Voittajan on helppo hymyillä

Kaksi korviin asti ulottuvaa hymyä ja odottava fiilis – voittajan on helppo hymyillä! Tuntuu vieläkin aika uskomattomalta ajatella, että viikko sitten saimme tiedon, että olemme voittaneet kolmen kuukauden ajaksi liiketilat Koskikeskuksesta, minkä päälle vielä 5000 € liiketoimintaa varten. Kyllä vappuna tuli mutusteltua aika paljon muutakin kuin munkkeja ja simaa, kun pääsi jäsentelemään ajatuksia itse luodusta kesätyöpaikasta. Jäätävän hienoa!

spiro2Tätä palkintoa kohti lähdimme maaliskuussa Emmin kanssa, kun osallistuimme Citycontestin liikeideakilpailuun. Osallistuimme kisaan Spiron liikeidealla, jossa tuomme uudenlaisen jäätelökonseptin Aasiasta Suomeen. Olimme tätä ideaa fiilistelleet jo pidempään, joten liiketilan voitto ja pieni pesämunaraha tuli hyvään aikaan, koska tarkoituksena oli pistää oma kioski joka tapauksessa pystyyn. Valmistamme Spiron kylmät herkut juuri sinun silmiesi edessä, eikä muuten livautella sekaan toivomiesi lisukkeiden lisäksi yhtään mitään ylimääräistä. Finaalifiiliksistä ennen kilpailun loppuhuipennusta pääset lukemaan Emmin päivityksestä.

Idea Spiroon syntyi täysin sattumalta. Olimme pyöritelleet ja miettineet erilaisia projekti-ideoita jo jonkin aikaa, eikä oikein mitään miellyttävää ideaa syntynyt. Uutena vuotena 2015 juttelimme niitä näitä erilaisista matkoista, joita lähes maailmanvalloittajan elkein olimme tehneet. Päädyimme juttelemaan fried ice creamista, johon Emmi oli törmännyt Thaimaassa ja minä Vegasissa. Tämähän oli saatava Suomeenkin! Konkreettinen oppi meille oli, etteivät ne parhaimmat ideat väkisin synny.

SAM_4763 (1)Ajatukset ja fiilikset menevät tällä hetkellä melkoista vuoristorataa, mutta kyllä päällimmäisenä niistä on ehdottomasti innostus! Kuinka monelle avautuu näinkin upea mahdollisuus päästä kokeilemaan kunnolla siipiä yrittäjänä omassa liiketilassa omalla liikeidealla? Useita kesätöitä muiden alaisuudessa tehneinä on oman liiketoiminnan suunnittelu ja toteutus huikeaa. Teemmehän töitä koko ajan mukavan bisneksen parissa ja projektissa, joka on täysin lähtöisin omista ideoista. Tästä tulee varmasti yksi ikimuistoisemmista ja makeimmista kesistä, jota muistella pitkään.

Tämä on juttu, mikä jokaisen pitää nähdä ja kokea. Tulkaa kaikki siis kesällä herkuttelemaan ja moikkaamaan meitä Koskikeskukseen! We dare you.

Seuraa meitä:
Facebook: SPIRO
Instagram: @spirofinland”

3D-printtaus meillä ja muualla

Mitä se on?

Suomalainen peruskuluttaja on verraten vielä suhteellisen tietämätön 3D-tulostamisen maailmasta. Onhan meillä toki täällä pohjolassa kotimaiset tulostinvalmistajat Prenta ja miniFactory, mutta kuka niistä puhuu? Missä ylipäätään voi normaali suomalainen kuluttaja sattumalta törmätä 3D-tulostukseen?

Mamba-logoProjektiryhmämme on nyt parin kuukauden ajan yrittänyt myydä kotimaisiin verrattuna edullisia hollantilaisia Mamba3D-printtereitä pääasiassa puheluilla yrityksille. Näihin puheluihin perustuen rohkenen väittää, että suurin osa tamperelaisista yrityksistä tarvitsee toistaiseksi korkeintaan vain luotettavaa tulostuspalvelua, eikä omalle printterille tunnu löytyvän käyttöä. Tähän varmasti vaikuttaa epävakaa taloudellinen tilanteemme, mutta myös fakta ettei suurin osa yrittäjistä vielä tiedä, mitä kaikkea 3D-tulostimella voi tulostaa, saati miten koko tulostusprosessi toimii.

Wikipedian mukaan 3D-tulostus on virtuaalisen mallin tuotteistamista fyysiseksi esineeksi 3D-tulostimen avulla. Materiaaleina eli filamentteina voidaan käyttää erilaisia muovivalmisteita (PLA, ABS), nylonia tai vaikkapa puukyllästettä. Esimerkiksi juuri Mamba3D-tulostimella voi tulostaa 20cmx20cmx20cm kokoisen tulostusalaan sopivia muovisia varaosia, mallikappaleita tai vaikkapa lelufiguureja. Printteriä voi myös hyödyntää arkipäiväisissä huoltotilanteissa. Esimerkiksi huonekaluihin on kätevää tulostaa pieniä varaosia. Mikäli 3D-mallinnus taipuu, voi osan tehdä täysin mittojen mukaan itse, mutta myös esimerkiksi Thingiversestä ja muilta valmiita 3D-malleja tarjoavilta nettisivustoilta voi tehdä yllättäviäkin löytöjä.

Maailmalla mennään 3D-tulostuksessa jo hurjaa vauhtia.

Tammikuussa kuului Kiinasta melkoinen tarina. Paikallinen yritys nimeltään Winsun kertoi rakentaneensa kokonaisen talon 3D-tulostetuista materiaaleista. Eikä siinä vielä kaikki, sillä jo viime vuoden maaliskuussa yritys väitti tulostaneensa 10 taloa 24 tunnissa printterillä, joka käyttää materiaaleina maarakennus- ja teollisuusjätettä. Tällä tavoin vältytään rakennusjätteeltä 30-60%, voitetaan rakennusajassa 50-70% ja työvoimakustannuksissa 50-80%. Joko heräsi härmäläisen insinöörin kiinnostus?

Helmikuussa suomalainen verkkolehti MPCkin uutisoi kickstarterissa valtavan suosion saaneesta kanadalaisvalmisteisesta piirilevy-printteristä Voltera V-Onesta, joka keräsi kuukaudessa 500 000 dollaria joukkorahoituskampanjallaan ja nimettiin vastikään Popular Sciencen vuoden 2015 kymmenen parhaan keksinnön joukkoon. Vastaavanlaisia printtereitä on toki muuallakin, mutta ei läheskään näin edullisesti. Harvardin yliopiston hiljattain esittelemä laite kustantaa noin 8500 dollaria, kun taas V-Onen voi tilata tällä hetkellä hintaan 2199 $.

Ehkä mielenkiintoisin uutinen kuultiin kuitenkin maaliskuussa, kun Californiassa majaansa pitävä Carbon3D toi yleisölle CLIP-tekniikkaa (Continuous Liquid Interface Production) hyödyntävän tulostimensa, jonka väitetään tulostavan 25-100 kertaa tavallista tulostinta nopeammin! CLIP-tekniikka perustuu kulhossa vaikuttavan materiaalin, hapen ja valon välisten reaktioiden hallintaan. Tällä tavoin vältytään 2D-kerrosten toistoon perustuvalle tekniikalle ominaiselta, kerrosten välisistä eroista johtuvalta, epätarkkuudelta. Kyseistä tekniikkaa hyödyntäen voidaan tulostaa todella vahvoja materiaaleja ja vaihtoehtoisesti materiaaleja, jotka ovat elastisia. Nopeutensa ansiosta printterillä voidaan siis jopa tulostaa esineitä itse-korjaavasta materiaalista. Turhaan ei Carbon3D:n toimitusjohtaja, tohtori Joseph DeSimone, ted.comille pitämässään puheessa toistellut sanaa ‘’game-changing’’.

Myös lähempänä tavallista kuluttajaa tapahtuu.

Tamk-2Kävin itse vastikään Lontoossa tutustumassa Cinter Designin 3D-hubiin, joka samalla vastaa paikallisten printtaushubien keskinäisestä viestinnästä ja aktiviteeteista. He viestivät toisilleen aktiivisesti 3D-tulostukseen liittyvistä tapahtumista ja trendeistä, järjestävät koulutus ja verkostoitumistapahtumia sekä jakavat luomiaan 3D-malleja. Vastaavanlainen yhteistyöverkosto olisi täydellinen kehittämään suomalaista printtauskulttuuria suuntautumaan ulospäin (kohti asiakkaita). Tällä hetkellä melkeinpä ainoa edes samantyyppistä toimintaa näkyvästi järjestävä taho on Tampereen 3D Crush Cafe, joka järjestää 3D-printtauksen peruskursseja tiloissaan noin kuukausittain. Viestintäkanavina Lontoossa toimivat sosiaalisen median pääsivustot sekä 3dhubs.comin foorumi. En näe yhtäkään syytä miksei samankaltainen verkottuminen toimisi Suomessakin.

Joni Parviainen,
Kiivisio