Kohti kasvua ja kansainvälisyyttä

Proakatemialla järjestettiin tänään keskustelutilaisuus, jossa puhumassa oli Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri, Lenita Toivakka.

Toivakka toi esille monia tärkeitä teemoja yrittäjyyden ja viennin edistämiseksi. Tärkeää olisi luoda turvallinen ja vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö PK-yrittäjälle. Verotuksen tulee olla työntekemiseen ja yrittämiseen kannustavaa. Olisi tärkeää myös helpottaa PK-yrittäjän työntekijän palkkausta – koeaika pidemmäksi ja oppisopimuskoulutusjärjestelmää olisi syytä kehittää.

kuva-2

Suomessa kytee monia PK-yrityksiä, joilla on halua kasvaa ja kansainvälistyä. Tarvitaan vain valtiolta näitä kannustavia ja tukevia toimenpiteitä. Toivakka näkee viennissä suuren mahdollisuuden Suomelle, sillä Nokian menestystarina on viimeisimmistä käänteistä huolimatta jättänyt positiivisen kuvan maailmalla suomalaisten osaamisesta. Tätä tunnettavuutta tulisi hyödyntää paremmin uusien tuotteiden ja innovaatioiden maailmalle viemisessä; monet ulkomailla arvostavat suomalaisia tuotteita ja olisivat valmiita myymään niitä eteenpäin. Vientiä ei tarvitse myöskään nykyään ajatella johonkin tiettyyn maahan suuntautuvaksi, sillä verkkokauppa mahdollistaa koko maailman tavoittamisen kotitoimistosta käsin.

Toivakan alustus herätti keskustelua. Suomessa yrittäjä koetaan usein pahana roistona tai surkeana epäonnistujana. Yleisöstä tulikin hieno ehdotus; lanseerataan yrittäjälle uusi termi: työllistäjä. Tämä on todenmukainen termi jo yksinyrittäjän tapauksessakin ja sillä voitaisiin vaikuttaa positiivisesti yleiseen kuvaan yrittäjistä ja yrittämisestä.
kuva-7

Keskustelussa tuli esille myös Venäjän tilanne – monia suomalaisia yrityksiä pakenee Venäjän markkinoilta, vaikka erityisesti Venäjän kotimarkkinoille suuntautuvilla aloilla voisi olla potentiaalia kasvaa tulevaisuudessa. Venäjälle sijoittamisessa tulee kuitenkin ottaa huomioon oma kantokyky ja viennin haasteet.

Yleisöstä toivottiin myös viennin helpottamista pureutumalla kuljetuskustannuksiin; Postilla on hyvä palvelu, mutta se kaipaisi ehkä kilpailijaa rinnalle, joka pakottaisi parempiin ja toimivimpiin ratkaisuihin. Vientiä helpottaisi myös kaupan vapauttamiseen EU:n ulkopuolelle, esimerkiksi USA:han. Kaupan vapauttamisessa tulisi tietenkin ottaa myös huomioon, että tällöin myös ulkomaisilla yrityksillä olisi vapaa kulku Suomeen ja Suomen markkinoille, siksi sopimuksissa tulisi huolehtia Suomen luonnon suojelemisesta ja pohjoismaisten ympäristöarvojen korostamisesta.kuva-6

Keskustelussa nostettiin myös esille ristiriita nykyisen työmarkkinatilanteen kehittymisestä yhä enemmän freelancer- ja keikkapohjaisiin töihin kuitenkin samalla Suomen tukipolitiikan pohjautuessa ajatukseen, että ihmiset ovat joko kokoaikatyössä tai työttömänä.

Tilaisuus oli ajatuksia herättävä. Jos haluaa yrityksenä kasvaa ja kehittyä, Suomen markkinat ovat loppujen lopuksi liian pienet kaikelle erityisosaamiselle, mitä meiltä löytyy. Meillä ollaan usein epävarmoja maailmalle lähtemisestä, ja pelätään että kielitaito ei riitä – kuitenkin Suomi on maa, jossa opiskellaan hyvin paljon vieraita kieliä ja matkustamme paljon näin pieneksi kansaksi. Paljon on Suomessa parannettavaakin muun muassa lainsäädännössä ja yrittämisen helpottamisessa, mutta pääasiassa kasvuun ja kansainvälistymiseen vaaditaan vain rohkeutta ja asennetta tarttua haasteeseen, tukiverkkostoakin löytyy 2013 perustetusta Team Finlandista. Meillä täällä Proakatemiallakin on siis täydet valmiudet lähteä valloittamaan maailmaa – mukaan vain ripaus asennetta ja itseluottamusta; meillä todella osataan, näytetään se maailmalle!

Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Tampereeen ammattikorkeakoulun ja Eurooppatiedotuksen kanssa.

kuva-4

Joonas Mikkilä Kertomassa Suomen Yrittäjistä. Kuva Teemu Peltola

Laivasemma

Proakatemian vuosikelloon kuuluu kahden päivän seminaarimatka. Kyseinen matka voi sijoittua mihin vain ja se voi käsitellä mitä tahansa aihetta. Reissu on apuvalmentajan suunniteltavana, joten tällä kerralla Laivasemmasta minä olin vastuussa.

Tapana on, että reissusta ei kerrota etukäteen juuri mitään. Päivämäärän julkistamisen jälkeen veikkauksia ja kyselyitä määräänpäästä tuli paljon ja jopa lahjontaa yritettiin tiedon saamiseksi.

Kaikki alkoi paljastua Torstaina 22.1 klo 7.30 kun kokoonnuimme Vanhan Kirkon bussipysäkille. Hyppäsimme busseihin ja lähdimme ajamaan kohti Espoota ja Urban Milliä. Tänä vuonna seminaariosuuden aiheita olivat yrittäjyys ja omistajanvaihdos. Ennen semiaaria olin antanut ennakkotehtäväksi kirjoittaa pienissä porukoissa essee yrittäjäksi ryhtymisestä. Asian tutkimiseen piti käyttää kirjallisuutta sekä vähintään yhden yrittäjänä toimivan alumnin haastattelua. Aloitimme seminaariosuuden näiden ennakkotehtävien purkamisella ja pääkohtien ja tärkeiden huomioiden esittelyllä toisillemme.

Joonas Mikkilä Kertomassa Suomen Yrittäjistä. Kuva Teemu Peltola

Joonas Mikkilä Kertomassa Suomen Yrittäjistä. Kuva Teemu Peltola.

Lounaan jälkeen lavan otti haltuun Suomen Yrittäjät. Joonas Mikkilä aloitti ensin kertomalla nuorten yrittäjien toiminnasta Suomen Yrittäjissä sekä heidän tarjoamistaan opiskelijapalveluista. Mielenkiintoa herätti myös tulevat eduskutavaalit yrittäjän näkökulmasta. Seuraavaksi oli vuorossa Mika Haavisto. Hänen aiheenaan oli omistajanvaihdokset. Hyvä huomio on se että ajalla 2010-2020 on tulossa myyntiin kymmeniätuhansia yrityksiä nykyisten omistajien eläköitymisen johdosta. Tässä siis myös varsin hyvä keino ryhtyä yrittäjäksi.

Illallinen Tallinnassa. Kuva: Riku Lempinen.

Illallinen Tallinnassa. Kuva Riku Lempinen.

Antoisan ja innostavan iltapäivän jälkeen oli aika suunnata kohti Helsingin länsisatamaa. Siellä nousimme laivaan joka vei meidät Tallinnaan. Tallinnassa majoituimme Hotel Euroopaan ja pääsimme heidän ravintolaansa nauttimaan kolmen ruokalajin illallista.

Seminaarimatkaan kuuluu jokaisena vuonna myös gaala jossa palkitaan menestyneitä akatemialaisia. Vatsojen ollessa täynnä herkullista ruokaa, oli aika aloittaa gaala. Kerran vuodessa proakatemialaiset äänestävät joukostaan eniten Proakatemian arvojen mukaisesti toimineet opiskelijat. Palkinnot jaettiin luottamuksesta, rohkeudesta, teoista, oppimisesta ja menestymisestä. Lisäksi palkittiin myyntimyyrä myyntiin liittyvistä saavutuksista ja kirjapistehattu, jonka sai poikkeuksellisesti neljän henkilön porukka loistavasta soluesseestään. Päävalmentajamme Veijo Hämäläinen palkitsi Hohka -palkinnolla Kosmeettisen, joka on kehittänyt toimintaansa varsin menestyksekkäästi. Illan päätti Proakatemian perinteiden, eli sisäsiittoisuustutkimuksen ja Tömpsyn siirtäminen eteenpäin uusille tekijöille.

Iltaa ja yötä jatkoimme Club Hollywoodissa ja seuraavana päivnä palailimme Helsingin kautta takaisin Tampereelle. Matka oli oikein onnistunut ja nostatti Proakatemialaisten yhteisöllisyyttä.

Sini Kivisalo,
Volumi