Ideointia Tanskassa

Nordic & Baltic Business Weekiä on järjestetty jo kymmenen vuoden ajan eli vuodesta 2005 lähtien. Tapahtumaan osallistuu opiskelijoita viidestä eri maasta: Suomesta, Norjasta, Tanskasta, Virosta ja Liettuasta, joissa tapahtuma myös vuoron perään järjestetään. Tarkoitus on innovoida yhdessä muiden maiden opiskelijoiden kanssa ratkaisua saatuun toimeksiantoon.

tT5aOradwA8szL-6oT5qdZfh89oAmor1DAQCTAg78F4

Lähdössä Pirkkalan lentökentältä aamukuuden aikoihin.

Viime vuonna NBBW järjestettiin Virroilla Suomessa ja tänä vuonna järjestämisvastuu oli puolestaan Tanskalla ja sijaintina Tampereen niin sanottu kaksoiskaupunki Odense, joka onkin kolmanneksi suurin kaupunki Tanskassa.

Suomen edustus oli tällä kertaa suurin ja meitä lähtikin reissuun kahdeksan hengen poppoo neljästä eri tiimistä. Matka starttasi aamukuudelta Tampereelta ja Odenseen saavuimme noin 7 tunnin matkustamisen jälkeen. Lauantai ja sunnuntai meni kaupunkiin ja porukkaan tutustuttaessa.

Maanantai alkoi maiden esittelyillä, leikkimielisillä harjoituksilla, perehtymällä hyvän esityksen ominaispiirteisiin ja myöhemmin saimme itse toimeksiannon VandCenterSyd vedenpuhdistamolaitokselta. Viiden sekatiimin voimin tartuimme haasteeseen.

SaMrvrah6n5-6YeWhACbEasqthh57p8YzrrV51thVzg,7Z7Vv2gkMF5kcaKwnldARcbhOozoQfaJ58VeGSd3xkc

Syddansk Universitet tarjosi hienot uudet tilat käyttöömme.

Pari päivää toimeksiannon parissa puuhastelun jälkeen oli aika esitysten ja voittajan julkistamisen. Meille oli järjestetty illallinen paikallisessa Snik Snak nimisessä ravintolassa, jossa saimme myös pienet matkamuistot mukaamme.

Pienenä extraohjelmana vietimme vielä viikonlopun Kööpenhaminaan tutustuen. Voin kyllä suositella kyseistä reissua kaikille; oli mahtavaa päästä tutustumaan eri maiden opiskelijoihin ja heidän työskentelytapohinsa. Antoisa viikko kaiken kaikkiaan!

Annika Seppänen,
Eventa Creative

Kuukauden alumni: Esa Nikkilä

Kuukauden Alumni on uusi kuukausittain ilmestyvä blogisarja Proakatemian blogissa.
Sarjassa esitellään Akatemialta valmistuneita menestyneitä Alumneja ja tallennetaan
heidän tarinansa Proakatemian yhteisölle. Nämä tarinat auttavat ymmärtämään
minkälaisen matkan proakatemialainen kulkee 2,5 vuoden aikana.

Kuukauden alumni

Ensimmäisessä blogitekstissä haastatellaan WeDesignista vuonna 2010 valmistunutta Esa Nikkilää. Nikkilä asuu Helsingissä, on 28-vuotias ja hän aloitti Tiketin toimitusjohtajana 5.9.2015.

Mitä teet nykyisin?

Aloitin virallisesti Tiketin toimitusjohtajana pari viikkoa sitten 5.9.2015. Aiemmin olen
toiminut Tiketillä myyntijohtajana syksystä 2012 alkaen. Nyt toimitusjohtajan pestin
myötä toimenkuva on laajentunut entisestään verrattuna myyntijohtajan
töihin. Toimitusjohtajan pestissä täytyy tietää yleisesti enemmän firman asioista, tuntea
koko kokonaisuus ja kaikki osastot. Alun perusteella on jäänyt hyvä fiilis, ja on ollut
hienoa aloittaa uusi pesti.

Minkälaista osaamista työsi vaatii? Miten pidät yllä osaamistasi?

Myyntijohtajana toimiminen on paljon muutakin kuin myyntiä. Se vaatii paljon
sosiaalista pääomaa ja poikkeuksellisen laajoja verkostoja. Erityisesti tällä alalla pitää
pystyä ensiksi myymään itsensä asiakkaalle.

Ala on poikkeuksellinen jo ansaintalogiikkansa puolesta. Siitä olen imenyt oppia
mahdollisimman paljon ja käynyt myös jonkun verran johtamis- ja myyntikoulutuksissa.
Pyrin myös ehtimään lukea mahdollisimman paljon kirjallisuutta sekä tietysti seuraan
alan julkaisuja. Ammatilliset tapahtumat, joissa pyörii tapahtuma-alan ihmisiä, ovat
myös liiketoiminnan ja verkostoitumisen kannalta tärkeitä tilaisuuksia.
Tärkeänä osana on ollut myös oman tiimin luominen. Kysymällä oppii yllättävän paljon.

Ryhmäkuva Tiketin 40-vuotisjuhlista

Ryhmäkuva Tiketin 40-vuotisjuhlista

Mitä teit Proakatemialta valmistuttuasi?

Opparin sain aika lailla valmiiksi 2010 kesällä, ja tein ainoastaan pientä viilailua
syksyllä. Muuta kouluhommaa ei ollut syksyllä, joten sain rauhassa miettiä, mitä alkaa
tehdä. Omaa liikeideaa lähdettiin kehittämään syksyllä. Joulukuussa aloitin TPV:n
järjestämän Särkänniemi cupin projektipäällikkönä.

Roisto Oy perustettiin alkukesästä 2011 ja tein puolitoista vuotta töitä Roiston parissa
aktiivisesti. Vuonna 2012 tehtiin Festarikalevala, jossa yhdistyi monia itselle
intohimoisia asioita. Asuin tuolloin Tampereella, mutta projektin kautta sain hyviä
kontakteja Helsingin suuntaan. Sattumusten kautta päädyin työhaastatteluun Tikettiin,
ja ensi kuussa tulee täyteen kolme vuotta tikettiläisenä.

Mikä on paras muistosi Akatemialta?

Parhaat muistot liittyvät siihen ystäväporukkaan ja yhteisöön, jonka kanssa siellä
sain viettää aikaa. Minun Proakatemian ns. ydinporukka asuu nykyisin Helsingissä, ja
heidän kanssaan tulee edelleen pyörittyä viikoittain. Akatemialta on jäänyt elinikäisiä
ystävyyssuhteita.

Mitä on ikävä Proakatemialta? Mitä voisi kehittää?

Ikävä on henkeä, joka siinä hommassa oli. Jengi on innoissaan ja valmiita tekemään.
Oletusarvona on, että kaikki on innoissaan, kun aletaan johonkin. Siinä sivussa oli
välillä myös sinisilmäinen tiettyjä juttuja kohtaan.

Haluaisin Proakatemialle enemmän auktoriteetteja, joilla olisi pitkäaikaista
yrittäjäkokemusta, ja jotka voisivat jakaa tietoa paremmin siitä, millaista on olla Suomessa
yrittäjänä. Asioita pitäisi mielestäni tuoda ylipäätään suoremmin työelämästä. Näin
jälkikäteen korostaisin myös talousjohtamisen opintoja ja valmennusta sellaiseen
terveeseen kustannusajatteluun.

Mikä oli tärkein oppi Akatemialta?

Asioiden luoviminen ja halu oppia, se ettei heitä hanskoja tiskiin vaikka kohtaisikin
hankaluuksia. Muiden kunnioittaminen ja sosiaaliset taidot oppi kanssa Akatemialla.
Tuli myös rakennettua oma hyvä tapa tehdä hommia pilke silmäkulmassa.

Oliko shokki tulla Proakatemialle? Onko huonoja muistoja?

Ei shokkia; ei missään vaiheessa tullut ajatusta että olisi väärä paikka, ja tajusin, että
tämä on oma juttu alusta asti. Hankala paikka oli aloittaa vuonna 2006
ideareaktorilaisten kanssa hommat, ja sitten armeijan takia tuli vuonna 2007 välivuosi. Aloitin
tavallaan alusta ja tulin uuteen tiimiin (WeDesign) puoleksi vuodeksi. Tästäkin selvittiin
kuitenkin ongelmitta.

Terveiset nykyisille akatemialaisille ja Proakatemiaa opiskelupaikkana harkitseville?

Toivon sellaista kriittistä ajattelua, ja ettei jäädä märehtimään juttuja, jotka tuntuvat
hankalilta tai vääriltä. Proakatemialla on todellakin mahdollisuus vaikuttaa asioihin.
Kannattaa painottaa myös teoriapuolta, opetella käyttämään Exceliä sekä valita kirjoja
joista on oikeasti hyötyä.

En voi suositella kaikille. Kannattaa hakea, jos vähänkään kiinnostaa, koska saa
huomattavasti enemmän kokemusta työmaailmasta ja yrittäjyydestä. Pitää kuitenkin
osata tasapainottaa oma elämä, harrastukset ja projektit. Tämä ei ole kaikkien juttu.

 

Matkalla kohti unelmaa

Tulin juuri töistä kotiin ja kello lähenee jo myöhäistä iltaa.
Käytin tarkoituksella sanaa ”töistä” sillä Proakatemialla
opiskelu on ennemminkin todellista työtä kuin opiskelua.
Väsyttää ihan pirusti, jalkoja särkee ja ulkomuoto muistuttaa
enemmän zombia kuin ihmistä, kun raahustan bussipysäkiltä kotiin.

Haukkailen samalla omenaa kun käynnistän läppärini, sillä vielä
pitäisi hoitaa muutama projektiin liittyvä homma ennen kuin pääsen
yöunille. Avaan silti uuden Word-tiedoston ja alan kirjoittaa tätä
tekstiä.

Effiina Jalonen, Annika Virtanen ja Saara Merikallio Kuvaaja: Mikko Pylkkö

Effiina Jalonen, Annika Virtanen ja Saara Merikallio
Kuvaaja: Mikko Pylkkö

Feminaari sai alkunsa kun kyllästyimme käymään tapahtumissa, jotka
olivat joko miesten pönötysseminaareja tai naisille suunnattuja
hömppäiltoja ja yrittäjyyttä käsittelevät seminaarit pyörivät
aina lähes poikkeuksetta huonon taloustilanteen tai muiden haasteiden
ympärillä. Näimme, että tässä on meidän tilaisuutemme ja
päätimme järjestää positiivisen ja inspiroivan seminaaritapahtuman
itse.

Tahdoimme tapahtumaamme puhujiksi henkilöitä, jotka sopivat Feminaarin
teemaan ja joilla on paljon sanottavaa sekä yrittäjyydestä, että
bisneksestä. Saammekin paikan päälle melkoisen kattauksen
menestyneitä suomalaisia naisia:

* Anne Berner (Suomen liikenne- ja viestintäministeri)
* Katja Ståhl (median monitoiminainen ja yrittäjä)
* Ilona Rauhala (psykologiseen valmentamiseen erikoistunut yrittäjä)
* Tiia Vanhatapio (yksi Suomen menestyneimpiä muotisuunnittelijoita)
* Annika Virtanen (yrittäjäopiskelija Proakatemialta)

Tämä on tähän astisen yrittäjäurani isoin projekti sillä
tapahtuman järjestäminen sisältää tuhansia erilaisia liikkuvia
osa-alueita, joita pitää hallita erikseen ja huomioida samaan aikaan
kokonaiskuvaa samalla kun päässä pyörii miljoona eri ajatusta ja
tunneskaala heittelee päivässä monta kertaa laidasta laitaan.

Tällaisessa projektissa on aina omat riskinsä – Mitä jos joku
puhuja peruu tai sairastuu? Saammeko tällä lipun hinnalla
riittävästi osallistujia paikalle? Selviämmekö kustannuksista? Mitä
jos tapahtumapaikka jostain syystä lahoaa?

Yrittäjän on silti pakko olla valmis ottamaan riskejä sillä pelot
saattavat tulla ja mennä ajatuksissa päivän mittaan monta kertaa.

Silti yksi tunne on ylitse muiden: Puhdas onni ja varma luottamus omaan
tiimiin ja tähän projektiin.

Vaikka väsyttää, vaikka välillä ahdistaa ja vaikka vapaa-ajasta
voin tällä hetkellä vain uneksia, olen kiitollinen, että saan olla
juuri tässä ja toteuttaa suurempaa visiotani – parempaa
yrityskultturia Suomessa.

Yrittäjällä on vapaus tehdä mitä haluaa ja jahdata unelmiaan ja se
on mielestäni yrittäjyydessä kaikkein hienointa. Menestymisen
mahdollisuuksia on kaikkialla ja voit saavuttaa
päämäärätietoisuudella ja ahkeruudella kuinka isoja unelmia
tahansa.

Olen kiitollinen Proakatemialle, koska ilman sitä en opiskelijana saisi
näitä kaikkia mahdollisuuksia.

Olen kiitollinen tiimilleni, joka taistelee kanssani samalla intohimolla
ja uskolla loppuun asti.

Lisäksi olen kiitollinen itselleni, että jaksoin raataa ensimmäisen
liiketalouden vuoden pakolliset opinnot hampaat irvessä, jotta
ylipäätään pääsin Proakatemialle.

Olen ollut vasta ensimmäisen vuoden Proakatemialla, mutta meinaa tulla
itku, kun mietin, että tämä on jo puolentoista vuoden päästä ohi.
Proakatemialla kasvetaan henkisesti vahvemmiksi ja näiden kokemusten
ansiosta olen luottavainen tulevaisuuteen ja valmistumista kohtaan. Ei
haittaa, että epäonnistuu, tärkeintä on nousta ylös ja jatkaa
yrittämistä!

Yrittäjyysseminaari Feminaari järjestetään Tampere-talossa perjantaina 18.9.2015 klo 17.00.
Liput ja lisätietoa Feminaarista löytyvät nettisivulta www.feminaari.fi

Teksti on julkaistu aikaisemmin myös Tamkin Blogissa.

Effiina Jalonen,
Noste 360