Six Ways of Being International at Proakatemia

You get plenty of chances to take part in international studies at any Finnish university either by studying in Finland or as an exchange student abroad – or both! Our Tampere University of Applied Sciences (TAMK) offers you plenty of opportunities to practice your language skills and to build your network across different cultures. In addition to this, Proakatemia has some additional options to grow your international experience and to combine it with your daily studies. I have gathered here a list of options and some websites to provide you with further reading about the topic.

Team of International Relations

At Proakatemia there is a Team of International Relations that takes care of all international visitors who visit Proakatemia. It is run by a teampreneur who is elected as the head of international relations by the previous head of international relations. The team consists of first and second year students, so it is a mix of older and younger teampreneurs. Each year the team also makes a trip abroad, for example lately they have been to Brazil and Switzerland.

Read more: http://academicadventures.fi/2018/01/12/international-relations-proakatemia/

Academic Adventures

We love our team learning model so much that we want the whole world to hear about it! Thus, in May 2017 the first Academic Adventures event took place at Proakatemia. It is an international week of team learning, a five-day event organized entirely by the teampreneurs for educational staff all over the world. The participants get to experience Proakatemia’s team learning model in action by taking part in training sessions and dialogue as well as networking with the coaches and teampreneurs of Proakatemia. The event has been a success and the feedback given proves us that there is a need for team learning and coaching around the world regardless of the level or sector of studies. Next Academic Adventures will take place in 25.-29.5.2020!

Read more: http://academicadventures.fi/

Exchange Study Programs

Just like in any university in Finland, Proakatemia’s students can also spend a semester abroad as exchange students, most often through the Erasmus+ program. There is a handful of students that take this opportunity each semester. Most likely our students go to European universities, for example in Spain, the Netherlands, England, Germany or Switzerland. However, there is at least one brave student who also went all the way to the United States of America!

Nordplus Study Tours

Nordplus is a cooperation programme between educational institutions in the Nordic and Baltic Countries. Our students can apply to study tours that usually last from three to five days. In these study tours students from Nordic and Baltic countries gather to innovate a solution for a case they are given. The richness of this is, that the students are divided into groups and come from a range of cultural backgrounds as well as from different fields of study. A group might consist for example of a Danish engineering student, a Finnish student from Proakatemia, a Norwegian marketing student and a Lithuanian business student.

Read more (only in Finnish): Tromso (Norway) https://proakatemia.fi/4722/ and Tallinn (Estonia) https://proakatemia.fi/tartutko-kiinni-vai-annatko-olla/

Final Camp

As a part of the curriculum of Proakatemia there is a project called Final Camp. This is an international project that each team organizes themselves before their graduation. So, the whole team of 15 to 20 teampreneurs first have to make money with projects and then pack their bags and go abroad together for their final project. This year the graduating teams are going to as far as China, California and Namibia!

Read more: http://academicadventures.fi/2019/04/02/go-big-or-go-home-proakatemias-final-camp/

Internship at the Riekes Center

The Riekes Center is a non-profit organization in Redwood City, California, about a half-an-hour drive away from San Francisco. The center offers Creative Arts, Athletic Fitness and Nature Awareness programs to people of all ages and backgrounds. Although it is not a university, it shares similar values and a growth mindset as Proakatemia. The cooperation with Riekes Center started in 2016 when a team called Noste did their final camp there. This led to a continuum, each year a graduating team does a project at Riekes for their final camp. In 2019 the cooperation developed further and Riekes welcomed three groups of 2-3 “Finnterns” to the center for two weeks at a time. Through this cooperation we can learn from each other and help our organizations to reflect and develop through feedback and honest communication. Hopefully we can soon welcome Riekes interns to Proakatemia as well!

And The List Goes On…

This was just an overview of the options for taking part in international studies at Proakatemia, but the possibilities for international studies are as plenty as your imagination! Our students have been in Chile on a 10-week-program, our teampreneurs organize education export in cooperation with TAMK and there is an innovation program in Portugal each summer. Also, for the past two spring semesters we have had International Business students studying with us as an international cooperative experiencing team learning in action. Proakatemia is used to develop great things into even greater things, and in 2020 we are excited to offer a full degree of Entrepreneurship and Team Leadership in English!

Read more: https://www.tuni.fi/en/study-with-us/entrepreneurship-and-team-leadership?fbclid=IwAR3r69uL51fWKAwNy6iITNyQWoJLwJsKwbakZyS4qyiSfcNYY3J6ZciKVIs

Kuukauden essee: Ei kehnoille pomoille

Kehnot pomot ympärilläni on kolmas kirja Thomas Eriksonin väriluokituskirjoista, jotka pohjautuvat DISA-malliin. Kyseinen kirja kertoo, minkälainen näkökulma DISA-mallilla on työelämässä, niin johtajan kuin työntekijän näkökulmasta. Tässä esseessä en käsittele tarkemmin, minkälaisia piirteitä mikäkin värityyppi edustaa. Sen sijaan keskityn, mitä oppeja sain kirjasta johtamiseen.

 

Voimme kokea todella hankalaksi joskus työskentelyn työpaikalla joko työkaverin tai pomon kanssa. Erilaiset persoonat voivat aiheuttaa meissä kummastusta sekä hämmennystä. Parhaiten ymmärrämme yleensä henkilöitä, jotka ovat samankaltaisia kuin itse olemme. Jos henkilö toimii ja kommunikoi vastakkaisella tavalla kuin me itse, on meidän hankala yksinkertaisesta ymmärtää häntä. Tällaiset toistuvat tilanteet voivat johtaa ärsytykseen ja myöhemmin jopa työpaikan ilmapiirin laskuun. Erikson antaa näihin tilanteisiin kirjassa ratkaisuja. Hän kertoo jokaisen värin piirteistä, mikä yleensä tietyissä väreissä ärsyttää ja miten oikeasti nämä henkilöt toimivat. Hän myös kertoo minkälaisia ongelmia voi ilmetä tiettyjen värien yhteistyöskentelystä.

 

”Esimieheltä on sinisilmäistä ja joskus suorastaan tyhmää olla käsittelemättä työntekijöidensä eroavaisuuksia. Se kuuluu keskeisesti johtamiseen. ” (Erikson 2018, 151) Näin Erikson ilmaisee erilaisuuksien ymmärtämisen tärkeyden toiminta- ja viestintätavoissa etenkin johtajan näkökulmasta. Jos haluaa olla tehokas viestijä, on ymmärrettävä laajasti mistä ihmisten persoonallisuudet koostuvat.

 

Uskon vahvasti ajatukseen, että ihmisen täytyy ensiksi tuntea itsensä hyvin, jonka kautta hän pystyy ymmärtämään myös muita. Eriksonin mukaan hyvin itsensä tuntevat pomot pärjäävät paremmin, viestivät paremmin ja näiden kautta he ansaitsevat työntekijöiden luottamuksen helpommin. Tämän takia johtajan itsetuntemuksella on suuresti väliä. Ei riitä, että tietää millaisia työntekijät ovat toiminta- ja viestintätavoiltaan. Ensisijaisesti on tunnettava itsensä ja omat tavat. Siitä on hyvä aloittaa rakentaa ihmistuntemusta.

Itsetuntemus vaikuttaa myös moniin muihin tekijöihin työpaikalla. Esimerkiksi stressinsietokykyyn. Erilaiset persoonallisuudet käyttäytyvät eri tavalla stressitilanteissa. Luonnollisesti johtajan on ensisijaisesti hyvä tunnistaa oma stressikäyttäytyminen, mutta tämän lisäksi on tärkeää huomioida muiden persoonallisuuksien stressikäyttäytyminen, jotta pystyy ymmärtämään paremmin työntekijöitä ja mahdollisesti myös auttamaan heitä.

 

Työnantajana on tärkeää tunnistaa ratkaiseva tekijä työntekijöiden työpanoksessa, joka on motivaatio. Erikson kirjoittaa, että: ”Ihmisen motivaationa toimii pohjimmiltaan se, mille hänen sydämensä sykkii.” (Erikson 2018, 113) Motivaatio antaa energiaa ja se saa suoriutumaan paremmin. Motivaation tärkeyden perusteella Erikson kertookin, miksi työnantajan kannattaisi paneutua työhaastattelussa hakijan motivaatiotekijöihin kokemuksen ja osaamisen sijaan. Hän kertoo, että motivaation ja käyttäytymisen pitäisi olla ensisijalla haastattelussa, koska jos hakijalta puuttuu osaamista, sen voi hänelle opettaa kurssien muodossa tai muut osaavat työntekijät voivat auttaa. Mutta jos hakijan motivaatio tai arvot ovat täysin vastakkaisia oman tai organisaation kanssa, sitä ei voi korjata millään vaan se aiheuttaa hankaluuksia.

 

Työnantajan näkökulmasta opin myös, ettei työntekijän laiskuus tai saamattomuus aina johdu vain hänestä tai siitä, että hän olisi yksinkertaisesti laiska ja saamaton. Syitä voi olla muita, jotka ovat korjattavissa, jos ne vain huomataan ajoissa. Esimerkiksi vika voi olla johtajassa. Johtaja ei välttämättä osaa johtaa oikealla tavalla kyseistä työntekijää.

Mieleenpainuvin esimerkki tällaisesta tapauksesta oli miehestä, joka oli pyytänyt apua kirjan kirjoittajalta, Eriksonilta. Kyseinen mies toimi jonkinlaisessa vastuutehtävässä yrityksessä. Hänen työpäivänsä olivat aivan liian pitkiä. Koko päivän hän auttoi muita työntekijöitä ja teki hommia, jotka eivät oikeastaan kuuluneet edes hänelle. Vasta muiden lähtiessä kotiin työpäivän päätyttyä, hän pääsi oikean työnsä kimppuun. Hän kertoi, kuinka häntä erityisesti ärsytti eräs työntekijä nimeltä Kenneth. Kenneth oli kuulemma täysin saamaton ja haahuili ympäriinsä ja lopulta mies aina päätyi tekemään hänen työnsä. Erikson sitten kysyi, että tietääkö Kenneth hänen viisi tärkeintä työtehtäväänsä. Mies naureskeli ja sanoi, ettei varmasti tiedä. Sitten Erikson kysyi mieheltä tietääkö hän, mitkä ovat Kennethin viisi tärkeintä työtehtävää, eikä mies osannut vastata. Kuinka huonosti työnsä hoitava Kenneth voisi tehdä hyvin työnsä, kun oma pomo ei edes tiedä, mikä on oikeastaan hänen työnkuvauksensa?

Tämän jälkeen mies kirjoitti Kennethille paperille ylös hänen tärkeimmät työtehtävänsä, jotta se olisi Kennethille mahdollisimman selvää. Myöskin tämä auttaa, jos töitä on paljon ja työntekijän tulee osata valita, mitkä ovat kaikista tärkeimmät asiat hoitaa ensisijaisesti. Kun Erikson neuvoi miestä, hän arveli, että Kenneth on sellainen työntekijä, joka tarvitsee suoraa ja selkeää ohjeistusta. Tiettyjä värejä taas sellainen voisi vihastuttaa.

 

”Johtajan tärkein taito on osata kommunikoida työntekijöidensä kanssa. Saada viesti perille, olipa se mikä tahansa.” (Erikson 2018, 31)

Viestintä on kaiken A ja O. Työnantajan tehtävä on ottaa selville millä tavoin kannattaa kommunikoida erilaisille työntekijöille. Valitettavaa on, että samanlaisella tavalla viesti ei mene perille aivan jokaiselle. Mietin myös, että ellei tiedä kuinka lähestyä työntekijää tai kuinka esimerkiksi hänen unohtumattomat työtehtävät saisi hoidetuksi, voi asiasta kysyä työntekijältä suoraan mutta kohteliaasti. Jos nyt kyseessä on esimerkiksi tapaus, että työntekijä unohtelee asioita, jotka on neuvottu monta kertaa. Voi työnantaja kysyä: ” Mitä voisimme tehdä, että sinä muistaisit tulevaisuudessa? Minkälaista muutosta sinä kaipaisit, jotta asia etenee?” Silloin työntekijä saa rauhassa miettiä eikä vastausta anneta hänelle valmiiksi.

 

Kirjassa käsiteltiin erilaisien henkilöiden yhteensopivuutta työelämässä väriluokituksen perusteella. Johtajuuden näkökulmasta oli todella mielenkiintoista lukea minkälaiset värit sopivat parhaiten yhteen tietyn johtajavärin kanssa. Yleensä samanväriset tai lähekkäin olevat värit ominaisuuksiltaan sopivat parhaiten yhteen. Ja taas toisistaan kauimpana olevat värit sopivat vähiten yhteen, kuten esimerkiksi sininen ja keltainen. Kuitenkin asiassa on kääntöpuoli, koska erilaisuudet parhaimmillaan voivat täydentää toisiaan. Sen tapahtuminen ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista, koska ymmärrys voi täysin puuttua. Taitava johtaja osaa kuitenkin viestiä oikealla tavalla ja käsitellä erilaisia persoonallisuuksia.

 

Minua kiehtoo suuresti erilaiset persoonallisuudet. Kun luen täysin erilaisista persoonallisuuksista kuin mitä itse olen, avautuu minulle jollain tapaa täysin uusi maailma. Täysin erilaiset ajattelu- ja toimintamallit. Haluan toimia hyvänä johtajana ja etenkin ymmärtäväisenä sellaisena. Etenkin haluan olla hyvä viestimään asiani. Haluan pystyä motivoimaan erilaisia persoonallisuuksia työssään enkä ainoastaan niitä, joita itse kykenen ymmärtämään.

Suosittelen aivan jokaista lukemaan kyseisen kirjan. Se oli todella ajattelua avartava. Uskon, että siitä on hyötyä kaikille riippumatta siitä, oletko työntekijä vai työnantaja. Lisäksi molemmat näkökannat käsitellään kirjassa ja mikä sen parempaa, kuin ymmärtää asiat molemmilta kannoilta. Voit myös hyvin lukea kirjan, vaikka et olisi lukenut aiempia kirjoja, kunhan tiedät DISA-mallin pääpiirteittäin.

Alumniesittely: Miina Kivelä / Menguru

Alumnimaanantaissa on tällä kertaa vuorossa Menguru-tiimistä valmistuneen Miina Kivelän tarina. Miina on alun perin TAMKin tietojenkäsittelypuolen kasvatti, joka siirtyi aikanaan akatemialle perusopinnoista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen Menguru-nimisestä tiimistä ja opiskelin Akatemialla vuosina 2006-2008. Tuolloin Akatemia sijaitsi vielä Finlaysoninkuja viidessä, viidennessä kerroksessa. Myöhemmin valtasimme myös kuudennen kerroksen käyttöön. Seinän takana oli TAMKin TTVO eli taiteen ja viestinnän oppilaitos, joka nykyään pitää majaa Mediapoliksella. Valmentajanamme toimi Veijo. Ihan alun alkaen aloitin TAMKissa syksyllä 2005 tietojenkäsittelyn perusopinnoilla. Huomasin nopeasti, että koodariksi minusta ei ole, mutta tekninen ymmärrys on helpottanut montaa asiaa omalla uralla.

Mengurulaisten kanssa tapaamme perinteisesti 1-2 kertaa vuodessa. Viimeksi treffasimme pikkujoulujen merkeissä marraskuussa, mutta myös kesäjuhlia ja Veijon järjestämiä olympialaisia on ollut useina vuosina. Lisäksi tiimin jäsenille syntyneet lapset yhdistävät ja Mengurun mammat tapaavat välillä myös jälkikasvun kanssa porukalla.

Nykyisin työskentelen TAMKin liiketalouden puolella digimarkkinoinnin lehtorina. Valmistumisen jälkeen toimin useissa eri yrittäjyyskasvatushankkeissa valmentamisen ja markkinoinnin parissa sekä myös muutaman pätkän tuottajana. Neljänä kesänä olen päässyt tekemään töitä myös kesäkahvilaprojekteissa: 2010 ja 2011 valmentajana ja 2014 ja 2015 kesäkahvilayrittäjänä. Opettamisen pariin löysin syksyllä 2012, joten nyt on itse asiassa jo seitsemäs lukuvuoteni. Kiinnostuin valmentamisesta Proakatemian opiskeluiden loppuvaiheessa ja onnekkaiden sattumien ja työtarjouksien kautta päädyin alalle. Sittemmin olen suorittanut töiden ohessa niin ylemmän tutkinnon kuin pedagogisen pätevyydenkin. Olen TAMKin ensimmäinen digimarkkinoinnin lehtori ja viihdyn työssäni mainiosti. Työssäni yhdistyvät kiinnostus sosiaaliseen mediaan, tietojenkäsittelyn ja yrittäjyyden taustani sekä innostava työskentely opiskelijoiden kanssa. Liiketalouden päiväpuolen opiskelijoiden lisäksi vedän Y-kampuksen kursseja ja opetan myös monimuodon ja täydennyskoulutuksen puolella aikuisryhmiä ja olen mukana erilaisissa hankkeissa.

Akatemiatausta näkyy mielestäni vanhvasti omassa opettamisfilosofiassani ja on näin läsnä myös jokapäiväisessä työssäni. Uskon vanhvasti tekemällä oppimiseen, tavoitteiden asettamiseen ja siihen, että jokainen saa/ joutuu/ voi luoda omilla valinnoillaan uraa jo korkeakoulun ensimmäisestä vuodesta alkaen. Koitan tuoda kursseilleni paljon mielenkiintoisia esimerkkejä sekä paikallisia yrittäjävierailijoita. Näiden löydämisessä omasta verkostosta on suuri apu. Akatemialta on jäänyt vanhva luotto prosessiin eli uskallan tarttua erilaisiin haasteisiin niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Uskon siihen, että elämässä ei koskaan ole valmis vaan aina löytyy mahdollisuuksia kehittää itseään ja oppia uutta.

Opettajana haasteellista on ollut ymmärtää numeroarvioinnin tärkeys opiskelijoille. Itse en ole koskaan opiskellut arvosanojen takia vaan innostuksesta oppia ja imeä itseeni hyödyllistä ja kiinnostavaa tietoa ja taitoa. Toivonkin aina, että opiskelijat löytäisivät kursseilta ja opintokokonaisuuksista ne itselle tärkeimmät asiat, joista innostua ja joihin panostaa. Sisäinen motivaatio on tosi tärkeä asia. Hienoimpia hetkiä on kuulla jälkikäteen, että opiskelijan kanssa käyty keskustelu tai vaikka kurssilla tehty projekti on johtanut hänen tulevaisuutensa kannalta tärkeään askeleeseen. Olen myös iloinen siitä, että olen onnistunut pitämään sivutoimisen yrittäjyyden osana elämää. Someprojektit pitävät yllä omaa tuikitärkeää ammattitaitoa ja tuovat myös kursseille hyviä käytännön esimerkkejä.

Seuraava vuosi menee aivan uudenlaisissa merkeissä, koska odotamme huhti-toukokuun vaihteessa perheenlisäystä! Tuntuu mukavalta kymmenen tiiviin työelämävuoden jälkeen tehdä vaihteeksi jotain ihan muuta. Blogin ja somekanavien päivittäminen kyllä varmasti jatkuu mammalomallakin tuttuun tahtiin ja kuka tietää, mitä uusia ideoita vauvavuoden herää!

Miinan touhuja voi seurata somessa hänen omissa kanavissaan:

https://www.linkedin.com/in/miinakivela

https://www.instagram.com/miinakivela/

http://www.onnellisuudenvuosi.fi/

Kuukauden essee: Läsnäolo ja psykologinen turva pohjana luottamukselle

Proakatemialla luetaan paljon kirjoja ja kirjoitetaan niistä esseitä. Esseissä peilataan oppimaansa ja opit jaetaan muille yhteiseen Esseepankkiimme. Joka kuukausi Projektorissa valitaan yksi kirjoitus kuukauden esseeksi. Tämän kuun esseeksi valittiin pinkkutiimi Apajan Ida Laaksosen essee psykologisesta turvasta.

Apajan perustaminen on saanut minut pohtimaan tarkemmin luottamusta ja sen rakentumista. Tiimin aloitusvaiheesta olen erityisen kiitollinen meille kaikille, sillä olemme osaksi jopa huomaamatta rakentaneet vahvaa turvallisuuden pohjaa tiimiyrityksellemme. Miia Järvilehdon seminaarissa ymmärsin, mitä tiimissämme on tapahtunut heti alusta lähtien.

 

Olemme rakentaneet psykologista turvaa. Se pohjautuu luottamukseen ja avoimuuteen, joiden avulla on mahdollista kokea yhteenkuuluvuutta ja vastuuta tiimin sisällä. Psykologinen turva on pohjana myös huipputiimeissä. Kun tiimissä on luottamusta ja rohkeutta, se uskaltaa ottaa askeleen kohti tuntematonta ja selviää kriisitilanteista.

 

Luottamuksen rakentumiseen vaikuttaa henkilökohtaiset kokemukset luottamuksesta. Tunnen luottamuksen tiimimme sisälle, mutta en ole vielä täysin avoin. Luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa ja kukin persoona lämpenee eri aikaan. Itse olen melko hitaasti lämpenevä uusille ihmisille. Ennen tiimin perustamista ajattelin, että luottamuksen rakentaminen tulee olemaan haasteellista. Omalle kohdalleni osuneet kokemukset ovat tuoneet minulle epävarmuutta ja pelon tunteita sosiaalisista tilanteista. Olen muutaman kuukauden aikana ylittänyt itseni, olemalla avoin ja haavoittuva muiden edessä. On osattava olla rohkea, vaikka ei olisi täysin varma vielä, sillä ei kukaan meistä ole. Siksi rakennamme ja kehitämme luottamusta yhdessä.

 

Tiimin vastuulla on luoda ilmapiiri, jonka avulla yksilö tuntee itsensä hyväksytyksi sellaisena kuin on. Tiimillemme tehdyssä hyvinvointikyselyssä huomasimme, että yksilöiden itseluottamuksessa on parannettavaa. Olemme olleet tiimi vasta tammikuusta lähtien, joten epävarmuus on ihan okei. Tärkeintä on, että suunta kohti luottamusta ja avoimuutta on oikea. Itsensä arvostaminen ja arvokkaaksi kokeminen auttaa tiimiä menestymään, sillä jokaisen mielipiteillä on väliä. Omien mielipiteiden ilmaisu avoimesti ja asioiden kyseenalaistaminen vie tiimiä eteenpäin.

 

Keskustelimme hetki sitten tiimin kanssa non-verbaalisesta viestinnästä. Ymmärsin, että luottamuksen rakentamiseen liittyy paljon muutakin kuin sanotut asiat. Maaret Kallio kirjoittaa kirjassaan katseen ja kosketuksen toimivan sosiaalisina signaaleina ihmisten välillä. (Kallio, 2017) Eleiden avulla viestimme toisillemme hyväksynnästä ja turvallisuudesta. Aidon läsnäolon kautta voimme antaa toisillemme oikeanlaisia signaaleja ja vältymme väärinymmärryksiltä. Olen pysähtynyt monissa tilanteissa miettimään läsnäoloa. Olenko oikeasti läsnä? Kuuntelenko?

 

Läsnäolo ja mieli ovat osana ihmisten kohtaamista. Oman mielen hienovarainen hallinta ja ajatusten kohdistaminen aiheeseen ovat taitolaji. Avain mielentasapanoon on omien ajatusten hyväksyminen sellaisina, kun ne ovat. Sitä kautta myös toisten ymmärtäminen ja kuuntelu on helpompaa. Läsnäolo luo turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Olen miettinyt itseäni erilaisissa tiimin tilanteissa ja koen, että tiimin jäsenten läsnäololla on suuri vaikutus tilanteiden kehitykseen.

 

Dialogin parantamiseksi olemme tiiminä harjoitelleet kuuntelua. Ihminen ei voi olla toisen kanssa läsnä, kuuntelematta. (Kallio, 2017) Minulle kuuntelulla on iso merkitys. Koen, että kuuntelu on osa muiden huomioimista, joka synnyttää luottamuksen ja turvallisuuden tunteen. Hyvän itsetunnon rakentamiseksi on tärkeää kokea tulevansa kuulluksi. Pyrin aina olemaan läsnä ihmisten kanssa ja sitä kautta tasapainottamaan mieltäni. Olen tässä ja nyt en vielä huomisessa päivässä. Tiimissämme koetaan, että välillä on vaikea löytää tasapainoa kuuntelemisen ja puhumisen välille, mutta sitä harjoittelemme yhdessä.

 

Minulle psykologisen turvan kokemus perustuu tunteeseen siitä, että muut välittävät ja ovat läsnä. Haluamme tiiminä jatkuvasti kehittyä ja uskomme, että hyvän perustan rakentaminen kantaa meitä kohti menestystä. Matkalla ei saa unohtaa pohjaa, jota luomme ja jalostamme koko ajan. Tiimi muuttuu jatkuvasti ja siksi myös psykologinen turva saattaa välillä järkkyä. Uskon, että psykologista turvaa ei luoda pohjaksi vain kerran, vaan se muuttuu jatkuvasti. Jokaisella jäsenellä on rooli tiimissä, jos joku lähtee tai uusia jäseniä tulee lisää, luottamus rakennetaan uudelleen. Muovaamme tulevaisuuttamme tiiminä samalla, kun kehitymme yksilöinä. Tulevaisuuden huipputiimi koostuu erilaisista persoonista, jotka ovat valmiita seikkailuun turvallisen pohjan ansiosta.

Tässä hetkessä, juon kahvia

Tässä hetkessä, juon kahvia

Olen aiemminkin kirjoittanut hengityksestä ja läsnäolosta. Ne ovat asioita, mitkä ovat tällä hetkellä pinnalla ja trendikkäitäkin avainsanoja niin työ- kuin vapaa-ajan elämässäkin. Tällä kertaa, kun kahvikupin ääressä selasin vanhoja lehtiä ja leikkasin sivuja muita tarkoituksia varten, niin repäisin myös yhden sivun eri kasaan.

Siinä lukee isoin kirjaimin hiljentyminen avaa mielen.

Meditaatio on läsnäoloa tässä hetkessä ja tietoiseksi tulemista.

Vaikka nämä sanat – meditaatio, läsnäolo, hengitys ovat yhä enemmän pinnalla, niin ymmärrämmekö niiden merkityksen? Tässä revityssä sivussa sanotaan se jotenkin helposti – kun juon kahvia, juon kahvia. Kun kävelen, niin todella vain kävelen.

Syyllistyn itsekin usein siihen, että yritän tehdä monta asiaa kerralla. Kun kaikista tehokkainta, viisainta ja sitä kuuluisaa, merkityksellistä läsnäoloa edistävää olisi keskittyä yhteen asiaan kerralla, tehdä yksi asia kerralla. Juoda kahvi rauhassa, ei maksaa laskua, vastata puhelimeen ja laittaa tiskikonetta päälle samaan aikaan. Juoda vain kahvia.

Meditaatio lievittää stressiä, ahdistusta, helpottaa kipuja ja vähentää levottomuutta. Se ei ole taikatemppuja tai mitään ihmeellistä huuhaata. Se voi olla kahvin juomista ja keskittymistä siihen hetkeen. Se voi olla myös jatkuvaa – meditointia ryhmässä, joogassa, kotona tai miten se jokaiselle tuntuukaan mielekkäältä. Sitä kannattaa kokeilla ja nauttia pienistä muutoksista ja oivalluksista.

Itse aloitin tammikuun alussa joogan alkeet, jossa huomasin, että keskitymme fyysisten harjoitusten lisäksi juurikin hengitykseen, rentoutukseen ja joissain joogalajeissa ja osissa myös meditaatioon. Olen inspiroitunut. Niin. Voisiko olla mahdollista saavuttaa ulkoisista asioista riippumaton onnellisuus tietoisella läsnäololla?

Yhteistyö Wihurin Metro-tukun kanssa jatkuu!

Yhteistyö Wihurin Metro-tukun kanssa jatkuu!

Yli sadan vuoden aikana pienestä perheyrityksestä, Wihurista, on kasvanut neljällä eri toimialalla toimiva kansainvälinen monialakonserni, joka työllistää yli 5000 oman alansa ammattilaista. Vaikka yhtiö on kasvanut huimasti ja toimintaa on nykyään sekä koko Suomessa, että yhteensä noin 30 eri maassa, se on edelleen perheyhtiö.

Wihuri Oy Aarnio Metro-tukku on ollut merkittävä vaikuttaja yritysmaailmassa jo pitkään. Wihurin Metro-tukku on tätä nykyä yksi Suomen suurimmista päivittäistavaratuotteiden tukkukaupoista.

Wihurin Metro-tukun valikoimaan kuuluu lähes 25 000 eri tuotetta: elintarvikkeita, pakasteita, alkoholituotteita sekä päivittäisiä käyttötavaroita. Metro-tukku tarjoaa maanlaajuista tukku- ja toimitusmyyntiä, ja sillä on yli 20 pikatukkua ympäri Suomea. Metro-tukku toimii myös verkossa e-Metro -palvelussa, jota kuka tahansa voi selata ja josta asiakkaat voivat tilata tuotteita.

Metro-tukku oli antamassa omaa toimeksiantoaan Proakatemialta valmistuvien opiskelijoiden 24 tunnin loppunäyttötapahtumaan vuonna 2018 jo toista kertaa. Edeltävänä vuonna toimeksiantoa lähti ratkaisemaan Proakatemialta valmistumassa ollut tiimi Efekti. Toimeksiantaja oli erittäin tyytyväinen tiimin lyhyessä ajassa tuottamaan viimeisen päälle mietittyyn ja selkeään ratkaisuun. Tästä poikikin yhteistyökuvio Proakatemian ja Metro-tukun välille vuodelle 2018.

Tuottoisalle yhteystyölle sopivana jatkumona saimmekin kunnian toivottaa myös vuonna 2018 Metro-tukun yhdeksi 24H loppunäytön toimeksiantajista. Toimeksiannon sai ratkaistavakseen tiimeistä Total. Heidän tuli tunnistaa Metro-tukun tavoite helpottaa omien työntekijöidensä arkea sekä toimittajien näkökulmasta parantaa palvelukokonaisuutta ja -kokemusta tiedonkulkua parantamalla.

Tämä toimikin pohjana Totalin ratkaisulle. Ratkaisu oli sekä luova, että selkeästi rakenneltu. Total esitti ratkaisunsa loistavasti ja myös sitä tukenut raportti sai kiitosta. Lisäksi Totalin ratkaisuun kuului ideapankki, jossa oli pitkä lista erilaisia 24H:n aikana esiin tulleita ideoita. Myös tänä vuonna tiimin tuottama ratkaisu vastasi toimeksiantajan odotuksia ja Total ansaitsi kiitettävän arvosanan. Metro-tukku sai tapahtuman ja tiimin kautta paljon konkreettista ja toteuttamiskelpoista.

Suunnitelmat vuoden 2019 24H-loppunäyttötapahtumaa varten on jo aloitettu, mutta nähtäväksi jää, miten pitkälle yhteistyö Proakatemian ja Wihurin Metro-tukun kanssa vielä etenee! Näemmekö Wihurin  Metro-tukkua vielä Proakatemian Stagella marraskuussa 2019? Se selviää vain tulemalla paikalle vajaan vuoden kuluttua!

Vincit 24h haasteessa

Tänä vuonna halusimme valmistuvien opiskelijoiden loppunäyttökokeeseen mukaan jonkun räväkän yrityksen, jolta voisimme saada mielenkiintoisen ja ehkä hieman erilaisenkin toimeksiannon. Ajattelimme Vincitiä mukaan tapahtumaan jo vuonna 2017, mutta tänä vuonna onnistuimme asiassa. Vincitin tuntuvat tietävän kaikki. Olikin hienoa saada tällainen kaikkien tuntema yritys toimeksiantajaksi.

Vincit on teknologiayritys, jossa tehdään ohjelmistokehitystä ja palvelumuotoilua. Yritys on tunnettu rennosta ja luovasta kulttuuristaan ja se onkin palkittu muun muassa Euroopan parhaaksi työpaikaksi vuonna 2016 ja kolme kertaa myös Suomen parhaaksi. Vincitin Wikipedia -sivuilta löytyy huima lista erilaisista voitetuista palkinnoista.

Vincitin kulttuuriin kuuluu työssä oppimisen ja kehittymisen mahdollistaminen. Haasteena tässä on ajanpuute. Tyypillisesti kaikkein parhaimmat asiantuntijat ovat myös kaikkein kiireisimpiä ja juuri heidän osaamista haluttaisiin jakaa yrityksen sisällä.  Lisäksi oppien jakaminen yrityksen sisällä ei ole helppoa, kun henkilöstömäärä on 450 ja työntekijät Vincitin toimistoilla ovat ympäri maailmaa. Tilanne oli aivan erilainen silloin, kun kaikki työntekijät mahtuivat saman pöydän ääreen.

 

Toimeksiantona Vincitillä olikin siis se, minkälaiset toimintatavat mahdollistaisivat tarkoituksenmukaisen oppimisen. Toimeksiannossa korostettiin, että Vincit tykkää tehdä asiat omalla tavallaan, joten ratkaisun ei tarvitsisi olla perinteinen. Pohjustuksena toimeksiannolle tuotiin esiin Vincitillä jo nyt käytössä olevat mahdollisuudet oppimiseen. Heillä olikin jo tehty paljon, mm. perustettu yrityksen sisäinen koulutusorganisaatio ja otettu useita erilaisia työkaluja käyttöön.

Mehän käytämme Proakatemialla oppimiseen tiimioppimisen mallia ja näin ollen emme itsekään opiskele kovin perinteisellä tavalla. Tässä mielessä toimeksianto oli hyvin kiinnostava ja osuva juuri meidän opiskelijoillemme. Tämän haastavan tehtävän sai ratkaistavaksi Eventa Creative osk.

Eventan ratkaisu keskittyi osaamisen jakamisen mahdollistaviin toimintatapoihin. He ideoivat viisi erilaista toimintatapaa projektien aikaiseen oppimiseen. Osa näistä esitetyistä toimintatavoista muistuttikin Proakatemialla jo kahdenkymmenen vuoden ajan hyväksi koettuja keinoja. 24 tunnin aikana Eventa puristi kasaan kyselytutkimuksen Vincitin työntekijöille, raportin ja esityksen.

Toimeksiantaja oli tyytyväinen siihen, että Eventan kehittämät toimintatavat olivat keskenään hyvin erilaisia ja kekseliäitä, juuri kuten Vincit oli toivonutkin. Kaikki ratkaisut olivat sellaisia, joita Vincit voi alkaa kokeilla. Toisaalta osa ehdotetuista ratkaisuista vaativat kuitenkin ajankäyttöä ja ajan puute oli nimenomaan ydinongelmana. Lisäksi ratkaisut olisivat voineet olla vielä villimpiä ja erikoisempia. Tämä tuokin hienosti esiin Vincitin omalaatuisuuden ja erityisyyden rohkeana yrityksenä.

Saimme olla tänäkin vuonna ylpeitä siitä draivista ja innosta, jolla tämäkin toimeksianto vietiin loppuun. 24H on melkoinen puristus tiimeiltä, mutta yllättävien toimeksiantojen, innovatiivisten tiimien ja koko yhteisön voimin siitä saadaan vuosi vuodelta rakennettua upea tapahtuma.

Kuvat: Jani Bieck

International team’s November

Our November started with six Lithuanians guests. They were a group of teachers and students. They wanted to know our way of learning. One of their tasks was an innovation project with some of our students. The assignment was to organize event for a local restaurant.

 

We also had teachers and coaches from The Netherlands to visit us. Some of them were already coaches but all of them will become a coach. They came here to get to know more about our methods for coaching. We had training sessions with them about subjects: teaching vs coaching and tools behind Proakatemia. Both training sessions had few Proakatemia students also participating. They were really interested to hear what we students think about coaching and the methods here.

 

We had a group of people from different countries visiting us too. They were here one day so we told them about Proakatemia and they heard about our projects.

 

A group of about twenty Brazilians were visiting Proakatemia during the 24H challenge.  In the morning they came to watch graduate’s presentations. They were impressed how elegant and beautiful the event was. Even though they couldn’t understand anything they were able to feel the great atmosphere.

 

Joonatan was hosting them for the rest of the day. He showed them places and told them how we are studying. In the evening we had some fun when we were hosted a ”Finnish evening” for them. First, we of course raised a toast with salty liquorice liquor. We also had Finnish food and drinks for them to taste. During the evening we had a quiz about Finland and Proakatemia. Questions were difficult, but all groups had one Finn helping them. And of course, we danced with them. Hanna taught letkajenkka and after that they wanted to teach us to dance. Rest of the night was fun when we just danced and listened to some Brazilian music.

 

Best regards,

Henna/International Team

Mitä Hurmassa opittiin myyntipäivistä?

Proakatemian jokavuotiset myyntipäivät vietettiin jälleen lokakuun lopulla. Myyntipäivien jännitys piilee siinä, että kaikki kyllä tiedämme jo reilusti etukäteen, että myyntipäivät ovat tulossa, mutta on vielä täysi arvoitus, mitä noiden kolmen päivän aikana tapahtuu. Arvoitukseksi jää itse myyntipäiviin asti mitä tuotteita myydään ja missä, mihin rooliin omassa tiimissä päätyy ja ennen kaikkea tietysti se, mikä tiimi voittaa ja millä rahasummalla!

Tänä vuonna myytäviksi tuotteiksi ja palveluiksi oli valittu taas Proakatemialla kehittyneitä projekteja, eli Pitstop ja Kulttuurikahvila Laikku. Hurmassa koimme Kulttuurikahvila Laikun lahjakorttien ja lounaskorttien myynnin huomattavasti hankalammaksi, kuin Pitstop -lahjakorttien myynnin, joten panostimme Pitstopiin. Hurma myikin Pitstopia eniten koko akatemialla myyntipäivien aikana, vaikka jäimmekin kilpailussa lopulta kolmansiksi.

Uskon, että puhun nyt koko tiimin puolesta, kun sanon, että Hurmassa kuitenkaan myyntipäivien isoimmat opit eivät liittyneet myytäviin tuotteisiin, myyntiargumentteihin, kylmäsoittoihin, ständimyyntiin tai ylipäätään myyntiin. Hurman isoimmat opit liittyivät tiimiin, tiimimme toimintaan sekä siihen, mitä ensi vuoden myyntipäivillä ja muissakin haastavissa tilanteissa tehdään tiiminä paremmin!

Pidimme heti myyntipäivien jälkeisessä pajassa motorolan myyntipäivistä, jossa kaivettiin esille kaikki ne asiat, jotka menivät hyvin, kaikki ne, jotka menivät huonosti sekä kaikki ne, jotka jäivät hampaankoloon. Motorolassa nousi esille muutamia juttuja, jotka liittyivät itse myyntiin: saatiin myyntipäivien järjestäjien puolesta yksi ständipaikka, mutta oman aktiivisuuden ansiosta oltiin lopulta neljässä eri pisteessä pitämässä ständiä, liian pitkät spiikit puhelimessa tai ständillä eivät toimi, vaan asiakas on koukutettava nopeasti ja ensi vuonna pitää panostaa puhelinmyyntiin ja yritysmyyntiin enemmän. Kuitenkin iso osa palautteesta, jota myyntipäivien purku -pajassa kävimme lävitse, koski tiimin toimintaa ja tiimin yksilöiden toimintaa tiimissä.

Hurmassa oli selkeä haaste tiimin jäsenten eriasteinen sitoutuminen myyntipäiviin sekä tiimiin myyntipäivien aikana tai ehkä jopa se, että sitoutumisesta tiimiin viestittiin eri tavoin. Joku toinen oli jättänyt omat treenit ja pelit välistä, koska halusi olla koko myyntipäivien ajan paikalla tukemassa tiimiä, kun taas joku toinen lähti kesken päivän treeneihin, koska koki tarvitsevansa liikuntaa ja palautumista, jotta voi taas seuraavana päivänä olla parhaimmillaan auttamassa tiimiä eteenpäin.

Useampi meistä, minä mukaan lukien, myös valitsi olla pois tiimin yhteisistä hetkistä myyntiajan ulkopuolella myyntiajan sijaan. Ajattelimme, että on tärkeämpää olla paikalla silloin kun myydään ja että jos jostain voi joustaa, se on se yhteinen fiiliskierros, joka käydään illalla päivän päätteeksi tiimin kanssa. Ei se ole niin tärkeää päästä joka ilta kertomaan omia fiiliksiä tai kuuntelemaan muiden. Ei sillä voiteta myyntipäiviä, vaan myymällä voitetaan!

Noiden ajatusten kanssa olimme kuitenkin väärässä ja metsään mentiin. Se, että osa päätti päivänsä aiemmin ja osa palasi vielä akatemialle päättämään päivän yhdessä aiheutti pahaa mieltä meissä jokaisessa: he, jotka lähtivät aiemmin kotiin, potivat syyllisyyttä ja he, jotka vielä jatkoivat pitkää päivää, kokivat olevansa epäreilussa tilanteessa.

Kuten valmentajamme Joonas Koivumaakin myyntipäivien alussa sanoi, myyntipäivien kaksi tärkeintä asiaa ovat tiimi ja kehittyminen. Ei myynti, ei voitto, ei eurot, ei kilpailu. Tiimi ja kehittyminen.

Sen me kyllä ehdottomasti Hurmassa opimme ja kantapään kautta. Tilanteessa kuin tilanteessa, tiimi menee aina kaiken muun edelle. Tiimi on haastavissa tilanteissa tärkein, ei myynti, ei eurot eikä mikään muukaan. Ainoastaan tiimi. Vaikka ajattelimme, että ei myyntipäiviä voiteta ottamalla omaa aikaa tai taukoja myyntiajasta, ei myyntipäiviä kyllä selvästikään voitettu niinkään, että otetaan omaa aikaa tiimin yhteisistä hetkistä.

Joten jatkossa, olipa kyse sitten ensi kevään Mini Sales Daysta, seuraavista myyntipäivistä tai mistä tahansa muusta haasteesta, jonka eteen tiiminä päädymme, mietimme varmasti kahdesti, ennen kuin asetamme jotain muuta tiimin edelle.

Minun alkuni Proakatemialla

Monikaan yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutusohjelmaan hakeutunut opiskelija ei varmasti alkuun tiedä mihin on ryhtynyt. En oikeastaan tiennyt minäkään. Liiketalouden tradenomiopinnot ovat varmasti monelle tutumpi käsite, mutta mitä liiketalouden opinnot Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikössä Proakatemiassa on, se oli itselle pimeän peitossa.

Proakatemialla onkin aivan omanlaisensa lausahdus ”Luota prosessiin”. Se ei alkuun kertonut paljoakaan, mutta nykyisin tiivistää erittäin hyvin yrittäjyyden ja tiimijohtamisen opiskelijan arkea. Opinnot ovat kuin suuri vuoristorata, välillä mennään vauhdilla eteenpäin ja päätä huumaa. Toisinaan vauhti on tasaisempaa ja odotellaan uutta nousua. Tärkeimpänä kaikesta – olemme kuitenkin koko ajan yhteisellä matkalla. Jokainen omana erilaisena yksilönään, mutta osana suurta yhteisöä.

Ensimmäisen syksyn opinnot Tampereen ammattikorkeakoululla sisälsivät tulevalle yrittäjälle ja liiketalouden osaajalle tärkeitä opintoja. Perehdyimme mm. talousmatematiikkaan, markkinointiin, taloudelliseen ajatteluun, juridiikkaan, innovointiin sekä virkamiesruotsiin.

Proakatemialle kevään alussa siirryttäessä, arki kuitenkin muuttui kertaheitolla. Saman vuosikurssin opiskelijat jaettiin kahteen ryhmään, tarkoituksena muodostua toimivia tiimiyrityksiä. Tiimi ei kuitenkaan synny vain ryhmästä ihmisiä, vaan kyse on työyhteisön synnyttämisestä, joka työskentelee saman tavoitteen saavuttamiseksi. Tiimin syntymiseksi tarvittiin vahvaa sitoutumista ja yhteinen tahtotila saada onnistumisia aikaan yksilösuorittamisen sijaan yhteistyön voimalla. Opiskelijan ja tiimiyrittäjän arki onkin usein todella hetkistä, vaatii tarkkaa suunnittelua sekä aikataulutusta, mutta tarpeeksi kovan tahtotilan omatessa kaikki on mahdollista. Tiimin tuki kovan tahdin keskellä onkin korvaamatonta ja tiimityöskentely on ehdottomasti Proakatemian suurimpia hienouksia.

Proakatemialle siirryttäessä opintopisteitä on suoritettu mm. kirjapisteiden sekä pajojen kautta. Valitsemme itse mielenkiinnon kohteidemme ja tarpeidemme mukaan opintoihimme sopivia kirjoja, joita luemme ja joiden pohjalta kirjoitamme kirjaesseitä. Esseiden avulla pääsemme pohtimaan kirjan herättämiä ajatuksia sekä opetuksia ja kuinka voisimme hyödyntää niitä käytäntöön jatkossa. Kirjapisteet ovat tapa kasvattaa omaa ammatillista osaamista ja kartuttaa yrittäjälle tärkeitä tietotaitoja. Mielestäni se on erittäin hyvä ja toimiva opiskelutapa.

Pajat ovat oppimishetkiä, joiden ideana on opiskella asioita dialogin avulla. Istumme kaksi kertaa viikossa, neljä tuntia tiimin kanssa yhdessä ringissä, teemme muistiinpanoja vihkoihimme ja keskustelemme esim. toimivan tiimin rakenteesta tai kuinka tehdä myyntiä. Valitsemme itse tiimiyrittäjänä toimimisen kannalta tärkeitä aiheita ja valitsemme pajalle vetäjän, joka suunnittelee pajan rakenteen sekä päättää kuuluuko pajaan esim. ennakkotehtäviä. Pajojen hienous on, että keskustelun avulla saamme tuotua jokaiseen aihepiiriin uudenlaisia näkökulmia, pääsemme pureutumaan aihepiiriin syvemmin henkilöiden kokemusten kautta sekä oppimaan dialogin avulla toisiltamme. Olen kokenut pajat todella tärkeänä oppisvälineenä ja silmiä avaavina kokemuksina.

Tiimiyrittäjinä voimme itse päättää, millaista liiketoimintaa haluamme yrityksenä lähteä tekemään ja kuinka etenemme asioissa. Proakatemialla opiskeleminen onkin vaatinut paljon itsensäjohtamisentaitoja, sillä kukaan ei ota puolestasi vastuuta opinnoistasi sekä edistymisestäsi tiimiyrittäjänä. Toimintaan on sitouduttava, että voi kasvaa ja kehittyä tiiminjäsenenä sekä yksilönä ja saavuttaa yhdessä huikeita tuloksia. Yhteistyö onkin avaimena kaikkeen tekemiseen sekä menestymiseen. Proakatemialla on ollut tarjota laajat verkostot taitavia ihmisiä opintojeni sekä yrittäjyyden tueksi, jollaisia ei monesta paikasta löydy. Ihmiset ovat todella valmiita auttamaan uusien asioiden keskellä ja tukemaan toistensa kehittymistä.

On jännittävää ajatella mitä kaikkea tulemme seuraavan kahden ja puolen vuoden aikana tiimini kanssa vielä kokemaan, sillä vauhti on jo nyt ollut päätä huimaavaa. Olemme jo lyhyessä ajassa menneet suuria harppauksia eteenpäin ja tahdissa mukana pysyäkseen on ollut oltava valmis kehittymään myös yksilönä. Tällä hetkellä koen suurta halua oppia yrittäjyydestä sekä tiimityöskentelystä lisää ja näen, että Proakatemia on itselleni juuri oikea paikka sitä varten.