olin kuullut jotain aiemmin, mutta varsinaisesti löysin Proakatemian kun selasin TAMKin opiskelutarjontaa. Tiesin heti, että tämä olisi minua varten, kun selvisi opiskelun perustuvan aitoon tekemiseen ja yritystoimintaan.

E: En ollut kuullut aiemmin Proakatemiasta. Tiimiakatemiasta olin kuullut jotain vähän, mutta Proakatemia tuli eteen vasta hakuvaiheessa.

Millainen yhteishakuprosessi oli?

N&E: Haku tehtiin netissä aivan kuin muihinkin korkeakouluihin. Esittelyvideo itsestään tuli toimittaa tiettyyn päivään mennessä sähköpostitse. Valintakoe järjestettiin alkukesästä, ja siihen sisältyivät essee ja ryhmähaastattelu.

N: Kirjoitustilanne oli itselleni kuumottava, mutta hyvinhän se kuitenkin meni.

E: Tärkeintä valintaprosessissa ei ole olla paras, vaan oma itsensä ja rehellinen.

Miten koette, että teidät on otettu vastaan ”esipinkkuina”?

(Fun fact: Proakatemialla 1. vuotta opiskelevia kutsutaan ”pinkuiksi”. Tämä kuulemma siksi, että uudet opiskelijat kulkevat ryhmissä ja nyökyttelevät kaikelle kuin pingviinit.)
Pinkku

N: Olemme päässeet jo todella paljon hengailemaan Proakatemialla. Meidäton kutsuttu Proakatemian synttäreille, pikkujouluihin ja muihin yhteisiin juhlatilaisuuksiin. Tuntuu siltä, että olisi jo osa porukkaa vaikka 1. vuoden opinnot pääkampuksella jatkuvat vielä reilun kuukauden.

E: Minä ja kaverinikin eilen tultiin vaan hengailemaan tänne hetkeksi, ja kaikki moikkaili ystävällisesti.

N&E: Hyvin on siis otettu vastaan.

Minkälaiset fiilikset teillä on tällä hetkellä Proakatemiasta?

E: Only positive!

N: Odotan jo todella syksyä, että pääsee siirtymään Proakatemialle, ja pääsee hommiin.

Mitä odotatatte opiskelulta Proakatemialla?

N: Minä haluaisin kyllä tehdä rahaa, röyhkeän rehellisesti. Henkilökohtaisesti haluaisin toimia tulevaisuudessa esimiestehtävissä, joten haluaisin päästä harjoittelemaan johtamista käytännössä. Lisäksi odotan innolla tekemistä ja mukavia projekteja

E: Odotan myös mukavia projekteja. Kontaktini ja verkostoni ovat lähinnä kotikaupungissani Kouvolassa, joten odotan verkostoitumista ja yrityselämän kontakteja. Haluan tutustua yritysmaailmaan paremmin ja rakentaa laajan verkoston myös Tampereelle. Pidän siitä, että Proakatemialla yhteisöllisyys on tärkeässä roolissa. Olen kuullut, että alumnit ovat mukana ahkerasti valmistumisensa jälkeenkin ja heiltä saa tukea aina tarvittaessa.

Mitä sanottavaa teillä on heille, jotka miettivät hakevansa Proakatemialle?

N: Yksi asia: Hae! Ei saa jättää yrittämättä.

E: Kokeile! Voit päästä mukaan mielettömälle matkalle. #unelmienkoulu

 

Korkeakoulujen yhteishakua on jäljellä 6.4.2016 kello 16.00 asti. Hae nyt!

Jos haluat oppia yrittäjyydestä ja tiimijohtamisesta, Proakatemia on sinun paikkasi.

Jos haluat osaksi mieletöntä yhteisöämme ja kasvattaa työelämäverkostojasi, Proakatemia on sinun paikkasi.

Jos et halua istua luennoilla, vaan oppia käytännössä tiimin kanssa tekemällä, Proakatemia on juuri sinun paikkasi.

 

Anne Tirronen,

Efekti

Kuukauden alumni: Patrik Korhonen

Pay-Alumni_Black_rot

Maaliskuun alumnimme on vuonna 2001 Proakatemian historian ensimmäisestä tiimistä eli Villivisiosta valmistunut Patrik Korhonen. Vuosien varrella on ehtinyt tapahtua paljon. Missä hän on nyt?

 

Mitä teet tällä hetkellä?

Toimin 9 vuotta Sanoma Media Finlandissa – eli Sanomilla – Group Sales Managerina, eli käytännössä johdan 6 KAM:n suurasiakkaiden tiimiä. Vastaamme Printti- ja digimedioiden myynnistä nimetyille Sanoman suurasiakkaille. Taustani on media-alalta, eli toimin 8 vuotta Nelonen Mediassa televisio-, radio- ja videomaailmassa ensin neljä vuotta KAM:na ja sitten toiset nelisen vuotta uusmyynnin vetäjänä.

Mitä osaamista työsi vaatii? Kuinka ylläpidät osaamistasi?

Lehmän hermoja, ymmärtämystä ihmisten erilaisuudesta, johdonmukaisuutta, rauhallisuutta, coachaavaa asennetta, esimies-, johtamis- ja kuuntelutaitoa, innostumisen taitoa, paineensietokykyä, myynti- ja neuvottelutaitoa sekä esiintymistaitoa. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. Käytännössä vastaan siitä, että me yhdessä onnistumme. Esimiehen tärkein tehtävä on toimia onnistumisen mahdollistajana, myynnin agitaattorina ja motivaattorina.

Luen paljon alan kirjallisuutta. Harjoittelen käytännössä eri tilanteita, joissa joudun toimimaan, koska asiasta lukeminen ja sen kokeminen on kaksi täysin eri asiaa. Voin harjoitella esitystäni kymmeniä kertoja etukäteen, jotta itse esitystilanteessa olen varmasti valmistautunut. Luin The Arnoldin elämänkerran, jossa hän kertoi harjoittelevansa puheitaan kymmeniä kertoja etukäteen. Hän merkkaa jokaisen harjoituskerran tikkukirjanpidolla ylös, jotta näkee työn määrän konkreettisesti. Tätä olen itsekin alkanut noudattaa; määrissä olen vielä vähän jäljessä Arnoldiin verrattuna.

Tähänhän Proakatemiakin kiteytyy, tekemällä oppimiseen lukemisen lisäksi.

Näiden lisäksi toki käyn kouluttautumassa työn ohessa, mitä suosittelen kaikille lämpimästi. Omaan osaamiseensa kannattaa aina panostaa. Hyvä ystäväni on toiminut hyvänä esimerkkinä tästä, eli hän kouluttautuu koko ajan itsenäisesti työnsä ohessa. Hänellä on aina käynnissä jokin koulutus, joka kehittää juuri sitä osa-aluetta, mikä juuri sillä hetkellä kiinnostaa. Välttämättä se ei edes liity hänen työhönsä suoranaisesti, vaan siihen, mikä häntä KIINNOSTAA. Tätä aion itsekin jatkossa tehdä enemmän, oli se sitten perhokalastus tai muutosjohtaminen.

Mitä teit valmistuttuasi? Miltä akatemian jälkeinen elämä tuntui?

Proakatamian jälkeen veri veti takaisin Helsinkiin, josta olen kotoisin. Työtilanne ei ollut hyvä markkinoilla silloinkaan, ja jouduin tekemään työtä entisessä kesätyöpaikassani hedelmätukussa tilausten täyttäjänä (=lemppasin hedelmiä FIN-lavoille) ennen kuin sain oman alan töitä. Tämäkin on hyvä tiedostaa, eli harvalla tärppää heti, ja se vaatii pitkää pinnaa ja aktiivisuutta. Akatemian jälkeinen elämä tuntui siis hieman hankalalta, ja tulin pohtineeksi, olisiko sittenkin pitänyt jatkaa Villivisiossa vielä valmistumiseni jälkeen.

Sain lopulta työpaikan Keskosta K-Plussa Oy:stä, joka hallinnoi Plussa-korttia. Työn sain Proakatemiassa luomieni suhteiden kautta. Vedin Visio-projektia, kun se ensi kerran tehtiin, ja yhtenä yrityksenä mukana oli K-Plussa Oy. Pidin yhteyttä valmistumiseni jälkeen silloiseen yrityksen toimitusjohtajaan, joka vinkkasi minulle avoimesta paikasta, johon saattaisin olla sopiva. Lopulta minut valittiin työhön, jossa toimin kouluttajana Keskon ketjujen myyjille liittyen Plussa-korttiin ja Plussa-luottokorttiin.

Tämän jälkeen kohtalo vei yrityskaupan myötä Nordeaan, jossa toimin rahoituspäällikkönä 4 vuotta, ja sitten vihdoin media-alalle, jolla edelleenkin työskentelen. Tällä alalla olen ainakin toistaiseksi omimmillani; nopea tahti ja muuttuva markkina motivoi.

Mikä on paras muistosi Proakatemialta?Patrik Korhonen_Proakatemia

Ei oikeastaan ole yhtä, joka olisi yli muiden. Toki ekat kaupat ja Visio-projekti olivat kokonaisuutena hienoja. Ja se jännä tunne, kun oltiin pioneereja ja ensimmäisiä TAMK:n koeputkilapsosia akatemian osalta. Mutta ehkäpä isoimpana ne yhteiset sitsit koko tiimin kanssa, jossa kehitettiin ja kehityttiin. Yhteenkuuluvuuden tunne ja palo oli käsinkosketeltavissa, ja siitä jäi hyvät muistot.

Mitä Proakatemialta on ikävä?

Ihmisiä ja sitä tekemisen meininkiä. Ei huolta huomisesta –asennetta. Mitä väliä, jos epäonnistutaan, ainakin ollaan koitettu –fiilistä. Sitä pientä sinisilmäisyyttä on myöskin ikävä. Näitä asioita toivoisin olevan enemmän nykyisessä korporaatiomaailmassakin.

Mikä oli mielestäsi tärkein oppi tai koppi Proakatemialta?

Uskalla tehdä asioita! Kuuntele muita – tiedät jo, mitä omasta suustasi tulee.

Mitä terveisiä lähettäisit nykyisille akatemialaisille ja Proakatemialle hakemista harkitseville?

Nykyisille tsempit; kun tarpeeksi hakkaa päätä seinään, niin kallo vahvistuu!

Uusille hakijoille suosittelen miettimään tarkasti, mitä ja miten haluaa opiskella. Proakatemia ei ole kaikkien paikka – eikä pidäkään olla. Niille, jotka kokevat, että oppimismalli on aidosti sopiva ja innostava itselle, niin go for it; kyyti on taattua.

 

Saku Laaksonen

Eventa

Kick Off

Kokoonnuimme vuodenvaihteen jälkeen Proakatemian johtoryhmän kanssa mökkipajaan Sappeelle miettimään, miten akatemian viestintää voisi kehittää. Pajassa tuli paljon ideoita, joista parhaaksi valittiin Proakatemian Kevätmallisto. Kevätmallisto päätettiin toteuttaa siten, että Akatemian nettisivuille rakennettiin uusi nettikauppatyylinen sivu, johon jokainen tiimi ja projektiryhmä saa julkaista omat projektinsa. Tämän toivotaan helpottavan oikeiden projektien löytymistä ja parantavan asiakaskokemusta.

Halusimme tuoda kevätmalliston isosti maailman tietoisuuteen. Lisäksi akatemialla on paljon toivottu erilaisia verkostoitumistilaisuuksia, joten päätimme järjestää Kick Off –tilaisuuden, jossa mallisto julkaistaan yritysvieraille ja asiakkaille. Minut valittiin projektipäälliköksi, ja hommat aloitettiin Proakatemiapäivänä helmikuussa. Ensin idea oli kuitenkin myytävä akatemialaisille. Päätimme pitää  tiedon vain joryssa Proakatemiapäivään asti, ja parin viikon ajan Akatemian tiloista löytyi erilaisia vihjailevia flyereita, joilla heräteltiin mielenkiintoa. Itse päivänä idea julkistettiin, ja sitä lähdettiin ideoimaan ja toteuttamaan.

Päätimme tehdä Kick Offista messutyylisen tapahtuman. Proakatemian stagetilaan kasattiin ständejä mallistosta löytyville projekteille, ja Kevätmallisto esiteltiin tasatunnein stagella. Vaikka tapahtuma olikin onnistunut, ei projekti silti ollut helpoimmasta päästä. Pikainen aikataulu, hiihtoloma ja oman Eventa-tiimin messumatka vaikeuttivat projektiryhmän toimintaa todella paljon. Näiden lisäksi vieraiden haaliminen osoittautui todella haastavaksi, ja lopulta vieraita ei kovin paljon saatukaan paikalle. Kuitenkin ne, jotka tilaisuuteen saapuivat, olivat todella kiinnostuneita, ja monista heistä tuli luultavasti uusia asiakkaita.

20160316_140310 20160316_140404

Suurin positiivinen yllätys oli se, kuinka tapahtuma vaikutti Proakatemian sisäisen viestinnän kannalta. Monet paikallaolijat juttelivat ensimmäistä kertaa ihmisten kanssa, jotka ovat olleet samassa talossa yli puoli vuotta. Tapahtumassa pääsi aivan eri tavalla kosketuksiin muiden projektien kanssa, ja näimme mitä kaikkea akatemialla oikein tehdään. Yhteiset tapahtumat myös luovat aina hyvää fiilistä ja yhteenkuuluvuutta akatemialla.

Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa, ja vaikka montaa asiaa täytyy kehittää, saa seuraava projektiryhmä hyvän pohjan tulevien tapahtumien järjestämiseen. Toivottavasti saamme Kick Offista kausittaisen perinteen, joka kasvaa varteenotettavaksi messutapahtumaksi.

Kevätmallistoa pääset selaamaan täältä.

Aiheesta on kirjoitettu myös Eventan blogissa.

 

Aleksi Kauppinen

Eventa

Kuukauden alumni: Piia Pennanen

Kuukauden alumniHelmikuun alumnimme on Piia Pennanen. Tänä vuonna 32 vuotta täyttävä Piia on valmistunut Proakatemialta vuonna 2006 Huima Divisioona-tiimin kanssa. Mitä hänelle kuuluu nyt?

Mitä teet tällä hetkellä?

Toimin yrittäjänä kuudetta vuotta, ja viimeiset neljä vuotta olen omistanut kuntosalin. Liikuntakeskus Vida sijaitsee Vantaalla, ja meiltä löytyy kaksi erillistä kuntosalia, joista toinen on vain naisille, monipuolinen valikoima ryhmäliikuntaa sekä personal training-palvelut. Käytännössä vastaan salin pyörityksestä kaikkinensa; työnkuvaan kuuluu kaikkea mahdollista laskutuksesta ja mainonnasta asiakaspalveluun ja remppahommiin. Vuoden alusta olen ollut äitiysvapaalla, ja päävastuu on siirretty toisille. Itse seurailen tapahtumia tämän vuoden sivusta. Hyvin tuntuu homma toimivan näinkin!

Mitä osaamista työsi vaatii? Kuinka ylläpidät osaamistasi?

Piia_Pennanen_ProakatemiaTäytyy osata aika monipuolisesti kaikkea mahdollista – kuten sanottu teen aivan kaikkea laidasta laitaan. Ehkä tärkeintä on osata kuunnella asiakkaita, ja toisaalta hypätä heidän saappaisiinsa, ja kehittää toimintaa sen mukaan. Tärkeää on myös ollut koota hyvä tiimi, jotta homma toimii. Meidän hyvät ja ammattitaitoiset jumppaohjaajat ovat kullanarvoisia! Pidän osaamistani yllä opiskelemalla jatkuvasti uutta, joko liikunnan ja ravitsemuksen puolelta tai yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen puolelta. Tällä hetkellä opiskelen akatemialla ylempää AMK-tutkintoa. Tästä on ollut jo nyt puolen vuoden jälkeen iso hyöty yritykselleni, sillä käytännössä kaikki työt tehdään omalle yritykselle. Uutta näkökulmaa ja ajatuksia tekemiseen saa jatkuvasti, ja iso osa on siirtynyt myös käytäntöön samantien.

Mitä teit valmistuttuasi? Miltä akatemian jälkeinen elämä tuntui?

Olin palkkatöissä vajaat kolme vuotta, mutta en kuitenkaan oikein löytänyt sitä “juttuani”. Viimeisimmässä työpaikassani tympäännyin totaalisesti työnkuvan toimettomuuteen, ja aloin tosissani miettimään, mitä haluaisin oikeasti tehdä. Koska liikunta on aina ollut tärkeässä roolissa elämässäni, päätin lähteä kouluttautumaan lisää liikunta-alalle, ja laittaa oman yrityksen pystyyn. Ensin toimin personal trainerina ja vedin ryhmävalmennuksia. Sitten kuvioihin tuli puheet omasta kuntosalista, ja onnekseni se toteutuikin jopa yllättävän nopealla aikataululla.

Mikä on paras muisto Proakatemialta?

Parhaat muistot liittyvät ystäviin, joita sain akatemialta. Ja tietty akatemian bileet, sen mitä niistä nyt muistaa. 🙂 Meidän tiimin final camp -matka Thaimaahan oli myös yksi parhaista jutuista.

Mitä Proakatemialta on ikävä? Mitä voisi kehittää?

Yhteisöllisyyttä ja innokasta toimeen tarttumista on ikävä. Vaikka onneksi meidän salillakin vallitsee huippu yhteisöllinen henki, ja sitä yritämme myös aktiivisesti luoda lisää.
Akatemialla voisi näin jälkeen päin ajatellen kehittää tiimin toimivuutta selkeällä johtamisella. Päätöksenteko 20 henkilön kesken ei ainakaan meillä ollut aina kovin helppoa, ja kaiken maailman asioita pyöriteltiin turhankin kauan. Mielipiteitä kun oli välillä yhtä monta kuin tiimiläisiäkin.

Mikä oli tärkein oppi tai koppi Proakatemialta?

1. Tekemällä oppii lähes kaiken.

Tätä olen tarvinnut yrittäjyyteni aikana paljon. Jatkuvasti tulee eteen asioita, joista minulla ei ole hajuakaan, mutta sitten lähdetään selvittämään, ja kohta sitä osaakin jo esim. sähkökytkennöistä yllättävän paljon. 😉

2. Ei voita, jos ei koita – uskallus lähteä tekemään sitä, mihin tuntee paloa.

Ulkopuoliset ovat monesti ihmetelleet rohkeuttani hypätä yrittäjäksi. Itse en kokenut sen vaativan sen kummempaa rohkeutta, piti vaan saada asiat järjestymään oikein.

Terveiset nykyisille akatemialaisille ja Proakatemialle hakemista harkitseville?

Suosittelen hakemaan akatemialle, jos yrittäjyys oikeasti kiinnostaa. Silloin akatemiavuosista saa paljon irti. Nykyisille tsemppiä ja hyviä projekteja! 🙂

 

Jonna Lipponen

Eventa

Viimeinen laivaseminaari

Proakatemialla on perinteisesti järjestetty vuorovuosittain joko laivaseminaari tai vaihtoehtoisesti (sika/töttöröö)maaseminaari, jolloin koko akatemian porukka on pakannut läppärit ja muistiinpanovälineet mukaansa ja lähtenyt kohti tuntematonta. Perinteisesti seminaarin kohde on pidetty salaisuutena parhaan mukaan niin pitkälle kuin mahdollista, joskin laivaseminaareilla ei kovin montaa vaihtoehtoa kohdemaasta ole ollut tarjolla.

Laiva-/maaseminaari on aikanaan ollut vuoden huipennus, joka on pitänyt sisällään virallisen seminaariosuuden ja iltajuhlan. Laiva-/maaseminaari on useimmiten järjestetty joko loppuvuodesta tai heti alkuvuodesta. Seminaariosuus on käytetty akatemian kehittämiseen, ja iltajuhlassa on puolestaan jaettu palkintoja ja.. kröhöm… ”jatkokehitetty” yhteisöllisyyttä. Iltajuhlan osuudessa on jaettu Proakatemian arvo-, myyntimyyrä- ja kirjapistehattupalkinnot sekä annettu eteenpäin vastuu Tömpsystä ja Sisäsiittoisuustutkimuksesta. Lisäksi iltajuhlassa on  jaettu päävalmentaja Veijon myöntämä kiertopalkinto, Hohka, joka jaetaan vaihtelevin perustein ansioituneille akatemialaisille. Tärkeimpänä ja arvokkaimpana palkintona iltajuhlan lopussa on julkistettu akatemian Hall of Fameen ikuistettavat, ansioituneimmat ja yhteisön kannalta merkityksellisimmät yksilöt jokaisesta tiimistä.

Laiva/maaseminaareilla on ollut paljon vaikutusta akatemian yhteishengen ja kulttuurin luomisessa. Onhan reissuilla suurin osa ajasta käytetty kuitenkin yhteisön kehittämiseen.

Potkiaiset puolestaan ovat perinteisesti olleet tammikuun ensimmäisen viikon perjantaina koko akatemian yhteisenä juhlana, jolloin valmistuneet akatemialaiset on nimensä mukaisesti potkittu pois. Potkiaisten kunniavieraina ovat tottakai olleet valmistuneet akatemialaiset, ja heitä varten on luotu erilaisia ohjelmanumeroita. Valmistuvien tiimien valmentajat ovat muun muassa pitäneet puheita, vuoden kohokohtia (onnistumisia ja epäonnistumisia) on muisteltu valmistuvien tiimien näkökulmasta, ja nuoremmat tiimit ovat valmistelleet erilaisia ohjelmanumeroita tulevia alumneja viihdyttääkseen. Potkiaiset eivät maksa valmistuville mitään, vaan nuoremmat tiimit ovat vastuussa juhlien järjestämisestä potkittaville. Tällä tavalla systeemi on pyörinyt jo useita vuosia, jolloin junnutiimit tulevat ”maksaneiksi myös omat potkiaisensa” järjestäessään huikeita juhlia valmistuville.

Kuulin alkusyksystä ensimmäistä kertaa valmentajilta ajatuksesta laiva-/maaseminaarin lopettamisesta, sen perinteiden yhdistämisestä potkiaisten perinteiden kanssa, ja kokonaan uuden tapahtuman luomisesta näiden tilalle. Pidin ajatusta alusta alkaen hyvänä, sillä onhan meillä kuitenkin puolivuosittain Proakatemiapäivät, jolloin akatemiaa kehitetään aina ajankohtaisimman tarpeen mukaisesti. Laiva-/maasemma oli kustannuksiltaan suhteellisen kallis niin tiimiläisille, kuin Proakatemiallekin; bussikuljetukset on maksettu Proakatemian vuosibudjetista, ja akatemian opiskelijamäärän kasvaessa ei porukka enää olisi ihan yhdellä, eikä kahdellakaan linjurilla liikkunut. Lisäksi jo työelämään tai yrittäjiksi siirtyneitä valmistuneita akatemialaisia usein palkittiin tapahtumassa, johon he eivät syystä tai toisesta päässeet osallistumaan, jolloin he eivät myöskään päässeet nauttimaan heille kuuluneista kunnianosoituksista.

Uuden tapahtuman luonne ja ilme sai nopeasti raamit jo pelkän uuden nimensä vuoksi. Laiva-/maasemma ja potkiaisperinne yhdistettäisiin Proakatemian Vuosigaalaksi, jonka tarkotuksena on olla tyylikäs ja arvokas iltajuhla, joka yhdistää laiva-/maasemman ja potkiaisten tärkeimmät sisällöt yhteen tapahtumaan. Luvassa olisi siis muun muassa mielenkiintoista, puheita, palkitsemisia ja yhteisöllisyyden kehittämistä!

Proakatemia_Vuosigaala

Puitteet kohdillaan.

Nyt on noin kuukausi kulunut Proakatemian historian ensimmäisestä Vuosigaalasta ja voin näin jälkeenpäin todeta, että tapahtuma oli kokonaisuudessaan varsin onnistunut. Akatemialta pois potkituiltakaan ei ole vieläkään kuulunut valituksia tapahtumasta, eli voin olettaa että homma sujui pääosin hyvin heidänkin mielestään.

Heti alusta alkaen tavoitteena oli saada jotain suurta ja ennenäkemätöntä aikaan. Olimmehan sentään yhdistämässä kahta erittäin tärkeää juhlaa yhdeksi. Kaiken lisäksi olin mennyt aikanaan lupailemaan edeltäneelle apuvalmentajalle, Sinille, olevani kokenut tapahtumanjärjestäjä, ja että seuraavista potkiaisista tulisi ikimuistoiset.

Projektiryhmään valikoitui pieni ja tehokas porukka, joiden kanssa tapahtuman suunnittelu lähtikin lentoon. Aloitimme tapahtuman teeman ideoinnilla, ja sytyimme kaikki eniten ajatuksesta järjestää ”viimeinen laivaseminaari” Proakatemialla. Teeman päälle heiteltiin paljon ajatuksia pienistä yksityiskohdista niin sisustuksen, tarjoilujen ja ohjelmankin suhteen. Proakatemian uudet hulppeat tilat sisutettaisiin laivaksi, alakerran sisäänkäynti saisi toimia terminaalina ja valmistuneiden tiimien mukaan M/S Vinncorellaksi ristitty laiva lopuksi upotettaisiin, ja koko laivasemmaperinne saisi mennä siinä samalla. ”Uppoamisen” myötä saimme myös hyvän perusteen ajaa juhlijat jatkoille mahdollisimman ripeästi, jotta tapahtuman purkaminen ja siivoaminen ei venyisi kovin myöhälle aamuyöhön.

Tapahtuman konkreettisten raamien myötä saimme vastuualueita jaettua projektitiimin kesken, ja loppu olikin sitten puhdasta järjestelyä ja harjoittelua. Oli todella hieno kokemus valmistella ja toteuttaa tapahtumaa näin mahtavan projektiryhmän kanssa. Erittäin suuret kiitokset laivaposselle!

Proakatemia_Vuosigaala_projektiryhmä

Tapahtuman aikaansaanutta huikeata porukkaa: Saku Laaksonen, Tuukka Tuovinen, Eetu Ruusukallio, Ella Ora, Petteri Nieminen, Meeri Kangasmäki, Joni Parviainen, Suvi Mathlin, Kajsa Lundell ja Annika Virtanen. Kuvasta puuttuu: Jussi Paakkinen ja Anna Jaakkola.

Oli kunnia olla mukana luomassa uutta perinnettä akatemialle. Nyt lähtötaso on asetettu sopivan haastavaksi ensivuoden tapahtumanjärjestäjille, ja uutta suuntaa on viitoitettu. Odotan suurella mielenkiinnolla, kuinka mahtava tapahtuma ensi vuoden Vuosigaalasta saadaan aikaiseksi!

 

Tuukka Tuovinen,

Vuosigaalan projektipäällikkö

Noste 360

Ikimuistoinen loppuhuipentuma

Marraskuussa 2015 koitti Incoren kauan odottama hetki – reissu Brasiliaan! Kyseessä oli Final Camp, joka on jokaisen proakatemialaisen opintoihin kuuluva kansainvälinen osio. Se tehdään koko tiimin voimin juuri ennen valmistumista, ja koska Final Campin tulee sisältää kansainvälisyyttä, on kyseessä usein ulkomailla tehtävä projekti. Olimme Incoressa päättäneet jo hyvissä ajoin suunnata Etelä-Amerikkaan, ja keväällä 2015 suunnitelmat tarkentuivat kahteen Brasiliassa tehtävään projektiin.

Pitkien järjestelyjen jälkeen pääsimme vihdoin reissuun, ja se tuntui epätodelliselta. Oliko meillä oikeasti ennen valmistumista edessä enää kolme viikkoa Brasiliassa? Uskottava se oli viimeistään siinä vaiheessa, kun pääsimme Rion kautta Salvadorin hiekkarannalle.

Salvadorissa koitti reissun ensimmäinen projekti, Rails Girls. Rails Girls on Suomessa syntynyt yhteisö, joka järjestää naisille suunnattuja, tekniikan ja koodaamisen ymmärtämistä edistäviä ilmaistapahtumia. Rails Girlsissä tehtävänämme oli opastaa osallistujia ja auttaa paikallisia järjestäjiä juoksevien asioiden hoitamisessa. Vaikka kielimuuri tuntui välillä hankalalta, oli palkitsevaa päästä auttamaan upean tapahtuman järjestämisessä! 

4_Proakatemia_Brasilia

Kuva: Viivi Ahola

Rails Girlsin ja ihanaan Salvadorin kaupunkiin tutustumisen jälkeen vuorossa oli Vitória -rannikkokaupunki Salvadorin ja Rio de Janeiron välissä. Vitórian lentokentällä meitä vastassa oli iso joukko paikallisia opiskelijoita, jotka toimivat meidän ja englantia puhumattomien opiskelijoiden välisinä tulkkeina viikonloppuna järjestetyssä innovointitapahtumassa. Vitórian innovointitapahtuma järjestettiin paikallisella yliopistolla. Osallistujina oli joukko opiskelijoita ja opettajia, joiden tehtävänä oli kehittää yhteiskuntaa auttavia tuotteita tai palveluita eteenpäin. Saimme kunnian toimia osallistujien sparraajina.

3_Proakatemia_Brasilia  5_Proakatemia_Brasilia

Tutustuimme meitä kentällä vastassa olleisiin ihaniin opiskelijoihin paremmin Vitóriassa vietetyn viikon aikana, jolloin he näyttivät meille kotikaupunkiaan ja olivat meille korvaamattomana apuna sekä tapahtumassa, että sen ulkopuolella. Heidän kanssaan pääsimme muun muassa kiipeämään Morro do Moreno -nimiselle vuorelle ja käymään kaupungin historiallisessa keskustassa.

Jätettyämme hyvästit uusille brasilialaisille ystävillemme, lensimme Rio de Janeiroon, josta osa incorelaisista otti paluulennon Suomeen. Suurin osa porukastamme jäi kuitenkin vielä Rioon viettämään hyvin ansaittua lomaa ennen koleaan Suomeen paluuta. Viiden päivän aikana ehdimme nauttia auringosta hotellin kattouima-altaalla, vierailla lähes 400 metriä korkealla Sokeritoppavuorella, ottaa selfieitä Jeesus-patsaan kanssa, piipahtaa kuuluisalla Copacabanan rannalla ja tehdä paljon muuta!

Kuva: Oona Räty

Vaikka jokaisen reissu oli hieman erilainen henkilöstä riippuen, on se varmaa, että jokainen meistä pääsi nauttimaan Proakatemia-ajan hedelmistä aurinkoisessa Brasiliassa, ja viettämään lomaa opinnäytetöiden valmistumisen päätteeksi ennen työnhaun alkamista.

8_Proakatemia_Brasilia  9_Proakatemia_Brasilia

 

Venla Kekäläinen

Incore
Kuvat: Venla Kekäläinen, ellei kuvaaja erikseen mainittu.

Kuukauden alumni: Tuomas Eivola

Kuukauden alumniKuukauden Alumni on kuukausittain ilmestyvä blogisarja Proakatemian blogissa. Sarjassa esitellään Akatemialta valmistuneita menestyneitä Alumneja ja tallennetaan heidän tarinansa Proakatemian yhteisölle. Nämä tarinat auttavat ymmärtämään minkälaisen matkan proakatemialainen kulkevat 2,5 vuoden aikana.

 

Vuoden ensimmäinen esiteltävä alumnimme on Tuomas Eivola. 33-vuotias Eivola on valmistunut Proakatemialta jouluna 2005. Hän opiskeli tiimiyrittäjyyttä Persoona-nimisessä tiimissä.

Mitä teet nykyään?

Sivupersoonan toimitusjohtaja nyt kuudetta vuotta.

Mitä osaamista se vaatii? Miten omaa osaamista on tullut kehitettyä tässä matkan varrella?

Monesta asiasta pitää tietää jotain, kuitenkaan ei tarvitse tietää Tuomas Eivolasyvemmin mistään tietystä asiasta vaan hyvät ihmiset ympärillä auttavat. Yli puolet työajasta menee käytännössä ihmisten kanssa keskustelemiseen ja ajatusten sparrailuun. Asetetaan ja seurataan tavoitteita, vaihdetaan ajatuksia, kysytään kuulumisia. Asioiden johtaminen on loppujen lopuksi pienessä osassa.

Kuuntelutaitoa on pitänyt harjoitella paljon. On pitänyt opetella kysymään oikeita kysymyksiä ja haastamaan ihmisiä. Pakko on paras opettaja.

Miltä Akatemian jälkeinen elämä tuntui? Kuinka pääsit mukaan työelämään?

Ensimmäinen vuosi oli vaikea. Aloitin työnhaun myöhään, ja pääsin vasta parin kuukauden jälkeen myymään kännyköitä, jonka jälkeen jatkoin kirjanpitohommiin ja sitten Sivupersoonaan palvelukordinaattoriksi. 10 kuukautta tein muita hommia, ennen kuin päädyin takaisin Sivupersoonan. Eli käytännössä palkkatöissä olen ollut Akatemian jälkeen. Pieniä omia pöytälaatikkoyrityksiä on tullut viriteltyä, esimerkkinä Notkeat Sedät tapahtumatoimisto, jonka tunnuslauseena oli ”flexiibiliä joustavuutta”.

Mikä on paras muistosi Proakatemialta?

Yhtenä tulee mieleen Akatemian sisäisen tiedotuslehden Tömpsyn tekeminen, jota kokoonnuttiin kerran kuukaudessa pienellä porukalla väsäämään. Mieleen tulee myös Proakatemian synttäreissä esitetyn dokumentin Yrityksessä omat kiikarit kuvaaminen, joka on siis parodioitu versio Ylen Kiikarissa oma yritys –dokumentista, jonka kuvauksissa olimme mukana. Synttäreillä esitetyssä dokumentissa käytiin humoristisesti läpi Persoonan projekteja kulissien takaa. Totta kai tehtiin myös paljon upeita projekteja ja nautittiin opiskelijaelämästä.

Mitä on ikävä Proakatemialta?

Ikävä on pajakulttuuria, eli säännöllistä aikaa, jolloin pystytään jutustelemaan ja kehittymään tiimin kanssa yhdessä. Työelämässä aikaa on hankalampi järjestää samalla tavalla. Sivupersoonassa tälläinen tapaaminen onnistutaan ehkä kuukausitasolla järjestämään. Pajoissa pystyi rikastamaan omaa ajatteluaan ja tuomaan omia ajatuksiaan esille. Jotain Alumneille järjestettävää yhteistä voisi miettiä vieläkin. Aikansa kuitenkin kutakin, joten ei sinänsä kaipausta takaisin Akatemialle.

Mikä oli tärkein oppi tai koppi Proakatemialta, joka auttaa nykyisissä hommissa?

Ne jutut, jotka saattoivat tuntua turhilta, ovatkin ajan kuluessa muuttuneet merkityksellisiksi. Juurikaan turhia hommia ei tehdä, joten kaikki kannattaa tehdä huolella. Yleensä sen jälkeenpäin huomaa, jos on luistanut jostain.

Terveiset nykyisille akatemialaisille ja Akatemialle hakemista harkitseville!

Opiskeluaika on loppujen lopuksi lyhyt, ja ammatillisesti kannattaa kokeilla kaikkia kiinnostavia töitä. Availkaa ovia valmiiksi Akatemian aikana, esimerkiksi vierailemalla yrityksissä, jolloin on helpompi jatkaa työelämään tai yrittäjyyteen.

 

EXTRA: Sivupersoonan tarina

Persoonaa päätettiin jatkaa valmistumisen jälkeen markkinointiviestinätoimistona. Yksi jatkavista persoonista oli aiemmalta koulutukseltaan viiittomakielen tulkki. Tampereen kaupunki kilpailutti viittomakielen palvelut samoihin aikoihin meidän valmistumisen kanssa. Alun perin ydinajatus oli järjestää yrittäjyyskoulutusta freelancereina aiemmin toimineille tulkeille, joille oman yrityksen perustaminen tuntui vieraalta. Tulkkaustoiminnan alkaessa 1.3.2006 listoilla oli kuitenkin yli 20 viittomakielen tulkkia.

Sivupersoonan oli tarkoitus toimia näppärästi hyvän raportointijärjestelmän turvin markkinointiviestintätoimiston ohessa. Aputoiminimen työt alkoivat kuitenkin viedä suunniteltua enemmän aikaa ja toimistolle tarvittiin lisää käsiä. Tuomas palasi yritykseen pienen tauon jälkeen syksyllä 2006.

Vuonna 2010 taantuman seurauksena päätettiin markkinointiviestintäpalvelut lopettaa kannattamattomina. Nimi ’Persoona’ vaihdettiin Tulkkipalvelut Sivupersoonaksi, ja tulkkauspalveluista tuli yhtiön ainoa toimiala. Nykyään Sivupersoona toimii laajasti kommunikaatiopalveluiden kentällä. Tavoitteemme on tehdä kommunikaatiosta esteetöntä ja mahdollistaa asiakkaidemme tasavertainen osallistuminen. Keskeisiä palveluita ovat viittomakielen tulkkauksen lisäksi puhevammaisten tulkkauspalvelut, opetuspalvelut, puheterapia sekä erilaiset tukipalvelut, kuten viittomakielinen perhetyö ja omaishoidon lomitus.

Kuukauden alumni: Jussi Meresmaa

Kuukauden Alumni on kuukausittain ilmestyvä blogisarja Proakatemian blogissa. Sarjassa esitellään Akatemialta valmistuneita menestyneitä Alumneja ja tallennetaan heidän tarinansa Proakatemian yhteisölle. Nämä tarinat auttavat ymmärtämään minkälaisen matkan proakatemialainen kulkevat 2,5 vuoden aikana.

Kuukauden alumniMarraskuun alumnimme on Jussi Meresmaa. Hän on yrittäjä toimiva 37-vuotias
kolmen lapsen isä Lempäälästä. Kysyimme häneltä kuulumiset, ja mitä elämä on tuonut mukanaan Proakatemialta MyMedia-tiimistä valmistumisen jälkeen.

Mitä teet tällä hetkellä?

Johdan frisbeegolfiin keskittynyttä yritysrypästä Tampereelta käsin. Olemme mukana lajin kehittämisessä maailmanlaajuisesti. Työllistämme kolmisenkymmentä intohimoista työntekijää kuudessa maassa. Tehtäväni on rakentaa frisbeegolfista maailmanlaajuinen harrastus ja elämäntapa.

Minkälaista osaamista työsi vaatii? Miten pidät yllä osaamistasi?

Työni on erittäin liikkuvaa ja hektistä. Olen jatkuvasti liikkeessä ja tavoitettavissa – yrityksissämme on toimintaa ympäri vuorokauden, koska toimimme usealla aikavyöhykkeellä. Työ vaatii hyvää ajankäytön hallintaa ja organisointikykyä. Osaamisen ylläpito vaatii jatkuvaa itseopiskelua. Luen myös paljon johtamiseen liittyvää kirjallisuutta.

Mitä teit Proakatemialta valmistuttuasi?

Perustimme Proakatemialla ollessamme yrityksen nimeltä MyMedia. Jatkoimme valmistuttuamme sen kanssa mainostoimistona. MyMedia muuttui sittemmin Mainostoimisto Darling:ksi, jonka myimme lopulta valmistumisen jälkeen jatkaneelle Villivisiolle.

Mikä on paras muistosi Akatemialta?

® Innova Champion Europe

Visio2001 -tapahtuma ja sen järjestelyt. Se oli ensimmäinen iso projektimme, jossa pääsimme oikeasti mukaan yrittämisen maailmaan. Vastasin silloin tapahtuman visuaalisesta ilmeestä.

Mitä on ikävä Proakatemialta? Mitä voisi kehittää?

Yhteisöllisyyttä jäin kaipaamaan. Akatemian aikaista yhteishenkeä on vaikea saavuttaa ns. normaalissa työmaailmassa.

Mikä oli tärkein oppi Akatemialta?

Jokaisen ihmisen pitäisi olla elämässään edes hetken aikaa yrittäjänä. Se kasvattaa ihan eri tavalla kohtaamaan maailman ja sen muutokset.

Oliko shokki tulla Proakatemialle? Onko huonoja muistoja?

Tiesin, mihin olin menossa. Ainoa shokki oli se, kuinka vaikeaa oli päättää yrityksen nimestä 20 henkilön kesken – se vei monta päivää!

Terveiset nykyisille akatemialaisille ja Proakatemiaa opiskelupaikkana harkitseville?

Mikäli haluat kokeilla rajojasi, ja sinussa on edes hitusen seikkailijaa – suosittelen!