Citycontest maaliviivalla

Kuinka useasti sitä saakaan sähköpostiinsa hylkäysmassakirjeen? ”Pahoittelemme. Tällä kertaa et ole hakemamme henkilö- -” on aina yhtä masentavaa luettavaa. Tällä kertaa sähköpostiin kilahti jotain ihan muuta!

emminblogi

Olimme muutamaa viikkoa aikaisemmin osallistuneet Christan kanssa Cityconin liikeideakilpailuun, jossa pääpalkintona on liiketila omaan käyttöön kolmeksi kuukaudeksi sekä 5000 € käyttörahaa liikeidean edistämiseen. Citycon järjestää tätä opiskelijoille suunnattua kilpailua ensimmäistä kertaa ja toistaiseksi he ovat olleet erittäin tyytyväisiä saamiinsa liiketoimintasuunnitelmiin. Cityconin henkilöstön puheessa vilahteli myös toiveita kilpailun tulevaisuudennäkymistä. Josko tämä olisi se juttu, jota kaikki opiskelijat odottavat innolla niin Suomessa kuin muissakin Cityconin liiketoiminnan maissa? Käy kurkkaamassa tarkemmat tiedot kisasta: http://www.citycontest.fi .

Finalisteille tarkoitettuun tilaisuuteen saapui kuusi porukkaa liikeideoineen. Meille kerrottiin kallisarvoisia vinkkejä Cityconin toiminnasta sekä arviointiperusteista. Saimme myös henkilökohtaista palautetta liiketoimintasuunnitelmistamme. Missä on aukkoja? Mitkä kohdat kaipaavat tarkennusta? Cityconin toimitusjohtaja piti hyvän puheenvuoron loppuasiakkaan merkityksestä. Hollantilainen Marcel neuvoi aloittamaan asiakkaasta. Vastaa ensimmäisenä kysymykseen: kuinka sinä haluat tulla palvelluksi? Marcel kaivoi iPhonen taskustaan: ”Ei tämä ole paras mahdollinen tuote, mutta ei tätä voi olla ostamattakaan.” Liikeidean ei tarvitse olla paras, kunhan asiakas on huomoitu jokaisessa prosessin kohdassa. Tuote itsessään ei vie sinua menestykseen. Älä seuraa Nokian jalanjälkiä.

emminblogi1Nämä jätskimuijat lähtivät kilpiluun Spiron liiketoimintasuunnitelmalla. Spiro on maitojäätelö, joka tarjoaa valinnoistaan tietoiselle asiakkaalle herkutteluelämyksen lisäksi taidetta ja hyvää fiilistä. Asiakkaan seuratessa maito ja lisukkeet jäädytetään näyttävästi jääpannulla jäätelömuotoon. Näin pitchatessamme saimme osaksemme vain kummastuneita katseita – näytimme videon ja katseet kirkastuivat. Jos sinua jäi homma kutkuttelemaan, niin Tampereella päästään ensi kesänä maistelemaan Spiron jäätelöitä. Pääsette herkuttelemaan pop up -kärryllämme Tampereen tapahtumissa ja kilpailun etenemisestä riippuen ehkä myös Koskikeskuksessa.

emminblogi2Oli hauska tavata kilpailun finalistit ja kuulla heidän suunnitelmistaan. Neuvottelupöydän ääressä oli yritteliästä porukkaa kovin erilaisten liikeideoiden kanssa. Toivonkin näkeväni jokaisen kuulemani liikeidean toiminnassa. Sovimme, että teemme tarkastuksen vuoden päästä kaikkien kohdalla – silloin olisi parempi olla hommat jo käynnissä!

Jo tällä hetkellä kilpailusta on poikinut totta kai jalostuneempi liiketoimintasuunnitelma, mutta myös yrittäjähenkisiä kavereita sekä kauppakeskuskontakteja. Tämän kuun lopussa selviää saako tähän listaan lisätä vielä 5000 € ja kesätyöt!

Emmi Kuortti,
Kiivisio

Yhdenvertaisen illan puolesta

oonanpostaus2”Mä voin mennä minne tahansa, milloin vaan haluan.” Tuo ajatus nousi mieleeni tosi vahvana viime viikolla, nähdessäni tilanteen, jossa pyörätuolilla liikkuva henkilö ei näin voinut tehdä. Voin käydä millä tahansa keikalla ja harrastaa periaatteessa kaikkea, mitä mieleeni vain juolahtaisi. Kaikille se ei ole mahdollista.

Vasta Pilkettä järjestäessä on tajunnut, millaisia haasteita esimerkiksi pyörätuolia käyttävät kohtaavat arjessa ja kuinka itsestäänselvyytenä omaa vapauttaan liikkua ja vapautta päättää omasta vapaa-ajan käytöstään on pitänyt.

10569070_440465962786845_827356230233225325_nPilke – Stay Up Late hyväntekeväisyyskonsertti saapuu tänä vuonna reggaetunnelmissa. 7.5.2015 Tampereen Pakkahuoneen ja Klubin lavalla nähdään tammikuussa ensimmäisen albuminsa julkaissut Aurora ja jo pitkän uran tehnyt Raappana yhdessä Dj Leimasimen kanssa. Esiintymään saapuu myös Vimmart All Stars kahdella kokoonpanolla. Koko illan juontaa stand up -koomikko Mikko Vaismaa. Tapahtuman tuotot lahjoitetaan tänä vuonna Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:lle.

Pilkkeellä on Proakatemialla 13 vuoden perinne, ja tänä keväänä se järjestetään neljättä kertaa Stay Up Late -teemaisena hyväntekeväisyyskonserttina. Aikaisempina vuosina proakatemialaisten järjestämässä konsertissa ovat esiintyneet muun muassa Jonne Aaron, Pertti Kurikan Nimipäivät, Kuningasidea, Sini Sabotage, sekä tänäkin vuonna mukana oleva Vimmart All Stars.

Stay Up Late –konsepti on lähtöisin Iso-Britanniasta ja alkuperäisen ajatuksen takana ollut Heavy Load -punkbändi on levittänyt tapahtumaa ympäri maailman. Konseptin tarkoituksena on tarjota kehitysvammaisille ja liikuntarajoitteisille mahdollisuus yhdenvertaiseen illan viettoon hyvän musiikin parissa.

Kaikilla on oikeus valvoa niin myöhään kuin itse haluaa ja nauttia sosiaalisesta elämästä. Stay Up Late konsertti mahdollistaa tämän esteettömyydellään ja sillä, että avustajat pääsevät tapahtumaan ilmaiseksi. Tällä tavoin kenenkään osallistuminen ei kaadu siihen, että yksin ei ole mahdollisuutta tapahtumaan lähteä.

Kuvassa vuoden 2015 Pilke -tiimi: Maarit Tähkänen, Sami Haverinen, Anni Ketola, Pauliina Suojärvi, Leena Korteniemi, Jenni Korhonen, Hanna-Kaisa Vasama ja Vilma Linna. Kuvasta puuttuu Elina Vettenranta.

Kuvassa vuoden 2015 Pilke -tiimi: Maarit Tähkänen, Sami Haverinen, Anni Ketola, Pauliina Suojärvi, Leena Korteniemi, Jenni Korhonen, Hanna-Kaisa Vasama ja Vilma Linna. Kuvasta puuttuu Elina Vettenranta.

Tämän vuoden Pilkettä lähti järjestämään jäseniä kaikista viime syksynä aloittaneista uusista tiimiyrityksistä. Mukana ovat Kiivision Pauliina Suojärvi, Anni Ketola ja Maarit Tähkänen, Eventan Jenni Korhonen, Vilma Linna ja Sami Haverinen, sekä Innotteen Elina Vettenranta ja Hanna-Kaisa Vasama. Itse edustan Nostetta.

Tapahtumaa on työstetty jo syksystä asti ja loppuhuipennus häämöttää enää muutamien viikkojen päässä. Kaiken työn tavoitteena on tarjota ennen kaikkea unohtumaton ja hauska ilta, niin kohderyhmälle, kuin muillekin kävijöille. Tavoitteena on myös saada kerättyä mahdollisimman suuri summa Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:lle lahjoitettavaksi. Yhdistys on tehnyt tärkeää työtä jo vuodesta 1961 kehitysvammaisten ja heidän läheistensä yhteiskunnallisen tasa-arvon ja elämänlaadun edistämiseksi.

Toiveissa on, että Pakkahuone saadaan täyteen ja tärkeää sanomaa eteenpäin. Tule kanssamme viettämään ikimuistoinen ilta ja tee samalla hyvää!

Leena Korteniemi,
Noste 360

Se ei lähde edes kulumalla

”Mies voi lähteä Proakatemialta, mutta Proakatemia ei lähde miehestä”. Näin totesi eräs Proakatemialta valmistunut alumni, ja osui tässä naulan kantaan. On aika kuvaavaa, että kaikille Proakatemialta valmistuneille tänä vuonna tehdystä kyselystä ilmeni, että peräti 99 % vastanneista suosittelisi Proakatemian koulutusta muille. Koulutus on vaativa, mutta juuri siksi se antaa työelämään ja yrittäjyyteen siirtymiseen sellaisia valmiuksia, joita vain harva koulutusohjelma pystyy antamaan.

Miten perustelen tätä? Miten ne valmiudet kehittyvät? Ja mitä ne valmiudet ovat? Tässä muutama näkökulma:

1. Olen itse työskennellyt viimeiset viisi vuotta yrittäjänä, ja tehnyt lukuisten yritysten ja organisaatioiden kanssa yhteistyötä liiketoiminnan ja strategioiden kehittämisen saralla. Olen yrittäjänä levittänyt juurikin Proakatemialla käytössä olevia innovatiivisia kehittämismenetelmiä ja toimintamalleja yrityksiin, ja kysyntää on riittänyt. Tiedoksesi: nämä mallit tulevat tutuksi kaikille Proakatemialla opiskeleville jo opiskeluaikana.

2. Opiskelijat tekevät koko opintojensa ajan projekteja oikeiden asiakkaiden kanssa. Joku viisas on todennut, että ”aiemmin valta oli niillä, joilla oli tieto, nyt valta on niillä, joilla on verkostot.” Proakatemialainen luo työelämäverkostoaan jo opiskelujensa aikana, ja se myös kantaa valmistumisesta eteenpäin.

3. Olen törmännyt aina satunnaisesti tyyppeihin, jotka ovat palkanneet akatemialaisia, ja kysynyt heidän mielipidettään akatemialaisten osaamisesta ja työelämävalmiuksista. Vastaukset ovat olleet poikkeuksetta myönteisiä. ”On kyllä tosi vaikea ymmärtää, että miten juuri valmistunut voi olla niin rohkea ja niin valmis”, totesi suuren tamperelaisen kasvuyrityksen johtaja, kun hän palkkasi muutama vuosi sitten markkinointipäälliköksi juuri Proakatemialta valmistuneen. Hän on muuten edelleen firmassa töissä.

4. Olen jutellut monien Proakatemialta valmistuneiden yrittäjien kanssa, ja he ovat kaikki järjestään rohkeita, realistisia ja sitkeitä sekä äärimmäisen oppimishaluisia. Vain oppimalla voi kehittyä, ja sen he oppivat jo opiskeluaikanaan. He oppivat myös sen, että tiimillä on merkitystä. Yksin asioita on vaikea saada maaliin, mutta oikealla osaamisella ja toistensa osaamista täydentävälle tiimille kaikki on mahdollista.

5. Kun teet niin opit. Vain tekemällä oppii, tai opettamalla muille. Tämän tietää jokainen opettaja, mutta käytäntö on korkeakoulumaailmassa vielä valitettavan toisenlainen. Proakatemialla oikeasti tehdään.

Olen nyt palannut juurilleni Proakatemialle valmentamaan seuraavia huipputyyppejä työelämään. Proakatemialaiset löytävät paikkansa, josta näyttönä ovat ne kymmenet yritystään pyörittävät yrittäjät tai sadat erilaisissa kehittämis-, asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevät alumnimme maailmalla. He ovat myös upea verkosto, joka pyyteettömästi tukee, auttaa ja sparraa Proakatemialla opiskelevia, on kyse sitten opinnäytetyöstä, markkinoinnin ja myynnin kehittämisestä tai omien yrittäjätarinoiden jakamisesta. Kerran proakatemialainen, aina proakatemialainen.

Tiina Lindberg

Johtajuus korkeakoulussa opiskeltuna

Perse edellä puuhun

Olen aina ollut kiinnostunut johtamisesta – ihmisten johtamisesta. Tullessani Proakatemialle syksyllä 2013 tiimini Incore valitsi minut ensimmäiseksi tiimin johtajaksi eli business leaderiksi. Proakatemialla kyseinen pesti on yleensä puolivuosittain vaihtuva ja niin myös meillä. En tiennyt mitään johtamisesta teoriassa, mutta intoa kyllä oli. Luontainen johtamistyylini oli esimerkillä johtamista niin tekemisen kuin asenteen puolesta. Panostin viestintään ja tasapainotteluun tiimin ääripäiden keskellä. Tein asioita paljon vaistoni mukaan.

Incore studiokuvauksissa

Incore studiokuvauksissa. Selina kameran toisella puolella säätämässä asetuksia.

Silloin oikeastaan suurimmat opit tulivat lopuksi tiimiltä saadun palautteen kautta. Minulla oli kehitettävää asioiden johtamisessa. Osasin hyvin huomioida hyvin erilaiset persoonat ja näkemykset tiimin sisällä. Huomasin myös että johtajana kannoin aivan turhan suurta taakkaa itselläni, kun olisin voinut paljon enemmän ottaa tiimiä mukaan ja pyytää apua.

Ensimmäiseltä syksyltä tarttui mukaan myös äärimmäisen tärkeä oppi itsensäjohtamisesta. Se on viestinnän ohella yksi johtajan tärkeimmistä taidoista. Johtaminen voi olla todella raskasta ja jos itsensäjohtamisen perusperiaatteet eivät ole kunnossa, ei johtaminen onnistu. Tähän liittyen voin suositella Älykäs itsensäjohtaminen –kirjaa.

Teoriaa kirjallisuuden ja seminaarien kautta

Proakatemialla pääsee loistavasti treenaamaan johtamistaitojaan käytännössä ja hyvin erilaisissa projekteissa erilaisten ihmisten kanssa. Opiskelu ei kuitenkaan jää pelkästään käytännön kokemuksiin. Opintoihin kuuluvat myös kirjallisuus ja seminaarit, jotka voi jokainen valita itse omien tarpeiden mukaan. Itsellä omaan johtamistyyliini on vaikuttanut paljon Zapposin perustajan Tony Hsiehin kirjoittama teos Delivering Happiness – Tuotto, tunne ja tarkoitus. Se näytti, mikä on mahdollista ja loi uskoa erilaiseen johtamiseen. Ensi kesäksi olen suunnitellut suorittavani ainakin osan opinnoistani keskittymällä johtamiseen liittyvään kirjallisuuteen. Erityisesti minua kiehtoo kartoittaa omaa johtamistyyliäni ja pohtia, voinko tehdä tietynlaiset raamit johtamistavalleni. Haluan myös selvittää omat vahvuuteni ja heikkouteni. Heikkouksiani aion miettiä siltä kantilta, että millaisia ihmisiä minun kannattaa etsiä ympärilleni tasapainottamaan minua. Proakatemialla luetaan todella paljon kirjallisuutta. Kirjoista saatuja oppeja jaetaan keskusteluissa, hyödynnetään projekteissa ja kootaan esseepankkiin kaikkien luettavaksi. Koen oppineeni todella paljon myös muiden lukemisesta.

Markkinointi- ja viestintätiimistä Selina Kustula, Juuso Koivuniemi ja Anttoni Lahtinen Proakatemian portailla

Markkinointi- ja viestintätiimistä Selina Kustula, Juuso Koivuniemi ja Anttoni Lahtinen Proakatemian portailla

Uusi haaste ja nyt järkeäkin jo mukana

Tartuin syksyllä 2014 eli toisena Proakatemia-vuotenani jälleen uuteen johtamisen haasteeseen. Otin vastaan vuoden pestin Proakatemian markkinointi- ja viestintätiimin päällikkönä. Asiajohtamisessa oli haasteena kovat tavoitteet yhteishaussa menestymisen kannalta sekä suuri työmäärä. Aikataulutettavia pikkuhommia ja isompia projekteja oli paljon. Lisäksi haastetta piisasi myös ihmistenjohtamisen kannalta. Rekrytoin pienen, mutta todella tehokkaan tiimin, johon kuului yhteensä viisi proakatemialaista. Hommaa ja opittavaa oli todella paljon ja jouduin vaatimaan tiimiltä todella paljon.

Ensimmäisen vuoden aikana olin oppinut jo tarkastelemaan omaa toimintaani kriittisesti ja ajattelemaan johtajuutta suunnitelmallisemmin. Heräsi paljon kysymyksiä: Miten hallitsemme asiakokonaisuuden? Miten viestintä tiimin sisällä pelaa? Miten ehdimme tapaamaan tarpeeksi usein? Miten motivoin tiimiä? Miten luon ilmapiirin, jossa kaikki auttavat toisiaan? Miten tartutan omat korkeat tavoitteeni muihin? Miten opastan sopivasti? Miten oivallutan antamatta valmiita vastauksia? Miten rohkaisen? Hain vastauksia kokemusten, kokeilujen, keskustelujen ja kirjojen pohjalta.

Päätin myös kerätä puolessa välissä vuotta palautetta toiminnastani. Halusin saada enemmän tietoa kuin saisin kysymällä: ”Mikä meni hyvin ja mikä huonosti?” Käytin tunnin verran siihen, että suunnittelin, miten kerään tietoa ja palautetta johtamisen tueksi. Peruskysymysten lisäksi pyysin jokaista laittamaan järjestykseen, mitä pitää tärkeimpänä ja mitä vähiten tärkeimpänä piirteenä sen kaltaisen tiimin johtamisessa. Vaihtoehdot olivat vapaus, ohjaus, motivointi, haastaminen ja vastuu. Pyysin myös antamaan arvosanat asteikolla 1-5, miten olen onnistunut eri osa-alueilla johtajana. Osa-alueita olivat delegointi, viestintä tiimistä ulospäin, suunnitelmallisuus, viestintä tiimin sisällä, tiimin sitouttaminen tavoitteisiin, viestintä tiimin sisällä jne. Vastauksissa korostui erilaisten ihmisten erilaiset tarpeet johdettavina.

johtajuus_yhteishaku_proakatemia01Samassa kyselyssä valmistelin kehityskeskusteluita. Pidin jokaiselle tiimin jäsenelle 30 minuutin kehityskeskustelun (ei muuten vienyt edes yhtä kokonaista työpäivää). Keskityimme pohtimaan milloin motivaatiota oli kaikista eniten, mikä tappaa motivaation, mitä haluaisi oppia vielä kevään aikana ja minkä tehtävien kautta pääsisi kehittämään itseään. Kävimme myös keskustelua tiimin dynamiikasta ja toiminnasta jatkossa. En ollut koskaan pitänyt kehityskeskustelua ja ensimmäiset kokemukseni olivat äärimmäisen innostavia. Oli hienoa huomata, kuinka tiimin jäsenen kanssa yhdessä asioita pohtimalla sain valtavasti apua omaan johtamiseeni ja loppukevään suunnitteluun. Entisestään vahvistui tunne siitä, että eri ihmiset motivoituvat eri tavoin ja kaipaavat johtajalta erilaisia asioita. Kehityskeskustelu oli myös hieno tilaisuus johtajan ja tiimin jäsenen antaa ja vastaanottaa palautetta ja kiitosta.

Dialogi eli yhdessä ajattelemisen taito

Monesti kuulee proakatemialaisten sanovan, kuinka he yllättyivät, miten paljon voi oppia dialogin kautta. En tiedä, miten normaalissa luentotyylisessä opettamisessa käsiteltäisiin esimerkiksi kehityskeskusteluita, mutta voin kertoa, miten me sen teimme.

Käytämme yhteisesti workshopeista tai dialogiringeistä nimitystä paja. Yksi henkilö tekee alustuksen ja kaikki antavat panoksensa oppimiselle. Markkinointi- ja viestintätiimin kehityskeskusteluista innostuneena lupasin alustaa johtamisen pajan aiheesta Kehityskeskustelut ja palautteen pyytäminen johtajana. Meitä oli koolla noin kuuden hengen ryhmä johtamisesta kiinnostuneita proakatemialaisia. Keskustelun kautta pohdimme millaisia kokemuksia meillä oli kehityskeskusteluista, mitä uutisointia olimme nähneet erilaisista kehityskeskusteluista ja mitä asioita kehityskeskusteluissa kannattaisi käydä. Oppeja mietittiin hyvin käytännönläheisesti, koska useimmilla meistä oli johtamistehtävä käsillä. Samassa tapaamisessa tutkimme myös yhdessä tekemääni palautekyselyä ja etsimme uusia tapoja pyytää palautetta johtajana. Keskustelu päätyi myös syvällisempään pohdintaan palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta.

Taivas + helvetti johtamisessa

Välillä johtaminen on todella raskasta. Se vaatii rohkeutta mennä ensimmäisenä ja näyttää esimerkkiä. On tehtävä päätöksiä ja seistävä niiden takana. Johtajan täytyy kestää kyseenalaistusta, moitteita ja kritiikkiä. On kuitenkin uskottava omaan intuitioon. Välillä on herätettävä luottamusta ja vaikutettava ilmapiiriin ja asenteisiin, vaikka oma tunnetila olisi mikä hyvänsä. Johtajan on oltava todella vahva, mutta samalla myös todella herkkä. On tärkeää nähdä, milloin on oltava valmis muuttumaan ja muuttamaan. Samaan aikaan pitäisi osata arvioida, milloin on vain uskottava omaan näkemykseensä. On hallittava viestintä moneen suuntaan, sillä jos johtaminen johonkin kaatuu, se kaatuu viestintään. Välillä johtaminen on aivan kamalaa. Sen tuomat monimutkaiset haasteet valtaavat koko pään ja muu unohtuu.

Kaikesta huolimatta, en tiedä mitään sen parempaa. Kun tiimin jäsenet innostuvat kehittämään itseään, rohkaistuvat tekemään uusia asioita, sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen, oppivat oma-aloitteisuuteen, luottavat yhteisöön ja rohkaistuvat sitä kautta suuriin tekoihin, jotka johtavat koko tiimin menestymiseen. Sitä tunnetta ei voita mikään.

// Proakatemia yhteishaussa omana hakukohteena. Haku käynnissä nyt!

Selina Kustula,
Incore