25-2

Proakatemia täyttää 25 vuotta

 

Tervetuloa juhlimaan kanssamme 25-vuotiasta Proakatemiaa!

Oletko osa Proakatemian historiaa tai haluatko olla mukana rakentamassa tulevaisuutta? Tule mukaan tapaamaan vanhoja tuttuja, verkostoitumaan uusien ihmisten kanssa ja juhlimaan yhdessä 25-vuotista taivalta.

Mitä on luvassa?

  • 3 ruokalajin juhlaillallinen
  • Inspiroivia puhujia jakamassa ajatuksiaan ja tarinoitaan
  • Yhteisöllistä meininkiä ja iloista tunnelmaa
  • Mahdollisuus verkostoitua ja luoda uusia yhteyksiä

Tämä on tilaisuutesi kokea jälleen Proakatemian taikaa. Tule juhlistamaan kanssamme merkkipaalua ja luomaan ikimuistoisia hetkiä yhdessä!

Alumnien Early Bird -hintaiset liput myynnissä nyt Kide.appissa. Linkki lippuihin löytyy tästä https://kide.app/events/afa94e13-1e6c-41dd-b956-310ef744db75. Toimi nopeasti, sillä Early Bird -hinta on voimassa vain 31.5.2024 asti! Proakatemialaisten liput tulevat myyntiin hieman myöhemmin.

Seuraathan meitä jo Instagramissa @Proakatemia25v

Artikkeli muutosta

Proakatemia muutti TAMKille!

 

Syksy on alkanut Proakatemialla vauhdilla. Vauhtia lisäävät meidän vastavalmistuneet tilat Tampereen Ammattikorkeakoulun pääkampuksella. Proakatemian omat tilat löytyvät nykyään TAMK:in C-siivestä kerroksesta 2.

Uusista tiloista löytyvät mm. kolme pajahuonetta, useita hiljaisen työn huoneita, tiimitila, podcast-studio, oleskelutila sekä keittiö. Uusi työympäristö on otettu innokkaasti vastaan. Tässä Proakatemian tiimiyrittäjän sekä valmentajan mietteitä muutosta:

Julia Koski, tiimiyrittäjä

Uusissa tiloissa ehdottomasti plussaa on se, että olemme lähellä TAMK:in ”palveluita”. Esimerkiksi on helpompi ottaa kursseja, käyttää SportTunia sekä kirjastoa.  Mutta kyllä jään kaipaamaan Finlaysonin maisemia ja sitä työpöhinää


Minusta muutos tuo aina jotain uutta. Proakatemia on tällä hetkellä murroksessa ja rakennamme jotain uutta ja hianoa, mikä lähtee meistä opiskelijoista. Innolla odotan mitä tämä muutos tuo tullessaan!

Salla Nieminen, valmentaja

Finlaysonilta lähteminen oli haikeaa, omasta näkökulmasta ehkä eniten siksi, että entisenä tiimiyrittäjänä yhdistän tiloihin paljon muistoja: se fiilis, kun tiimijakojen jälkeen istuttiin Koskessa, katseltiin ympärillemme ja mietittiin, että mitä ihmettä seuraavaksi tapahtuu. Kun ensimmäisen kerran soitettiin tiimin kanssa tonnikelloa, kun voitettiin myyntipäivät ja pompittiin niin, että tiimikaveri Minnan puhelin lensi Stagen kattoon sillä sekunnilla, kun tiimin nimi mainittiin. Kun joku meidän tiimistä sai tunnustuksen ja koko tiimi kannusti niin, että kuului varmaan Talenomille asti. Kaikki ne kummalliset vääntämiset pajoissa ja oman valmentajan, Liisan, rehellinen pajakommentti “Anteeksi, en kuunnellut, ajattelin muuta.” Ja sitten kaikki ne ihan kummalliset illat ja yöt(??) milloin minkäkin haasteen, kilpailun tai innovoinnin parissa – sitä naurun ja meemien sekä opin määrää. 

Lista on loputon. Valmentajan roolissa ehdin olla Finlaysonilla vain lyhyen aikaa, mutta muistan etenkin sen innostuksen, kun pääsin olemaan muiden aisaparina valmentajana ja oppimaan viisaammilta. Ihailin Villeä, jonka kanssa pääsin valmentamaan jo tiimiyrittäjänä. Muistan myös Syntren, joka sai minut herkistymään Money in Business -kurssilla yllättämällä syntymäpäivämuistamisella. Ja tietysti muistan kaikki ne tilanteet, joihin pääsin ensimmäistä kertaa tiimivalmentajana Crevion kanssa. 

Uusiin tiloihin siirtyminen hirvitti ehkä siksi, että jotenkin sitä luulee noiden muistojen häviävän jonnekin. Kyllähän sitä koskea tuijottelisi mielellään, mutta olen jo nyt huomannut, että samaan tapaan tuijottelen nyt kahvion ikkunoista sisäpihalle. Onko maisema yhtä kaunis? No ei. Onko vaikutus sama? Minulle on. Ulos tuijottelu on tapani prosessoida päivän aikana kertyneitä muistoja. Voin nyt jo mainita pari: muistan Kunniakuja-päivän, jolloin puhujat kiipesivät lavan puutteessa vuorollaan työmaatikkaille, jotta kaikki näkisivät, kuka puhuu. Ja minä muistan kaikki ne aamut keittiössä, kun Eevi saapuu paikalle, laittaa iskelmän soimaan ja yhtäkkiä kaikki ovat yhtä hymyä, vaikka kello on kahdeksan aamulla. 

Minulle nämä muistot on se, mikä tekee Proakatemialla tekemisestä merkityksellistä. Ei näin hienoa työpaikkaa tai yrittäjien keskittymää ole missään muualla, joten minulle on oikeastaan yhdentekevää, millaiset seinät siinä ympärillä on. Nyt minun lempparipaikkani on kahvio, ehkäpä juuri siksi, että siellä niitä muistoja on ehtinyt iskelmän lomassa jo syntyä.

Tervetuloa vierailemaan meillä osoitteessa Kuntokatu 3 C 2!

ValintakoeProakatemia

5 vinkkiä kuinka loistaa Proakatemian valintakokeessa

 

Kevät on saapunut Tampereelle ja korkeakoulujen yhteishaku on päättynyt. Tänä vuonna Proakatemialle haki ennätysmäärä opiskelijakandidaatteja ja valintakoekutsuja valmistellaan parasta aikaa. Omat muistomme hakuajasta ovat paikoittain painuneet johonkin ulottumattomiin, mutta jotain on jäänyt kirkkaasti mieleen. Yksi näistä asioista on se, kuinka kipeästi halusimme valmistautua tulevaan koitokseen valintakokeiden suhteen ja kuinka vaikealta tuntui saada mitään konkreettista näkökulmaa siihen, mitä on etukäteen tehtävissä oman koulupaikkansa lunastamiseksi. Nyt ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen olemme monta kokemusta rikkaampia ja tiedämme jo hieman tarkemmin mihin soppaan me lusikkamme oikein tuuppasimmekaan. Haluamme omistaa tämän tekstin teille, jotka kärsimättöminä päivitätte sähköpostianne ja odottelette Proakatemian valintakoekutsua. Aiomme nyt antaa teille jotain, mitä itse olisimme toivoneet saavamme ja vinkkaamme rajan tältä puolelta, kuinka voitte valmistautua tuleviin valintakokeisiin. 

Niina kuuluu Proakatemian International Relations tiimiin, jossa hänen tehtäviinsä kuuluu englanninkielisen podcastin juontaminen. Podcastin aiheet keskittyvät tänä vuonna bisnekseen ja opiskeluun Proakatemialla ja aiheet on kohdennettu juuri Proakatemiasta kiinnostuneille ja siellä jo opiskeleville. Koska meidän puntti ei haasteiden edessä tutise, päätimme toteuttaa tämän podcast-jakson IRT:n podcastissä, eli englanniksi. Tämä on myös hyvää harjoitusta teille hakijat, koska olette matkalla kaksikieliseen yhteisöön!  

Olkaapa hyvät: Wings of Academy – 5 tips to get the most out of entrance examination 

Se “yrittäjätyyppi” 

Kuten kaikissa korkeakoulujen valintakokeissa, myös Proakatemialla vaaditaan tiettyjä ominaisuuksia.  Proakatemialle haettaessa henkilön persoonaan kiinnitetään kuitenkin huomattavasti enemmän huomiota, kuin hänen opintomenestykseensä. Proakatemian virallinen tutkinto-ohjelma on Yrittäjyys ja tiimijohtaminen, joten hakuprosessissa painotetaan valmiutta yrittäjämäiseen työskentelyyn ja tiimityötaitoihin.  

Yrittäjyyttä tukevat tietyt piirteet ihmisen persoonallisuudessa. Näitä ovat esimerkiksi itsenäisyys, riskinottokyky, kunnianhimo ja innovatiivisuus (Suomi.fi-verkkotoimitus 2019). Nämä ominaisuudet eivät yksinään tee kenestäkään hyvää yrittäjää, mutta helpottavat yrittäjämäisen elämäntavan omaksumisessa. Yrittäjältä vaaditaan monenlaisia taitoja, jotka vaihtelevat hieman toimialan mukaan. Ensimmäisen opiskeluvuoden puolivälissä opiskelijat jaetaan tiimiyrityksiin persoonallisuustestien perusteella. Ja koska erilaisuus on rikkaus myös tiimityöskentelyssä, tiimit halutaan rakentaa mahdollisimman monipuolisesti eri persoonallisuustyypeistä. Siksi on ilmiselvää, että myös hakuprosessissa halutaan löytää erilaisia yrittäjätyyppejä. Älä siis suotta yritä tunkea itseäsi kuvitteelliseen “yrittäjätyypin” muottiin, vaan ole rohkeasti oma itsesi ja näytä millaisen persoonan sinä toisit tiimiin. 

Tiimiyrittäjäksi päästään yhdessä 

Yleisten tutkinto-ohjelman valintakriteerien lisäksi Proakatemialle päästäkseen hakijan tulee osoittaa potentiaalia toimia yrittäjänä ja halua toimia tiimissä. Proakatemian opiskelumetodit ovat kovin käytännönläheiset ja opiskelijat ottavat paljon vastuuta opinnoistaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että tiimissä mennään yhdessä eteenpäin, eikä puutteelliset yksilösuoritukset pääse liiaksi jarruttamaan muiden opintoja – puhutaan tiimioppimisesta.  

Tiimioppiminen on vuorovaikutukseen ja kollektiiviseen ajatteluun perustuva oppimismetodi, jossa tiimin kanssa jaetaan tavoitteet, vastuut ja kehitys. Opettajan sijaan tiimillä on valmentaja, jonka rooli on mahdollistaa oppiminen, ja vastuu oppimisesta on tiimillä itsellään. Tiimioppiminen vaatii tiimiläisiltä sitoutumista, luottamusta ja vuorovaikutustaitoja. Parhaimmillaan tiimioppiminen on silloin, kun tiimi pystyy hyödyntämään kokemuksiaan ja niiden reflektointia yhteiseen kasvuun ja kehitykseen. (Jolkkonen, 2017.) 

Kootut vinkit valmistautumiseen 

Podcast-jaksossa keskustellaan paitsi meidän omista kokemuksistamme, myös siitä mitä Proakatemialla opiskelu vaatii ja millaisiin asioihin valintaprosessissa kiinnitetään huomiota. Pyysimme podcastiin vieraaksi Proakatemian tiimivalmentajan, Hanna Sarakedon, joka vastaa Proakatemian hakuprosessista vuonna 2022.  Ihan ensimmäiseksi vinkiksi Saraketo (2022) nostaa sen, että valintakokeisiin kannattaa tulla hyvin nukkuneena, koska silloin olet parhaimmillasi. Tämän lisäksi, kokosimme teille tärkeimmät neuvot yhden listauksen alle. Tässä siis viisi vinkkiä, kuinka pystyt näyttämään kyntesi valintakokeessa: 

 1. Ole utelias 

George Loewensteinin tietoaukon teorian (eng. Information gap theory) mukaan uteliaisuus herää, kun puuttuva tieto aiheuttaa meissä epävarmuutta, joka motivoi etsimään lisää tietoa aiheesta. Myös positiivisten kokemusten hakeminen voi herättää uteliasuuden. (Siefen 2021, 13) Uteliaisuus on siis ihmisen halua oppia ja kokea uutta sekä tietää enemmän. Kyselemällä ja kuuntelemalla aktiivisesti muita ihmisiä, oppii jatkuvasti lisää ympäristöstään. Ota selvää, kyseenalaista ja ole kiinnostunut myös muista ihmisistä haastattelutilanteessa. Vaikka haluat varmasti kertoa kaiken itsestäsi, anna tilaa myös muille. 

 2. Uskalla heittäytyä 

Proakatemialla joudut työskentelemään jatkuvasti epämukavuusalueella ja epävarmuuksien keskellä. Joudut luultavasti myös valintakokeessa tilanteeseen, jossa et ole parhaimmillasi. Vaikka olisit kuinka epävarma tilanteessa, yritä joka tapauksessa parhaasi. Jos uskallat laittaa itsesi kunnolla likoon, pärjäät niin valintakokeissa, kuin opinnoissakin. 

 3. Valmistaudu improvisoimaan 

Saat luultavasti haastattelutilanteessa eteesi tehtävän, johon ei ole oikeaa ratkaisua, eikä sinulla ole välttämättä edes työkaluja ratkaista sitä. Improvisoi ja yritä parhaasi. Luovuutta löytyy varmasti sinultakin, joten kaiva se esiin. Ketään ei haittaa, jos epäonnistut. 

 4. Muista tilannetaju  

Tilannetajua on taito hahmottaa elettävä hetki kokonaisuutena. Kun hahmottaa tilanteeseen vaikuttavat tekijät, voi sopeuttaa omaa toimintaansa tilanteen parhaaksi. Tilannetaju on merkittävä työkalu tämän päivän työelämässä. (Åhman & Gustafsberg 2017, 20) Valintakoe on jännittävä tilanne, joka varmasti vaikeuttaa tilanteen lukutaitoa, mutta muista hengittää ja ota välillä aikaa tilanteen havainnointiin. Mikäli mahdollista, koita laukaista jännitystä, koska vapautuneessa ilmapiirissä onnistutte kaikki paremmin. Muista, ettei ole noloa kertoa, jos jännittää. 

 5. Hyödynnä tiimityö 

Proakatemialla tiimityöskentelytaito on kaikki kaikessa. Ryhmähaastattelutilanteessa olet vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ja on sanomattakin selvää, että tiimityötaitojasi testataan. Älä varasta siis showta, vaan anna myös muulle tiimille tilaa työskennellä. Yhdessä voitte saada aikaan jotain hienoa! 

POHDINTA 

Proakatemian pääsykokeisiin on vaikea opiskella etukäteen. Hakuprosessissa ei etsitä valmiita menestyjiä, vaan avoimia ja uteliaita ihmisiä, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon oppiakseen joka päivä uutta. Haastattelutilanne kannattaa nähdä myös mahdollisuutena kurkata Proakatemian kulissien taakse ja opiskelutapoihin. Pääsykokeissa on mahdollista tutustua yhteisöön ja tavata nykyisiä opiskelijoita. Heidän kanssaan voi keskustella avoimesti koulutuksesta ja kysyä itseä askarruttavia kysymyksiä.  

Meidän valintakokeissamme haastattelu tapahtui pandemia- rajoitusten vuoksi etänä, eikä meillä ollut mahdollisuutta tutkia opiskeluympäristön etukäteen. Tommi ei ollut käynyt Proakatemialla kertaakaan ennen opintojen alkamista ja se heijastui tietämättömyytenä, niin toimintatapojen, kuin vaatimustasonkin suhteen. Proakatemia vaatii laaja-alaista sitoutumista tiimiin ja yhteisöön. Tämän tietäminen ja ymmärtäminen helpottaa oman motivaation tarkastelua sen suhteen, onko valmis itseohjautuvaan opiskeluun intensiivisessä yhteisössä.  

Lopuksi haluamme vielä kannustaa olemaan rehellinen itselleen ja arvioida vilpittömästi omaa sopivuutta Proakatemialle ja toisinpäin. Tämä todella on perinteisestä opiskelusta poikkeava paikka, eikä yksinkertaisesti sovi kaikille. Proakatemia on inspiroiva yhteisö ja täynnä mahdollisuuksia, mutta se voi myös viedä helposti mukanaan. Täällä tarvitsee resilienssiä ja kykyä priorisoida sitoutuakseen. Proakatemia haastaa yksilöä ja tiimiä ja teemme “opintovierailuja” epämukavuusalueillemme tämän tästä. Päävalmentajamme, Tanja Verhon sanoin: “Sen saat, minkä annat”. Jos olet valmis pistämään puita uuniin, saat sellaisen roihun, jolla kamina meinaa räjähtää, mutta jos et ole valmis laittamaan itseäsi likoon, ei kokonaisen tiiminkään tulitikut riitä sytyttämään märkää puuta. 

Lähteet:

Jolkkonen, J. 2017. Tiimioppiminen – ollako vai eikö olla?. Tiimiakatemian blogi. Artikkeli julkaistu 8/2017. Viitattu 29.4.2022. https://tiimiakatemia.com/blogi/jari-jolkkonen/ 

Saraketo, H. Tiimivalmentaja. 2022. Haastattelu 28.4.2022. Tampere Proakatemia 

5 tips to get the most out of entrance examination. 2022. Wings of Academy. 28.04.2022. Viitattu 29.04.2022. https://anchor.fm/s/48138060/podcast/rss 

Siefen, H. Uteliaisuuden taito. 2021. 1.painos. Tuuma-kustannus. Jyväskylä 

Suomi.fi. -verkkotoimitus. Päivitetty 22.3.2019. Yrittäjän persoonallisuuspiirteet. Verkkosivu. Viitattu 28.4.2022. https://www.suomi.fi/yritykselle/yrityksen-perustaminen/yritystoiminnan-suunnittelu/opas/olisiko-minusta-yrittajaksi/yrittajan-persoonallisuuspiirteet 

Åhman, H. & Gustafsberg, H. Tilannetaju. 2017. Alma Talent Pro. Helsinki 

Tekstin ovat kirjoittaneet Proakatemian ensimmäisen vuosikurssin tiimiyrittäjät Niina Piirainen & Tommi Riikonen.

YannNicolas-1

Swiss teampreneurs at Proakatemia

In the beginning of this year, Proakatemia has welcomed two Swiss foreign exchange teampreneurs or, as we call them, “the Swiss kids”. Yann and Nicolas are from Team Academy HES-SO Valais/Wallis where they too study Entrepreneurship and Team Leadership. In this Spring semester, they will be joining team Flip to experience the team learning of Proakatemia. Let’s see how they have been feeling so far! 

Answering one of the most important questions- why exchange?; why here?- both wanted to take the opportunities given and experience something different. For Nicolas it had been a wish for a long time to visit Northern Europe and get a taste of life here, however, Yann hoped to meet new people and see how entrepreneurs take action abroad.  

Both had been very used to experiencing the more south-like interactions with people, therefore moving here brought some challenges. One of those was the small talk and random encounters with people. As Yann says: “If you don’t go to people, they won’t come to you. People here are nice, you just have to break the ice and give it some time.” Nicolas has had similar situations- especially when naming addresses, going through certain services, or at the shopping store, where you spend more time fighting the language barrier and translating all the labels than doing the actual shopping.  

When it comes to expectations from the exchange, Yann wishes to experience more learning tools and approaches, since Finland is well-known for its unique educational system. However, he supposes that this is probably a matter of time since they have only been here for about a month. Nicolas, on the other hand, cannot wait to see the northern lights. As he admitted to himself: “I thought it is something that happens everywhere here, but it turns out that we have to be patient with those.” 

Nature and culture are aspects that the “Swiss kids” are looking forward to experiencing even more. For example, ice swimming, going to Lapland, trying winter sports, or just enjoying some traditional Finnish food are a must on their bucket-list whilst here. 

Although they have only been here for a month, Nicolas and Yann both keep their minds open when it comes to envisioning their future of, perhaps, even living here. They appreciate Tampere’s ways of being a city, but not losing the touch with nature, as well as keeping everything in a close, comfortable reach. Since these guys enjoy socialising, the challenging aspect of the pandemic might also have an impact when thinking about a future here. However, they admit how much they appreciate the lifestyle people have- more balanced food, working ethics, and taking care of the well-being in general.  

Although the exchange journey in Finland had started quite slowly and stressfully- spending time arranging the accommodation or having no solid plan for the first weeks, the exchange teampreneurs have already had a few realisations and learnings here. They share that, when beginning a life in a new country, you don’t have a lot to do. You are not tied to anything. You wake up and you have nothing to do- no hobbies, no duties- it is almost strange. However, it also gives time to reflect. You can think- so what is it that I really like to do? Not just because I have been used to it or must do it because of obligations. “It creates my free time very productive since I can try new things and give possibilities a chance,” says Nicolas. “I am starting to really tap into my entrepreneurial mindset because I am not forced to do anything, but I feel that I want to- that’s why I’m searching and looking for opportunities. This opened my eyes that I actually want to be an entrepreneur and it’s not just because of the circumstances.” 

As we have seen, exchange student life can get unpredictable at times. A few things they can suggest for others coming here are to stay curious, to ask questions, and to not shy away. Stay open-minded and don’t worry about not knowing what to do- it is in those times that they have learned the most.  

After the interview with Yann and Nicolas, we also had a small pop quiz to test how much they know about Finland. I suppose that the highlight of it was them guessing that Patrik Laine is the inventor of Nokia, or that the Finnish national instrument is an electric guitar or tube. But, hey.. it is at these moments when we learn! 

Thank you, Nicolas and Yann, for getting to know you and your experience as exchange teampreneurs in Finland a bit closer. Truly hope that the semester here brings you new inspiration and amazing memories.  

Kiitos! Merci! 

Opas

Opas toimivan hybridityöyhteisön johtamiseen

Toimiva työyhteisö tarvitsee luottamusta ja avointa viestintää. Tämä ilmenee Proakatemian opiskelijoiden Aune Lampisen ja Auri Saarelaisen opinnäytetyöstä, joka toteutettiin toimeksiantona kotimaiselle, kansainvälisesti toimivalle yritykselle.

Toimeksiantajan työyhteisö painii uuden haasteen edessä: kuinka johtaa toimivaa työyhteisöä ja kuinka tehdä se yhdenvertaisesti, jos tiimejä on useita samassa toimistossa. Korona-pandemian jälkeen monien yritysten työn teon tapa on muuttunut ja etenkin johtoasemassa toimivat ovat uuden tilanteen edessä.

Hybridityöyhteisössä luottamukseen vaikuttaa erityisen paljon esimerkiksi yrityksen palautekulttuuri, sekä tapa, miten pelisäännöt sovitaan. Vuorovaikutuksellisuus on hybridityöyhteisössä erityisen tärkeää.

Hybridiyhteisön johtamisesta ei ole toistaiseksi tehty paljoa kotimaisia tutkimuksia, joten opinnäytetyö tarjoaa yhteiskunnallisesti merkittävää uutta tietoa! Opinnäytetyö tuo apua ja pohjaa tiimin johtamiselle oppaan avulla juuri korona-pandemian jälkeisessä tilanteessa.

Kurkkaa opinnäytetyön helppolukuinen opas toimivan hybridiyhteisön johtamiseen! Opas on hyödynnettävissä monenlaisiin eri yrityksiin, erityisesti niihin, joiden toimintatavat ovat pysyneet samoina vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

20191012_KonstaLinkola_0960

Hengitä ja lepää (epä)varmuudessa

Hirveästi paljon on taas vettä virrannut Tammerkoskessa, vaikka korona tuli ja vei meidät koteihimme olemaan etäisesti yhteyksissä. Maailmalta tulvii hurjia lukuja altistumisesta, tartunnoista ja kuolemista. Lempäälässä uutiset tuntuvat kovin kaukaisilta. Pirkanmaan tartuntalukema tälle päivää oli 13 (15.11.2020 klo 14.49). 

Tauti ei meillä pahemmin näy, eikä toivottavasti tule näkymäänkään. Se, mitä korona on tuonut tullessaan, on epävarmuus. Mitään ei voi oikein suunnitella, kun ei tiedä, mitä tapahtuu. Tai jos suunnitellaan, jollain välähtää koronavilkku ja kaikki menee uusiksi, siirtyy tai peruuntuu. Melkoista on, hataraa ja hapuilua, tämä oleminen. 

Epävarmuus ajaa helposti varovaisuuteen ja eimihinkään-tilaan. Ei pysty tarttumaan mihinkään, ei pysty tekemään mitään, ei kannata aloittaa mitään… You name it. Samaan aikaan karavaani kulkee ja koronakoirat haukkuvat. Maailma ei pysähdy ja asiat etenevät – Amerikkaankin valittiin uusi presidentti, joka ei onneksi ole Trumppi. Meillä on siis toivoa.

Kuuntelin Ilona Rauhalan ja Ira Langen podcastin epävarmuudessa lepäämisestä. He käsittelivät pelkoja ja avoinna olemista osana johtajuutta ja ihmisyyttä. Keskustelu soljui asioissa, jotka estävät vuorovaikutuksen ja yhdessä kehittymisen, asioiden käsittelyn rakentavasti. Keskeinen elementti teemassa oli epävarmuudessa lepääminen. Usein keskitytään siihen, kuinka paljon siedetään epävarmuutta ja pelkoja. 

Naiset käänsivät ajattelun päälaelleen; mitä jos lepäisitkin epävarmuudessa? Tietämättömyydessä, siinä ettei ratkaisuja vielä ole, ihmisenä olemisen vaikeudessa tai helppoudessa? Ei tarvitse sietää ja pinnistellä, kun voi levätä tilassa, jossa mikään ei ole varmaa ja kaikki on mahdollista. Ulkoiset haasteet ovat helpommin hallittavissa, kun sisällä on lepotila. Ja tiedätkö; innostus voi syntyä, kun uskallat olla epävarmuudessa. 

Sisäinen lepotila epävarmuuden keskellä antaa meille mahdollisuuden olla läsnä ja kohdata toinen ihminen. Rauhala ja Lange tiivistävät ajatuksen niin, että kohtaamalla toisen avoimesti voimme rakentaa kyvykkyyttä toisissa ihmisissä. Innostua. Ja levätä hetkessä, epävarmassakin sellaisessa – oli se tovi tiimin kanssa pajassa, viikkopalaverissa tai kumppanin kanssa keittiön pöydän ääressä.

Miten sitten levätä epävarmuudessa tai edes tässä hetkessä? Moni meistä hengittää pinnallisesti, mikä heikentää läsnäoloa automaattisesti. Pintahengityksen sijaan syvä, tietoinen hengitys auttaa paikantamaan paitsi ajatukset, myös oman olemisensa, juuri tähän hetkeen (Lintukangas 2020). Hengittämällä avaat itsesi olemaan avoin ja läsnä tilanteessa, jossa pelot saattavat kuikuilla olkapään yli ja luoda epävarmuutta. Anna niiden olla ja hengitä. Lepää epävarmuudessa ja pelkojen keskellä, niin me muutkin teemme. Kyllä tämä tästä.

Kirjoittanut: Tanja (Tirri) Verho

Kuva: Konsta Linkola

Six Ways of Being International at Proakatemia

You get plenty of chances to take part in international studies at any Finnish university either by studying in Finland or as an exchange student abroad – or both! Our Tampere University of Applied Sciences (TAMK) offers you plenty of opportunities to practice your language skills and to build your network across different cultures. In addition to this, Proakatemia has some additional options to grow your international experience and to combine it with your daily studies. I have gathered here a list of options and some websites to provide you with further reading about the topic.

Team of International Relations

At Proakatemia there is a Team of International Relations that takes care of all international visitors who visit Proakatemia. It is run by a teampreneur who is elected as the head of international relations by the previous head of international relations. The team consists of first and second year students, so it is a mix of older and younger teampreneurs. Each year the team also makes a trip abroad, for example lately they have been to Brazil and Switzerland.

Read more: http://academicadventures.fi/2018/01/12/international-relations-proakatemia/

Academic Adventures

We love our team learning model so much that we want the whole world to hear about it! Thus, in May 2017 the first Academic Adventures event took place at Proakatemia. It is an international week of team learning, a five-day event organized entirely by the teampreneurs for educational staff all over the world. The participants get to experience Proakatemia’s team learning model in action by taking part in training sessions and dialogue as well as networking with the coaches and teampreneurs of Proakatemia. The event has been a success and the feedback given proves us that there is a need for team learning and coaching around the world regardless of the level or sector of studies. Next Academic Adventures will take place in 25.-29.5.2020!

Read more: http://academicadventures.fi/

Exchange Study Programs

Just like in any university in Finland, Proakatemia’s students can also spend a semester abroad as exchange students, most often through the Erasmus+ program. There is a handful of students that take this opportunity each semester. Most likely our students go to European universities, for example in Spain, the Netherlands, England, Germany or Switzerland. However, there is at least one brave student who also went all the way to the United States of America!

Nordplus Study Tours

Nordplus is a cooperation programme between educational institutions in the Nordic and Baltic Countries. Our students can apply to study tours that usually last from three to five days. In these study tours students from Nordic and Baltic countries gather to innovate a solution for a case they are given. The richness of this is, that the students are divided into groups and come from a range of cultural backgrounds as well as from different fields of study. A group might consist for example of a Danish engineering student, a Finnish student from Proakatemia, a Norwegian marketing student and a Lithuanian business student.

Read more (only in Finnish): Tromso (Norway) https://proakatemia.fi/4722/ and Tallinn (Estonia) https://proakatemia.fi/tartutko-kiinni-vai-annatko-olla/

Final Camp

As a part of the curriculum of Proakatemia there is a project called Final Camp. This is an international project that each team organizes themselves before their graduation. So, the whole team of 15 to 20 teampreneurs first have to make money with projects and then pack their bags and go abroad together for their final project. This year the graduating teams are going to as far as China, California and Namibia!

Read more: http://academicadventures.fi/2019/04/02/go-big-or-go-home-proakatemias-final-camp/

Internship at the Riekes Center

The Riekes Center is a non-profit organization in Redwood City, California, about a half-an-hour drive away from San Francisco. The center offers Creative Arts, Athletic Fitness and Nature Awareness programs to people of all ages and backgrounds. Although it is not a university, it shares similar values and a growth mindset as Proakatemia. The cooperation with Riekes Center started in 2016 when a team called Noste did their final camp there. This led to a continuum, each year a graduating team does a project at Riekes for their final camp. In 2019 the cooperation developed further and Riekes welcomed three groups of 2-3 “Finnterns” to the center for two weeks at a time. Through this cooperation we can learn from each other and help our organizations to reflect and develop through feedback and honest communication. Hopefully we can soon welcome Riekes interns to Proakatemia as well!

And The List Goes On…

This was just an overview of the options for taking part in international studies at Proakatemia, but the possibilities for international studies are as plenty as your imagination! Our students have been in Chile on a 10-week-program, our teampreneurs organize education export in cooperation with TAMK and there is an innovation program in Portugal each summer. Also, for the past two spring semesters we have had International Business students studying with us as an international cooperative experiencing team learning in action. Proakatemia is used to develop great things into even greater things, and in 2020 we are excited to offer a full degree of Entrepreneurship and Team Leadership in English!

Read more: https://www.tuni.fi/en/study-with-us/entrepreneurship-and-team-leadership?fbclid=IwAR3r69uL51fWKAwNy6iITNyQWoJLwJsKwbakZyS4qyiSfcNYY3J6ZciKVIs

Kuukauden essee: Ei kehnoille pomoille

Kehnot pomot ympärilläni on kolmas kirja Thomas Eriksonin väriluokituskirjoista, jotka pohjautuvat DISA-malliin. Kyseinen kirja kertoo, minkälainen näkökulma DISA-mallilla on työelämässä, niin johtajan kuin työntekijän näkökulmasta. Tässä esseessä en käsittele tarkemmin, minkälaisia piirteitä mikäkin värityyppi edustaa. Sen sijaan keskityn, mitä oppeja sain kirjasta johtamiseen.

 

Voimme kokea todella hankalaksi joskus työskentelyn työpaikalla joko työkaverin tai pomon kanssa. Erilaiset persoonat voivat aiheuttaa meissä kummastusta sekä hämmennystä. Parhaiten ymmärrämme yleensä henkilöitä, jotka ovat samankaltaisia kuin itse olemme. Jos henkilö toimii ja kommunikoi vastakkaisella tavalla kuin me itse, on meidän hankala yksinkertaisesta ymmärtää häntä. Tällaiset toistuvat tilanteet voivat johtaa ärsytykseen ja myöhemmin jopa työpaikan ilmapiirin laskuun. Erikson antaa näihin tilanteisiin kirjassa ratkaisuja. Hän kertoo jokaisen värin piirteistä, mikä yleensä tietyissä väreissä ärsyttää ja miten oikeasti nämä henkilöt toimivat. Hän myös kertoo minkälaisia ongelmia voi ilmetä tiettyjen värien yhteistyöskentelystä.

 

”Esimieheltä on sinisilmäistä ja joskus suorastaan tyhmää olla käsittelemättä työntekijöidensä eroavaisuuksia. Se kuuluu keskeisesti johtamiseen. ” (Erikson 2018, 151) Näin Erikson ilmaisee erilaisuuksien ymmärtämisen tärkeyden toiminta- ja viestintätavoissa etenkin johtajan näkökulmasta. Jos haluaa olla tehokas viestijä, on ymmärrettävä laajasti mistä ihmisten persoonallisuudet koostuvat.

 

Uskon vahvasti ajatukseen, että ihmisen täytyy ensiksi tuntea itsensä hyvin, jonka kautta hän pystyy ymmärtämään myös muita. Eriksonin mukaan hyvin itsensä tuntevat pomot pärjäävät paremmin, viestivät paremmin ja näiden kautta he ansaitsevat työntekijöiden luottamuksen helpommin. Tämän takia johtajan itsetuntemuksella on suuresti väliä. Ei riitä, että tietää millaisia työntekijät ovat toiminta- ja viestintätavoiltaan. Ensisijaisesti on tunnettava itsensä ja omat tavat. Siitä on hyvä aloittaa rakentaa ihmistuntemusta.

Itsetuntemus vaikuttaa myös moniin muihin tekijöihin työpaikalla. Esimerkiksi stressinsietokykyyn. Erilaiset persoonallisuudet käyttäytyvät eri tavalla stressitilanteissa. Luonnollisesti johtajan on ensisijaisesti hyvä tunnistaa oma stressikäyttäytyminen, mutta tämän lisäksi on tärkeää huomioida muiden persoonallisuuksien stressikäyttäytyminen, jotta pystyy ymmärtämään paremmin työntekijöitä ja mahdollisesti myös auttamaan heitä.

 

Työnantajana on tärkeää tunnistaa ratkaiseva tekijä työntekijöiden työpanoksessa, joka on motivaatio. Erikson kirjoittaa, että: ”Ihmisen motivaationa toimii pohjimmiltaan se, mille hänen sydämensä sykkii.” (Erikson 2018, 113) Motivaatio antaa energiaa ja se saa suoriutumaan paremmin. Motivaation tärkeyden perusteella Erikson kertookin, miksi työnantajan kannattaisi paneutua työhaastattelussa hakijan motivaatiotekijöihin kokemuksen ja osaamisen sijaan. Hän kertoo, että motivaation ja käyttäytymisen pitäisi olla ensisijalla haastattelussa, koska jos hakijalta puuttuu osaamista, sen voi hänelle opettaa kurssien muodossa tai muut osaavat työntekijät voivat auttaa. Mutta jos hakijan motivaatio tai arvot ovat täysin vastakkaisia oman tai organisaation kanssa, sitä ei voi korjata millään vaan se aiheuttaa hankaluuksia.

 

Työnantajan näkökulmasta opin myös, ettei työntekijän laiskuus tai saamattomuus aina johdu vain hänestä tai siitä, että hän olisi yksinkertaisesti laiska ja saamaton. Syitä voi olla muita, jotka ovat korjattavissa, jos ne vain huomataan ajoissa. Esimerkiksi vika voi olla johtajassa. Johtaja ei välttämättä osaa johtaa oikealla tavalla kyseistä työntekijää.

Mieleenpainuvin esimerkki tällaisesta tapauksesta oli miehestä, joka oli pyytänyt apua kirjan kirjoittajalta, Eriksonilta. Kyseinen mies toimi jonkinlaisessa vastuutehtävässä yrityksessä. Hänen työpäivänsä olivat aivan liian pitkiä. Koko päivän hän auttoi muita työntekijöitä ja teki hommia, jotka eivät oikeastaan kuuluneet edes hänelle. Vasta muiden lähtiessä kotiin työpäivän päätyttyä, hän pääsi oikean työnsä kimppuun. Hän kertoi, kuinka häntä erityisesti ärsytti eräs työntekijä nimeltä Kenneth. Kenneth oli kuulemma täysin saamaton ja haahuili ympäriinsä ja lopulta mies aina päätyi tekemään hänen työnsä. Erikson sitten kysyi, että tietääkö Kenneth hänen viisi tärkeintä työtehtäväänsä. Mies naureskeli ja sanoi, ettei varmasti tiedä. Sitten Erikson kysyi mieheltä tietääkö hän, mitkä ovat Kennethin viisi tärkeintä työtehtävää, eikä mies osannut vastata. Kuinka huonosti työnsä hoitava Kenneth voisi tehdä hyvin työnsä, kun oma pomo ei edes tiedä, mikä on oikeastaan hänen työnkuvauksensa?

Tämän jälkeen mies kirjoitti Kennethille paperille ylös hänen tärkeimmät työtehtävänsä, jotta se olisi Kennethille mahdollisimman selvää. Myöskin tämä auttaa, jos töitä on paljon ja työntekijän tulee osata valita, mitkä ovat kaikista tärkeimmät asiat hoitaa ensisijaisesti. Kun Erikson neuvoi miestä, hän arveli, että Kenneth on sellainen työntekijä, joka tarvitsee suoraa ja selkeää ohjeistusta. Tiettyjä värejä taas sellainen voisi vihastuttaa.

 

”Johtajan tärkein taito on osata kommunikoida työntekijöidensä kanssa. Saada viesti perille, olipa se mikä tahansa.” (Erikson 2018, 31)

Viestintä on kaiken A ja O. Työnantajan tehtävä on ottaa selville millä tavoin kannattaa kommunikoida erilaisille työntekijöille. Valitettavaa on, että samanlaisella tavalla viesti ei mene perille aivan jokaiselle. Mietin myös, että ellei tiedä kuinka lähestyä työntekijää tai kuinka esimerkiksi hänen unohtumattomat työtehtävät saisi hoidetuksi, voi asiasta kysyä työntekijältä suoraan mutta kohteliaasti. Jos nyt kyseessä on esimerkiksi tapaus, että työntekijä unohtelee asioita, jotka on neuvottu monta kertaa. Voi työnantaja kysyä: ” Mitä voisimme tehdä, että sinä muistaisit tulevaisuudessa? Minkälaista muutosta sinä kaipaisit, jotta asia etenee?” Silloin työntekijä saa rauhassa miettiä eikä vastausta anneta hänelle valmiiksi.

 

Kirjassa käsiteltiin erilaisien henkilöiden yhteensopivuutta työelämässä väriluokituksen perusteella. Johtajuuden näkökulmasta oli todella mielenkiintoista lukea minkälaiset värit sopivat parhaiten yhteen tietyn johtajavärin kanssa. Yleensä samanväriset tai lähekkäin olevat värit ominaisuuksiltaan sopivat parhaiten yhteen. Ja taas toisistaan kauimpana olevat värit sopivat vähiten yhteen, kuten esimerkiksi sininen ja keltainen. Kuitenkin asiassa on kääntöpuoli, koska erilaisuudet parhaimmillaan voivat täydentää toisiaan. Sen tapahtuminen ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista, koska ymmärrys voi täysin puuttua. Taitava johtaja osaa kuitenkin viestiä oikealla tavalla ja käsitellä erilaisia persoonallisuuksia.

 

Minua kiehtoo suuresti erilaiset persoonallisuudet. Kun luen täysin erilaisista persoonallisuuksista kuin mitä itse olen, avautuu minulle jollain tapaa täysin uusi maailma. Täysin erilaiset ajattelu- ja toimintamallit. Haluan toimia hyvänä johtajana ja etenkin ymmärtäväisenä sellaisena. Etenkin haluan olla hyvä viestimään asiani. Haluan pystyä motivoimaan erilaisia persoonallisuuksia työssään enkä ainoastaan niitä, joita itse kykenen ymmärtämään.

Suosittelen aivan jokaista lukemaan kyseisen kirjan. Se oli todella ajattelua avartava. Uskon, että siitä on hyötyä kaikille riippumatta siitä, oletko työntekijä vai työnantaja. Lisäksi molemmat näkökannat käsitellään kirjassa ja mikä sen parempaa, kuin ymmärtää asiat molemmilta kannoilta. Voit myös hyvin lukea kirjan, vaikka et olisi lukenut aiempia kirjoja, kunhan tiedät DISA-mallin pääpiirteittäin.

Alumniesittely: Miina Kivelä / Menguru

Alumnimaanantaissa on tällä kertaa vuorossa Menguru-tiimistä valmistuneen Miina Kivelän tarina. Miina on alun perin TAMKin tietojenkäsittelypuolen kasvatti, joka siirtyi aikanaan akatemialle perusopinnoista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen Menguru-nimisestä tiimistä ja opiskelin Akatemialla vuosina 2006-2008. Tuolloin Akatemia sijaitsi vielä Finlaysoninkuja viidessä, viidennessä kerroksessa. Myöhemmin valtasimme myös kuudennen kerroksen käyttöön. Seinän takana oli TAMKin TTVO eli taiteen ja viestinnän oppilaitos, joka nykyään pitää majaa Mediapoliksella. Valmentajanamme toimi Veijo. Ihan alun alkaen aloitin TAMKissa syksyllä 2005 tietojenkäsittelyn perusopinnoilla. Huomasin nopeasti, että koodariksi minusta ei ole, mutta tekninen ymmärrys on helpottanut montaa asiaa omalla uralla.

Mengurulaisten kanssa tapaamme perinteisesti 1-2 kertaa vuodessa. Viimeksi treffasimme pikkujoulujen merkeissä marraskuussa, mutta myös kesäjuhlia ja Veijon järjestämiä olympialaisia on ollut useina vuosina. Lisäksi tiimin jäsenille syntyneet lapset yhdistävät ja Mengurun mammat tapaavat välillä myös jälkikasvun kanssa porukalla.

Nykyisin työskentelen TAMKin liiketalouden puolella digimarkkinoinnin lehtorina. Valmistumisen jälkeen toimin useissa eri yrittäjyyskasvatushankkeissa valmentamisen ja markkinoinnin parissa sekä myös muutaman pätkän tuottajana. Neljänä kesänä olen päässyt tekemään töitä myös kesäkahvilaprojekteissa: 2010 ja 2011 valmentajana ja 2014 ja 2015 kesäkahvilayrittäjänä. Opettamisen pariin löysin syksyllä 2012, joten nyt on itse asiassa jo seitsemäs lukuvuoteni. Kiinnostuin valmentamisesta Proakatemian opiskeluiden loppuvaiheessa ja onnekkaiden sattumien ja työtarjouksien kautta päädyin alalle. Sittemmin olen suorittanut töiden ohessa niin ylemmän tutkinnon kuin pedagogisen pätevyydenkin. Olen TAMKin ensimmäinen digimarkkinoinnin lehtori ja viihdyn työssäni mainiosti. Työssäni yhdistyvät kiinnostus sosiaaliseen mediaan, tietojenkäsittelyn ja yrittäjyyden taustani sekä innostava työskentely opiskelijoiden kanssa. Liiketalouden päiväpuolen opiskelijoiden lisäksi vedän Y-kampuksen kursseja ja opetan myös monimuodon ja täydennyskoulutuksen puolella aikuisryhmiä ja olen mukana erilaisissa hankkeissa.

Akatemiatausta näkyy mielestäni vanhvasti omassa opettamisfilosofiassani ja on näin läsnä myös jokapäiväisessä työssäni. Uskon vanhvasti tekemällä oppimiseen, tavoitteiden asettamiseen ja siihen, että jokainen saa/ joutuu/ voi luoda omilla valinnoillaan uraa jo korkeakoulun ensimmäisestä vuodesta alkaen. Koitan tuoda kursseilleni paljon mielenkiintoisia esimerkkejä sekä paikallisia yrittäjävierailijoita. Näiden löydämisessä omasta verkostosta on suuri apu. Akatemialta on jäänyt vanhva luotto prosessiin eli uskallan tarttua erilaisiin haasteisiin niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Uskon siihen, että elämässä ei koskaan ole valmis vaan aina löytyy mahdollisuuksia kehittää itseään ja oppia uutta.

Opettajana haasteellista on ollut ymmärtää numeroarvioinnin tärkeys opiskelijoille. Itse en ole koskaan opiskellut arvosanojen takia vaan innostuksesta oppia ja imeä itseeni hyödyllistä ja kiinnostavaa tietoa ja taitoa. Toivonkin aina, että opiskelijat löytäisivät kursseilta ja opintokokonaisuuksista ne itselle tärkeimmät asiat, joista innostua ja joihin panostaa. Sisäinen motivaatio on tosi tärkeä asia. Hienoimpia hetkiä on kuulla jälkikäteen, että opiskelijan kanssa käyty keskustelu tai vaikka kurssilla tehty projekti on johtanut hänen tulevaisuutensa kannalta tärkeään askeleeseen. Olen myös iloinen siitä, että olen onnistunut pitämään sivutoimisen yrittäjyyden osana elämää. Someprojektit pitävät yllä omaa tuikitärkeää ammattitaitoa ja tuovat myös kursseille hyviä käytännön esimerkkejä.

Seuraava vuosi menee aivan uudenlaisissa merkeissä, koska odotamme huhti-toukokuun vaihteessa perheenlisäystä! Tuntuu mukavalta kymmenen tiiviin työelämävuoden jälkeen tehdä vaihteeksi jotain ihan muuta. Blogin ja somekanavien päivittäminen kyllä varmasti jatkuu mammalomallakin tuttuun tahtiin ja kuka tietää, mitä uusia ideoita vauvavuoden herää!

Miinan touhuja voi seurata somessa hänen omissa kanavissaan:

https://www.linkedin.com/in/miinakivela

https://www.instagram.com/miinakivela/

http://www.onnellisuudenvuosi.fi/

Kuukauden essee: Läsnäolo ja psykologinen turva pohjana luottamukselle

Proakatemialla luetaan paljon kirjoja ja kirjoitetaan niistä esseitä. Esseissä peilataan oppimaansa ja opit jaetaan muille yhteiseen Esseepankkiimme. Joka kuukausi Projektorissa valitaan yksi kirjoitus kuukauden esseeksi. Tämän kuun esseeksi valittiin pinkkutiimi Apajan Ida Laaksosen essee psykologisesta turvasta.

Apajan perustaminen on saanut minut pohtimaan tarkemmin luottamusta ja sen rakentumista. Tiimin aloitusvaiheesta olen erityisen kiitollinen meille kaikille, sillä olemme osaksi jopa huomaamatta rakentaneet vahvaa turvallisuuden pohjaa tiimiyrityksellemme. Miia Järvilehdon seminaarissa ymmärsin, mitä tiimissämme on tapahtunut heti alusta lähtien.

 

Olemme rakentaneet psykologista turvaa. Se pohjautuu luottamukseen ja avoimuuteen, joiden avulla on mahdollista kokea yhteenkuuluvuutta ja vastuuta tiimin sisällä. Psykologinen turva on pohjana myös huipputiimeissä. Kun tiimissä on luottamusta ja rohkeutta, se uskaltaa ottaa askeleen kohti tuntematonta ja selviää kriisitilanteista.

 

Luottamuksen rakentumiseen vaikuttaa henkilökohtaiset kokemukset luottamuksesta. Tunnen luottamuksen tiimimme sisälle, mutta en ole vielä täysin avoin. Luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa ja kukin persoona lämpenee eri aikaan. Itse olen melko hitaasti lämpenevä uusille ihmisille. Ennen tiimin perustamista ajattelin, että luottamuksen rakentaminen tulee olemaan haasteellista. Omalle kohdalleni osuneet kokemukset ovat tuoneet minulle epävarmuutta ja pelon tunteita sosiaalisista tilanteista. Olen muutaman kuukauden aikana ylittänyt itseni, olemalla avoin ja haavoittuva muiden edessä. On osattava olla rohkea, vaikka ei olisi täysin varma vielä, sillä ei kukaan meistä ole. Siksi rakennamme ja kehitämme luottamusta yhdessä.

 

Tiimin vastuulla on luoda ilmapiiri, jonka avulla yksilö tuntee itsensä hyväksytyksi sellaisena kuin on. Tiimillemme tehdyssä hyvinvointikyselyssä huomasimme, että yksilöiden itseluottamuksessa on parannettavaa. Olemme olleet tiimi vasta tammikuusta lähtien, joten epävarmuus on ihan okei. Tärkeintä on, että suunta kohti luottamusta ja avoimuutta on oikea. Itsensä arvostaminen ja arvokkaaksi kokeminen auttaa tiimiä menestymään, sillä jokaisen mielipiteillä on väliä. Omien mielipiteiden ilmaisu avoimesti ja asioiden kyseenalaistaminen vie tiimiä eteenpäin.

 

Keskustelimme hetki sitten tiimin kanssa non-verbaalisesta viestinnästä. Ymmärsin, että luottamuksen rakentamiseen liittyy paljon muutakin kuin sanotut asiat. Maaret Kallio kirjoittaa kirjassaan katseen ja kosketuksen toimivan sosiaalisina signaaleina ihmisten välillä. (Kallio, 2017) Eleiden avulla viestimme toisillemme hyväksynnästä ja turvallisuudesta. Aidon läsnäolon kautta voimme antaa toisillemme oikeanlaisia signaaleja ja vältymme väärinymmärryksiltä. Olen pysähtynyt monissa tilanteissa miettimään läsnäoloa. Olenko oikeasti läsnä? Kuuntelenko?

 

Läsnäolo ja mieli ovat osana ihmisten kohtaamista. Oman mielen hienovarainen hallinta ja ajatusten kohdistaminen aiheeseen ovat taitolaji. Avain mielentasapanoon on omien ajatusten hyväksyminen sellaisina, kun ne ovat. Sitä kautta myös toisten ymmärtäminen ja kuuntelu on helpompaa. Läsnäolo luo turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Olen miettinyt itseäni erilaisissa tiimin tilanteissa ja koen, että tiimin jäsenten läsnäololla on suuri vaikutus tilanteiden kehitykseen.

 

Dialogin parantamiseksi olemme tiiminä harjoitelleet kuuntelua. Ihminen ei voi olla toisen kanssa läsnä, kuuntelematta. (Kallio, 2017) Minulle kuuntelulla on iso merkitys. Koen, että kuuntelu on osa muiden huomioimista, joka synnyttää luottamuksen ja turvallisuuden tunteen. Hyvän itsetunnon rakentamiseksi on tärkeää kokea tulevansa kuulluksi. Pyrin aina olemaan läsnä ihmisten kanssa ja sitä kautta tasapainottamaan mieltäni. Olen tässä ja nyt en vielä huomisessa päivässä. Tiimissämme koetaan, että välillä on vaikea löytää tasapainoa kuuntelemisen ja puhumisen välille, mutta sitä harjoittelemme yhdessä.

 

Minulle psykologisen turvan kokemus perustuu tunteeseen siitä, että muut välittävät ja ovat läsnä. Haluamme tiiminä jatkuvasti kehittyä ja uskomme, että hyvän perustan rakentaminen kantaa meitä kohti menestystä. Matkalla ei saa unohtaa pohjaa, jota luomme ja jalostamme koko ajan. Tiimi muuttuu jatkuvasti ja siksi myös psykologinen turva saattaa välillä järkkyä. Uskon, että psykologista turvaa ei luoda pohjaksi vain kerran, vaan se muuttuu jatkuvasti. Jokaisella jäsenellä on rooli tiimissä, jos joku lähtee tai uusia jäseniä tulee lisää, luottamus rakennetaan uudelleen. Muovaamme tulevaisuuttamme tiiminä samalla, kun kehitymme yksilöinä. Tulevaisuuden huipputiimi koostuu erilaisista persoonista, jotka ovat valmiita seikkailuun turvallisen pohjan ansiosta.