Viikko Akatemialla

Proakatemialla opiskeleminen ja työskentely on hyvin erilaista kuin ”normaalissa” koulussa, eivätkä meidän viikot ole koskaan samanlaisia. Mitään valmiita lukujärjestyksiä ei ole, ja täytämme kalenterit itse omalla tekemisellämme. Voimme suunnitella viikot täysin omanlaiseksi sisällyttäen sinne tiimin viikoittaisia tapahtumia sekä kaksi neljän tunnin säännöllistä pajaa. Pajat ovat tiimien yhteisiä oppimishetkiä, ja ne ovat ainoita lukkoon lyötyjä aikoja, jolloin koko tiimin on oltava paikalla.

Tällainen ajanhallinta antaa paljon vapautta, mutta ennen kaikkea vastuuta. Toimintamalli on siis kuin oikeaa yrityselämää. Akatemian uusissa tiloissa on huikeat puitteet työskennellä, mutta oman valinnan mukaan töitä voi tehdä vaikkapa kotona tai kahvilassa.

Me olemme tiimiyrittäjiä Projektitoimisto Efekti Osuuskunnasta, ja seuraavassa hieman avaamme viikkojamme Proakatemialla.

Kalle:

Kalle Proakatemia

Maanantai. Otimme muutama viikko sitten Efektissä käyttöön erilaiset roolitiimit. Kuulun meidän asiakastiimiin, ja pidimme maanantaiaamuna paliksen Efektin asiakasrekisterin ja palautelomakkeen päivittämisestä. Aloitimme klo 9, koska kukaan ei tee maanantaina vapaaehtoisesti mitään ennen sitä. Lounaan jälkeen meillä oli Efektin jokaviikkoinen viikkopalaveri, jossa käymme läpi tiimin yhteisiä asioita.

Tiistaina pidimme projektipajan, jossa kävimme läpi Efektin käynnissä olevia ja tulevia projekteja. Pääsin pari viikkoa sitten mukaan Tampere3-pilottihankkeeseen, ja kävin pajan välissä palaverissa, jossa suunniteltiin Tampereen korkeakouluille yhteisiä myynnin kursseja. Pajan jälkeen viimeistelimme Tullintori+Lielahtikeskus -projektin loppuraportin. Toteutimme näihin kauppakeskuksiin asiakaskyselyt. Iltapäivällä pidimme palaveria Visiotapahtumasta. Visio on innovointikilpailu korkeakouluopiskelijoille, ja se on Proakatemian ”perintöprojekti”. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna 15. kerran, ja olen osa projektitiimiä.

Keskiviikko lähti käyntiin Projektorilla ja Prosemmalla. Projektorissa käydään läpi tiimien tilannetta edelliseltä kuukaudelta sekä akatemian yhteisiä asioita. Prosemma taas on seminaari, johon järjestäjät hankkivat puhujan/puhujia. Tällä kertaa puhujina olivat Winled Oy:n kehitysjohtaja Panu Rekilä ja Vihreiden kaupunginvaltuutettu Jaakko Mustakallio. Nämä ovat koko Akatemian yhteisiä kuukausittaisia tapahtumia, jotka järjestää jokainen tiimi vuorotellen. Tapahtuman teemana oli Game Of Thrones, ja olikin mukavaa, kun minut valittiin yhdeksi Efektin kuukauden ritareista. Erittäin hieno kunnianosoitus! Loppupäivä ja –ilta kuluikin Vision suunnittelun parissa.

Torstaiaamuksi otimme Efektin kanssa myynti-workshopin, jonka ideana oli tehdä myyntiä ja sopia tapaamisia puhelimitse. Kaikki keräsivät tätä varten kontaktilistan, soittelimme listoja läpi, ja välillä neuvoimme ja sparrailimme toisiamme. Iltapäivällä meillä oli paja aiheesta kaverijohtaminen. Se oli todella mielenkiintoinen ja herätti hyvää keskustelua. Tämän jälkeen suunnittelimme muutaman muun Efektiläisen kanssa seuraavan viikon palautepajaa. Palautepajassa opettelemme antamaan ja vastaanottamaan palautetta. Tämäkin aihe herättää varmasti keskustelua, kun annamme toisillemme rakentavaa palautetta.

Perjantaiaamusta jatkoimme taas Vision suunnittelua. Niin kuin näkyy, olemme Vision kanssa sellaisessa vaiheessa, että yhteisiä palavereita täytyy pitää paljon ja tiheästi. Hyvin hoidetun asiakaskyselyprojektin jälkeen saimme Lielahtikeskuksen johdolta idean uuteen projektiin, ja aloimme lounaan jälkeen suunnitella Lielahtipäiviä, eli koko kauppa-alueen yhteistä markkinointitempausta. Iltapäivällä valmistelimme vielä seuraavan viikon palautepajaa ja sen materiaaleja.

Eveliina:

Eveliina Proakatemia

Minun maanantaini lähti käyntiin klo 11 kosmetiikan maahantuojan tapaamisella. Tarkoituksena oli tutustua uuteen kosmetiikkasarjaan, jota voisimme käyttää tulevissa projekteissa. Tapaamisen jälkeen oli viikkopalaverin vuoro Akatemialla. Oman tiimipalaverin jälkeen suuntasin toiseen projektiryhmän tapaamiseen, jossa suunnittelemme ja uudistamme naisille suunnattua palvelukonseptia kauneudenhoidon ja muun hemmottelun saralla.

Tiistai alkoi aamukahdeksalta pajalla, jossa meidän käsiteltävänä aiheena oli brändäys. Neljän tunnin pajan jälkeen treffasimme projektiryhmällä, jossa innovoimme ideoita esitettäväksi mahdolliselle tulevalle asiakkaallemme. Palaverin jälkeen siirryin TAMK:ille kolmen tunnin myyntivalmennukseen, joka käsitteli myynnin prosesseja ja psykologiaa.

Keskiviikon starttasi Projektori ja Prosemma. Projektorissa käytiin jälleen läpi tiimien kuulumiset ja liikevaihdot. Prosemmassa vierailevana puhujana oli Huijarit: taikurit ja mentalistit Johannes Malkamäki ja José Ahonen. Iltapäivällä meidän tiimillä oli workshop, jossa ideoitiin Efektin nettisivujen sisältöä. Workshop järjestettiin kolmen tiimilaisen kotona, sillä meidän tarkoituksena on kiertää kaikkien kodit tämän kevään aikana.

Torstaina pajan aiheena oli esiintyminen, ja teimme improharjoituksia sekä pidimme puheet. Iltapäivällä teimme hankintoja viikonlopun kauneustapahtumaan sekä valmistelimme materiaaleja ja suunnittelimme aikatauluja.

Perjantain pidin vapaapäivänä, koska tiesin tulevan viikonlopun olevan täynnä tehtävää.

Lauantaiaamuna lähdin valmistelemaan kauneustapahtuman ständiä paikanpäälle. Päivän kestänyt tapahtuma onnistui meidän osaltamme suunnitellusti, ja saimme promottua projektiamme halutulla tavalla. Loppusiivouksien jälkeen päivä oli paketissa viiden jälkeen. Sunnuntaina teimme laskelmia pian alkavalle kauneusprojektille.

 

Kalentereistamme huomaa erittäin hyvin, että vaikka on samassa tiimissä, ei viikot todellakaan ole kaikilla samanlaisia, vaan kalenterin voi täyttää itseä kiinnostavilla projekteilla. Viikot eivät myöskään välttämättä ole ihan normaaleja viisipäiväisiä ja klo 8-16. Välillä viikko voi olla vaikka seitsemänpäiväinen ja 10h päivässä. Sen voi jossain vaiheessa sitten tasata vaikkapa pidennetyllä viikonlopulla.

Eveliina Kauvosaari & Kalle Airila,

Efekti

 

Kaiken takana on opiskelija

Jo vuosia Proakatemian markkinoinnista ovat vastanneet opiskelijat. Proakatemian oma markkinointi- ja viestintätiimi pitää yllä ulkoisia viestintäkanavia, ja kehittää Proakatemian sisäistä viestintää. Ajatellaanpa melkein jokaista lukiota, ammattiopistoa tai korkeakoulua; pääasiallisesti näiden kokonaisuuksien markkinoinnista vastaavat palkatut henkilöt, jotka luovat ja kehittävät brändiä. Proakatemialla vastuu on opiskelijoilla. Saamme päättää, kehittää ja luoda itse Proakatemian markkinointia ja viestintää.

Joka syksy valitaan uusi markkinointi- ja viestintätiimi, joka koostuu pinkuista (1. vuoden akatemialaisista) sekä yhdestä vanhemmasta, mavi-jehusta. Mukana pyörii myös valmentaja. Viime syksynä aloitimme jälleen uudella porukalla. Tiimiin haki todella hyviä tyyppejä loistavilla hakemuksilla, mikä hankaloitti merkittävästi valintaa. Tiimin valinnan jälkeen aloitimme heti tulevan vuoden suunnittelun. Edellinen vuosi toimi hyvänä pohjana, ja viime vuoden tiimin jäsenet olivat suurena apuna uusille tulokkaille.

Mavi-tiimi_Proakatemia_MVV

Tiimi markkinointiviesinnän viikoilla Helsingissä viime syksynä. Mukana Hanna-valkku, Juuso, Jonna, Saku, Emmi, Pauliina ja Jenna sekä kameran takana Jussi.

Kuluva lukuvuosi on ollut monessa mielessä historiallinen Proakatemialle. Aloitimme viime syksynä uudessa, hulpeassa tilassa, jossa todellakin on kasvunvaraa yhteisölle. Tämän lisäksi samaan aikaan Kuntokadun puolella aloitti ensimmäinen erä Proakatemialle yhteishaussa suoraan hakeneita opiskelijoita. Tuttavallisemmin näitä uusia tulokkaita kutsutaan esipinkuiksi. Edellinen vuosi oli siis ensimmäinen vuosi koko Proakatemian historiassa, jolloin pystyi hakemaan suoraan omalla hakukoodilla.

Tämä totta kai muutti merkittävästi Proakatemian markkinointia. Nyt kilpailemme toisten koulujen kanssa hakijoista eri vaihtoehtojen viidakossa. Tämä kiehtova haaste on ollut tiimimme toimintaa eniten ohjaava tekijä. Eri kanavakokeilut, kuten Snapchat antavat mahdollisuuksia päästä sinne, missä hakijat liikkuvat. Pääviesti koko markkinoinnissa on ollut unelmien koulu. Pyrimme tarinoiden ja alumnien avulla tuomaan esille, minkälainen mahdollisuus Proakatemia on opiskelijoille, ja kuinka erilainen oppimisympäristö meillä on.

Tarinat ovat myös osa myös kouluvierailujamme, joita kävimme tekemässä ympäri Suomea eri toisen asteen kouluissa viime syksynä. On ollut hauskaa nähdä, kuinka nämä tarinat inspiroivat (ja välillä myös provosoivat) myös opettajia tekemään muutoksia omassa opetuksessaan.

Mavi_ProakatemiaHullu reissu_Proakatemia

 

 

 

Kiehtovaa on nähdä, minkälaisia muutoksia Proakatemian markkinointiin tuo eri mittareiden entistä syvällisempi seuraaminen ja niiden mahdollistama markkinoinnin kohdentaminen. Tämän datan avulla saatiin esimerkiksi tietää, että nettisivuilla eniten vierailijoita on pääkaupunkiseudulta, joten esimerkiksi kouluvierailuita voisi suunnata seuraavana syksynä aiempaa enemmän sinne päin.

Tällä hetkellä sosiaalisen median kanavista toimimme aktiivisesti Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä. Uusina tulokkaina ja tulevaisuuden kanavina olemme ottaneet käyttöön Youtuben ja Snapchatin. Pyrimme kanavien kautta pääsemään sinne, missä hakijat ovat, mutta myös viestimään koko yhteisölle, alumnit mukaan lukien. Viime vuodesta lähtien käytetyin hashtagimme on ollut #unelmienkoulu, joka kuvaa hyvin omia ajatuksiamme Proakatemiasta ja sitä viestiä, jota pyrimme välittämään hakijoille.

Vuosi toi myös haasteita sisäisessä viestinnässä. Isommat tilat ja muuton tuoma hetkellinen hämmennys johtivat tuntemuksiin yhteisöllisyyden katoamisesta. Tähän haasteeseen tiimimme vastasi omalta osaltaan ottamalla käyttöön menneisyydestä tutun kuukausitiedotteen, jonka avulla saadaan tietoa tiimien asioista levitettyä yhteisölle pelkkää liikevaihtoa syvällisemmin.

Ensi viikon keskiviikkona katsotaan sitten työn tulokset nyt kun yhteishaku on päättynyt. Tiimistämme olen jo nyt äärimmäisen ylpeä, ja on ollut hienoa nähdä, minkälaista kasvua pystyy tapahtumaan alle vuodessa. Tässä yhteisössä on mahtava voima, joka kirittää jokaista sen jäsentä ylittämään omat odotuksensa.

Mavi Proakatemia

© Saku Laaksonen

 

Juuso Koivuniemi,

mavi-jehu 15-16

Noste 360

#unelmienkoulu

Proakatemian yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutus löytyy tänä keväänä toista kertaa korkeakoulujen yhteishausta. Aiemminhan Proakatemialle on päässyt opiskelemaan hakemalla ensin TAMKin liiketalouden koulutusohjelmaan, josta 1. vuoden keväällä pystyi hakemaan Proakatemialle. Taustana kerrottakoon, että Proakatemialle valittavat opiskelijat opiskelevat 1. vuoden TAMKin pääkampuksella liiketalouden perusteita, kuten kirjanpitoa, markkinointia ja kieliä. Toisen vuoden alussa he siirtyvät Proakatemialle Finlaysonin sydämeen jatkamaan opintojaan suuntautuen yrittäjyyteen ja tiimijohtamiseen.

Sain ilon haastatella kahta ensi syksynä Proakatemialle ensimmäisten suoraan hakeneiden joukossa siirtyvää opiskelijaa Noora Qvickia, 22 ja Eelis Piipposta, 21.

Miksi haitte opiskelemaan Proakatemialle?

Noora: Olin kuullut, että Proakatemian oppiminen perustuu aitoon tekemiseen eikä pelkkään luennoilla istumiseen ja tenttimiseen. Luennot ja tentit eivät ole minua varten, vaan opin parhaiten itse kokeilemalla ja tekemällä. Ajattelin pitkään, ettei liiketalous ole minua varten, mutta 1. vuoden aikana olen viimeistään huomannut sen olevan sittenkin hyvä juttu. Olen todella tyytyväinen, että löysin Proakatemian hakuvaihtoehdoista.

Eelis: Olin päättänyt hakea opiskelemaan, mutta viimeisenä hakupäivänä en vielä tiennyt mihin hakisin. Laitoin Proakatemian 2. vaihtoehdokseni. En ehtinyt 1. hakuvaihtoehtoni pääsykokeisiin armeijan takia, joten päädyin valintakokeeseen Tampereelle. Esittelyvideon lähettäminen oli todella helppoa, eikä kokeisiin tarvinnut lukea pääsykoekirjoja. Tutustuin Proakatemiaan paremmin vasta, kun olin tullut valituksi. Tutkin aihetta isäni kanssa ja molemmat tulimme siihen tulokseen, että olin löytänyt aika mielettömän opiskelupaikan.

N: hieman vahingossa minäkin tänne loppujen lopuksi päädyin. Hain aluksi TAMKin Mänttä-Vilppulan pisteeseen liiketalouden monimuotototeutukseen, jotta olisin voinut työskennellä samalla. En kuitenkaan onnistunut pääsykokeissa, mutta se olikin vain onni. Koko ketju on ollut onnellisten sattumusten summa.

Esipinkut_Proakatemia

Esipinkut Eelis Piipponen ja Noora Qvick

Olitteko kuulleet aiemmin Proakatemiasta?

N: Olin kuullut jotain aiemmin, mutta varsinaisesti löysin Proakatemian kun selasin TAMKin opiskelutarjontaa. Tiesin heti, että tämä olisi minua varten, kun selvisi opiskelun perustuvan aitoon tekemiseen ja yritystoimintaan.

E: En ollut kuullut aiemmin Proakatemiasta. Tiimiakatemiasta olin kuullut jotain vähän, mutta Proakatemia tuli eteen vasta hakuvaiheessa.

Millainen yhteishakuprosessi oli?

N&E: Haku tehtiin netissä aivan kuin muihinkin korkeakouluihin. Esittelyvideo itsestään tuli toimittaa tiettyyn päivään mennessä sähköpostitse. Valintakoe järjestettiin alkukesästä, ja siihen sisältyivät essee ja ryhmähaastattelu.

N: Kirjoitustilanne oli itselleni kuumottava, mutta hyvinhän se kuitenkin meni.

E: Tärkeintä valintaprosessissa ei ole olla paras, vaan oma itsensä ja rehellinen.

Miten koette, että teidät on otettu vastaan ”esipinkkuina”?

(Fun fact: Proakatemialla 1. vuotta opiskelevia kutsutaan ”pinkuiksi”. Tämä kuulemma siksi, että uudet opiskelijat kulkevat ryhmissä ja nyökyttelevät kaikelle kuin pingviinit.)
Pinkku

N: Olemme päässeet jo todella paljon hengailemaan Proakatemialla. Meidäton kutsuttu Proakatemian synttäreille, pikkujouluihin ja muihin yhteisiin juhlatilaisuuksiin. Tuntuu siltä, että olisi jo osa porukkaa vaikka 1. vuoden opinnot pääkampuksella jatkuvat vielä reilun kuukauden.

E: Minä ja kaverinikin eilen tultiin vaan hengailemaan tänne hetkeksi, ja kaikki moikkaili ystävällisesti.

N&E: Hyvin on siis otettu vastaan.

Minkälaiset fiilikset teillä on tällä hetkellä Proakatemiasta?

E: Only positive!

N: Odotan jo todella syksyä, että pääsee siirtymään Proakatemialle, ja pääsee hommiin.

Mitä odotatatte opiskelulta Proakatemialla?

N: Minä haluaisin kyllä tehdä rahaa, röyhkeän rehellisesti. Henkilökohtaisesti haluaisin toimia tulevaisuudessa esimiestehtävissä, joten haluaisin päästä harjoittelemaan johtamista käytännössä. Lisäksi odotan innolla tekemistä ja mukavia projekteja

E: Odotan myös mukavia projekteja. Kontaktini ja verkostoni ovat lähinnä kotikaupungissani Kouvolassa, joten odotan verkostoitumista ja yrityselämän kontakteja. Haluan tutustua yritysmaailmaan paremmin ja rakentaa laajan verkoston myös Tampereelle. Pidän siitä, että Proakatemialla yhteisöllisyys on tärkeässä roolissa. Olen kuullut, että alumnit ovat mukana ahkerasti valmistumisensa jälkeenkin ja heiltä saa tukea aina tarvittaessa.

Mitä sanottavaa teillä on heille, jotka miettivät hakevansa Proakatemialle?

N: Yksi asia: Hae! Ei saa jättää yrittämättä.

E: Kokeile! Voit päästä mukaan mielettömälle matkalle. #unelmienkoulu

 

Korkeakoulujen yhteishakua on jäljellä 6.4.2016 kello 16.00 asti. Hae nyt!

Jos haluat oppia yrittäjyydestä ja tiimijohtamisesta, Proakatemia on sinun paikkasi.

Jos haluat osaksi mieletöntä yhteisöämme ja kasvattaa työelämäverkostojasi, Proakatemia on sinun paikkasi.

Jos et halua istua luennoilla, vaan oppia käytännössä tiimin kanssa tekemällä, Proakatemia on juuri sinun paikkasi.

 

Anne Tirronen,

Efekti

Kick Off

Kokoonnuimme vuodenvaihteen jälkeen Proakatemian johtoryhmän kanssa mökkipajaan Sappeelle miettimään, miten akatemian viestintää voisi kehittää. Pajassa tuli paljon ideoita, joista parhaaksi valittiin Proakatemian Kevätmallisto. Kevätmallisto päätettiin toteuttaa siten, että Akatemian nettisivuille rakennettiin uusi nettikauppatyylinen sivu, johon jokainen tiimi ja projektiryhmä saa julkaista omat projektinsa. Tämän toivotaan helpottavan oikeiden projektien löytymistä ja parantavan asiakaskokemusta.

Halusimme tuoda kevätmalliston isosti maailman tietoisuuteen. Lisäksi akatemialla on paljon toivottu erilaisia verkostoitumistilaisuuksia, joten päätimme järjestää Kick Off –tilaisuuden, jossa mallisto julkaistaan yritysvieraille ja asiakkaille. Minut valittiin projektipäälliköksi, ja hommat aloitettiin Proakatemiapäivänä helmikuussa. Ensin idea oli kuitenkin myytävä akatemialaisille. Päätimme pitää  tiedon vain joryssa Proakatemiapäivään asti, ja parin viikon ajan Akatemian tiloista löytyi erilaisia vihjailevia flyereita, joilla heräteltiin mielenkiintoa. Itse päivänä idea julkistettiin, ja sitä lähdettiin ideoimaan ja toteuttamaan.

Päätimme tehdä Kick Offista messutyylisen tapahtuman. Proakatemian stagetilaan kasattiin ständejä mallistosta löytyville projekteille, ja Kevätmallisto esiteltiin tasatunnein stagella. Vaikka tapahtuma olikin onnistunut, ei projekti silti ollut helpoimmasta päästä. Pikainen aikataulu, hiihtoloma ja oman Eventa-tiimin messumatka vaikeuttivat projektiryhmän toimintaa todella paljon. Näiden lisäksi vieraiden haaliminen osoittautui todella haastavaksi, ja lopulta vieraita ei kovin paljon saatukaan paikalle. Kuitenkin ne, jotka tilaisuuteen saapuivat, olivat todella kiinnostuneita, ja monista heistä tuli luultavasti uusia asiakkaita.

20160316_140310 20160316_140404

Suurin positiivinen yllätys oli se, kuinka tapahtuma vaikutti Proakatemian sisäisen viestinnän kannalta. Monet paikallaolijat juttelivat ensimmäistä kertaa ihmisten kanssa, jotka ovat olleet samassa talossa yli puoli vuotta. Tapahtumassa pääsi aivan eri tavalla kosketuksiin muiden projektien kanssa, ja näimme mitä kaikkea akatemialla oikein tehdään. Yhteiset tapahtumat myös luovat aina hyvää fiilistä ja yhteenkuuluvuutta akatemialla.

Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa, ja vaikka montaa asiaa täytyy kehittää, saa seuraava projektiryhmä hyvän pohjan tulevien tapahtumien järjestämiseen. Toivottavasti saamme Kick Offista kausittaisen perinteen, joka kasvaa varteenotettavaksi messutapahtumaksi.

Kevätmallistoa pääset selaamaan täältä.

Aiheesta on kirjoitettu myös Eventan blogissa.

 

Aleksi Kauppinen

Eventa

Ikimuistoinen loppuhuipentuma

Marraskuussa 2015 koitti Incoren kauan odottama hetki – reissu Brasiliaan! Kyseessä oli Final Camp, joka on jokaisen proakatemialaisen opintoihin kuuluva kansainvälinen osio. Se tehdään koko tiimin voimin juuri ennen valmistumista, ja koska Final Campin tulee sisältää kansainvälisyyttä, on kyseessä usein ulkomailla tehtävä projekti. Olimme Incoressa päättäneet jo hyvissä ajoin suunnata Etelä-Amerikkaan, ja keväällä 2015 suunnitelmat tarkentuivat kahteen Brasiliassa tehtävään projektiin.

Pitkien järjestelyjen jälkeen pääsimme vihdoin reissuun, ja se tuntui epätodelliselta. Oliko meillä oikeasti ennen valmistumista edessä enää kolme viikkoa Brasiliassa? Uskottava se oli viimeistään siinä vaiheessa, kun pääsimme Rion kautta Salvadorin hiekkarannalle.

Salvadorissa koitti reissun ensimmäinen projekti, Rails Girls. Rails Girls on Suomessa syntynyt yhteisö, joka järjestää naisille suunnattuja, tekniikan ja koodaamisen ymmärtämistä edistäviä ilmaistapahtumia. Rails Girlsissä tehtävänämme oli opastaa osallistujia ja auttaa paikallisia järjestäjiä juoksevien asioiden hoitamisessa. Vaikka kielimuuri tuntui välillä hankalalta, oli palkitsevaa päästä auttamaan upean tapahtuman järjestämisessä! 

4_Proakatemia_Brasilia

Kuva: Viivi Ahola

Rails Girlsin ja ihanaan Salvadorin kaupunkiin tutustumisen jälkeen vuorossa oli Vitória -rannikkokaupunki Salvadorin ja Rio de Janeiron välissä. Vitórian lentokentällä meitä vastassa oli iso joukko paikallisia opiskelijoita, jotka toimivat meidän ja englantia puhumattomien opiskelijoiden välisinä tulkkeina viikonloppuna järjestetyssä innovointitapahtumassa. Vitórian innovointitapahtuma järjestettiin paikallisella yliopistolla. Osallistujina oli joukko opiskelijoita ja opettajia, joiden tehtävänä oli kehittää yhteiskuntaa auttavia tuotteita tai palveluita eteenpäin. Saimme kunnian toimia osallistujien sparraajina.

3_Proakatemia_Brasilia  5_Proakatemia_Brasilia

Tutustuimme meitä kentällä vastassa olleisiin ihaniin opiskelijoihin paremmin Vitóriassa vietetyn viikon aikana, jolloin he näyttivät meille kotikaupunkiaan ja olivat meille korvaamattomana apuna sekä tapahtumassa, että sen ulkopuolella. Heidän kanssaan pääsimme muun muassa kiipeämään Morro do Moreno -nimiselle vuorelle ja käymään kaupungin historiallisessa keskustassa.

Jätettyämme hyvästit uusille brasilialaisille ystävillemme, lensimme Rio de Janeiroon, josta osa incorelaisista otti paluulennon Suomeen. Suurin osa porukastamme jäi kuitenkin vielä Rioon viettämään hyvin ansaittua lomaa ennen koleaan Suomeen paluuta. Viiden päivän aikana ehdimme nauttia auringosta hotellin kattouima-altaalla, vierailla lähes 400 metriä korkealla Sokeritoppavuorella, ottaa selfieitä Jeesus-patsaan kanssa, piipahtaa kuuluisalla Copacabanan rannalla ja tehdä paljon muuta!

Kuva: Oona Räty

Vaikka jokaisen reissu oli hieman erilainen henkilöstä riippuen, on se varmaa, että jokainen meistä pääsi nauttimaan Proakatemia-ajan hedelmistä aurinkoisessa Brasiliassa, ja viettämään lomaa opinnäytetöiden valmistumisen päätteeksi ennen työnhaun alkamista.

8_Proakatemia_Brasilia  9_Proakatemia_Brasilia

 

Venla Kekäläinen

Incore
Kuvat: Venla Kekäläinen, ellei kuvaaja erikseen mainittu.

Mikä ihmeen Eventa?

Olemme viime vuoden puolella blogissamme esitelleet jo ensimmäisen hyvinvointialan erikoistiimiemme toimintaa ja käytäntöjä, joten nyt on vuoro esitellä toinen erikoinen tiimimme: matkailutiimi Eventa Creative.

Matkailutiimi perustettiin Proakatemialle ainakin jokseenkin korvaamaan TAMKilta ja lähes koko Suomesta lopetettua korkeakoulutasoista matkailualaa. Matkailu on kasvava ala ihmisten kaukokaipuun kasvaessa ja matkustamisen helppoutuessa entisestään. Proakatemialla nähtiin suuri potentiaali uudenlaisen tiimin kokeilussa.

Matkailutiimissä poikkeuksista suurin verrattuna muihin tiimeihin on se, että matkailutiimi jatkuu. Tavalliset osuuskunnat ovat pystyssä 2,5 vuotta, jonka jälkeen se ajetaan alas tiimin valmistuessa, elleivät vastavalmistuneet yrittäjät tai osa heistä sitä halua lähteä jatkamaan. Matkailutiimiin valittiin ensimmäisenä vuonna eli syksyllä 2014 vähemmän jäseniä, joka mahdollisti sen, että uusia osakkaita voitiin lisätä seuraavana vuonna. Eventan koko siis karttuu ja jäsenistö muuttuu vuosi vuodelta, eikä toiminta lakkaa laisinkaan; ainakaan, mikäli tämä uusi kokeilu mielletään toimivaksi. Tällä hetkellä tiimissä on 21 matkailusta kiinnostunutta osakasta, ja olemme kokeneet muutoksen haasteista huolimatta onnistuneeksi. Ensi vuonna tiimiin tulee uudet noin 10 opiskelijaa, jolloin syksyn ajan, ennen syksyllä 2014 aloittaneiden valmistumista tiimissä on poikkeukselliset 30 jäsentä. Siinä riittää sopeutumista, ja aika näyttää, kuinka tämä toimii.

Matkailutiimi toimii muutoin aivan samalla tavalla kuin muutkin Proakatemian tavalliset tiimit, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Tiimiläiset suorittavat 10 pakollista opintopistettä turismin opintoja. Toinen kurssi on pakollinen turismin peruskurssi, ja toisen saa valita itse omien mieltymysten mukaan. Esimerkiksi tänä vuonna kaksi tiimiläistä on suorittanut pakollisen kurssin lisäksi kaksi viikkoa kestävän intensiivikurssin Namibiassa Afrikan auringon alla. Vaihtoehtoja siis on. Matkailu painottuu myös projektien luonteessa. Tiimi tekee yhtälailla tavallisia projekteja kuten nettisivuja ja tapahtumia kuin muutkin, mutta matkailutiimin on tarkoitus luoda projekteja, joiden pääpaino on joko kansainvälisyydessä tai muussa matkailussa vaikkapa sitten täällä Tampereella. Tämän vuotinen, uusiutunut tiimi on aloittamassa ulkomaille suuntautuvia projekteja, jotka jatkuvat myös nykyisten jäsenten valmistuttua. Projekteilla on mahdollisuus kasvaa siis niin laajalle, kuin tiimi on niitä valmis viemään. Tämä luo myös hyvää pohjaa myöhemmin aloittaville eventalaisille, jotka pääsevät heti käsiksi maailmanlaajuisiin projekteihin.

Koska matkailu on tiimissä lähellä jäsenten sydäntä, haluaa todella moni myös käyttää hyödykseen koulun tarjoaman mahdollisuuden vaihto-opiskeluun ulkomailla. Yksi osakkaamme on nyt Itävallassa, ja tulevana keväänä kokoonpanomme pienenee lähes puoleen, kun innokkaat matkailijat suuntaavat kouluihin eri puolille maailmaa. Kuten arvata saattaa, yrittäjyysopiskelijat eivät osaa vaihtoaikaakaan jättää käyttämättä hyödykseen, vaan projekteja pyritään löytämään myös tutuksi tulevasta vaihtokohteesta. Kaikki mahdolliset verkostot hyötykäyttöön!

 

Tästä löydät vielä linkin Eventan omaan blogiin, johon sekä originelli että uutukainen ovat kirjoittaneet omia kokemuksiaan mielenkiintoisesta, ennen näkemättömästä seikkailusta.

 

Jonna Lipponen

Eventa Creative

Kuukauden alumni: Esa Nikkilä

Kuukauden Alumni on uusi kuukausittain ilmestyvä blogisarja Proakatemian blogissa.
Sarjassa esitellään Akatemialta valmistuneita menestyneitä Alumneja ja tallennetaan
heidän tarinansa Proakatemian yhteisölle. Nämä tarinat auttavat ymmärtämään
minkälaisen matkan proakatemialainen kulkee 2,5 vuoden aikana.

Kuukauden alumni

Ensimmäisessä blogitekstissä haastatellaan WeDesignista vuonna 2010 valmistunutta Esa Nikkilää. Nikkilä asuu Helsingissä, on 28-vuotias ja hän aloitti Tiketin toimitusjohtajana 5.9.2015.

Mitä teet nykyisin?

Aloitin virallisesti Tiketin toimitusjohtajana pari viikkoa sitten 5.9.2015. Aiemmin olen
toiminut Tiketillä myyntijohtajana syksystä 2012 alkaen. Nyt toimitusjohtajan pestin
myötä toimenkuva on laajentunut entisestään verrattuna myyntijohtajan
töihin. Toimitusjohtajan pestissä täytyy tietää yleisesti enemmän firman asioista, tuntea
koko kokonaisuus ja kaikki osastot. Alun perusteella on jäänyt hyvä fiilis, ja on ollut
hienoa aloittaa uusi pesti.

Minkälaista osaamista työsi vaatii? Miten pidät yllä osaamistasi?

Myyntijohtajana toimiminen on paljon muutakin kuin myyntiä. Se vaatii paljon
sosiaalista pääomaa ja poikkeuksellisen laajoja verkostoja. Erityisesti tällä alalla pitää
pystyä ensiksi myymään itsensä asiakkaalle.

Ala on poikkeuksellinen jo ansaintalogiikkansa puolesta. Siitä olen imenyt oppia
mahdollisimman paljon ja käynyt myös jonkun verran johtamis- ja myyntikoulutuksissa.
Pyrin myös ehtimään lukea mahdollisimman paljon kirjallisuutta sekä tietysti seuraan
alan julkaisuja. Ammatilliset tapahtumat, joissa pyörii tapahtuma-alan ihmisiä, ovat
myös liiketoiminnan ja verkostoitumisen kannalta tärkeitä tilaisuuksia.
Tärkeänä osana on ollut myös oman tiimin luominen. Kysymällä oppii yllättävän paljon.

Ryhmäkuva Tiketin 40-vuotisjuhlista

Ryhmäkuva Tiketin 40-vuotisjuhlista

Mitä teit Proakatemialta valmistuttuasi?

Opparin sain aika lailla valmiiksi 2010 kesällä, ja tein ainoastaan pientä viilailua
syksyllä. Muuta kouluhommaa ei ollut syksyllä, joten sain rauhassa miettiä, mitä alkaa
tehdä. Omaa liikeideaa lähdettiin kehittämään syksyllä. Joulukuussa aloitin TPV:n
järjestämän Särkänniemi cupin projektipäällikkönä.

Roisto Oy perustettiin alkukesästä 2011 ja tein puolitoista vuotta töitä Roiston parissa
aktiivisesti. Vuonna 2012 tehtiin Festarikalevala, jossa yhdistyi monia itselle
intohimoisia asioita. Asuin tuolloin Tampereella, mutta projektin kautta sain hyviä
kontakteja Helsingin suuntaan. Sattumusten kautta päädyin työhaastatteluun Tikettiin,
ja ensi kuussa tulee täyteen kolme vuotta tikettiläisenä.

Mikä on paras muistosi Akatemialta?

Parhaat muistot liittyvät siihen ystäväporukkaan ja yhteisöön, jonka kanssa siellä
sain viettää aikaa. Minun Proakatemian ns. ydinporukka asuu nykyisin Helsingissä, ja
heidän kanssaan tulee edelleen pyörittyä viikoittain. Akatemialta on jäänyt elinikäisiä
ystävyyssuhteita.

Mitä on ikävä Proakatemialta? Mitä voisi kehittää?

Ikävä on henkeä, joka siinä hommassa oli. Jengi on innoissaan ja valmiita tekemään.
Oletusarvona on, että kaikki on innoissaan, kun aletaan johonkin. Siinä sivussa oli
välillä myös sinisilmäinen tiettyjä juttuja kohtaan.

Haluaisin Proakatemialle enemmän auktoriteetteja, joilla olisi pitkäaikaista
yrittäjäkokemusta, ja jotka voisivat jakaa tietoa paremmin siitä, millaista on olla Suomessa
yrittäjänä. Asioita pitäisi mielestäni tuoda ylipäätään suoremmin työelämästä. Näin
jälkikäteen korostaisin myös talousjohtamisen opintoja ja valmennusta sellaiseen
terveeseen kustannusajatteluun.

Mikä oli tärkein oppi Akatemialta?

Asioiden luoviminen ja halu oppia, se ettei heitä hanskoja tiskiin vaikka kohtaisikin
hankaluuksia. Muiden kunnioittaminen ja sosiaaliset taidot oppi kanssa Akatemialla.
Tuli myös rakennettua oma hyvä tapa tehdä hommia pilke silmäkulmassa.

Oliko shokki tulla Proakatemialle? Onko huonoja muistoja?

Ei shokkia; ei missään vaiheessa tullut ajatusta että olisi väärä paikka, ja tajusin, että
tämä on oma juttu alusta asti. Hankala paikka oli aloittaa vuonna 2006
ideareaktorilaisten kanssa hommat, ja sitten armeijan takia tuli vuonna 2007 välivuosi. Aloitin
tavallaan alusta ja tulin uuteen tiimiin (WeDesign) puoleksi vuodeksi. Tästäkin selvittiin
kuitenkin ongelmitta.

Terveiset nykyisille akatemialaisille ja Proakatemiaa opiskelupaikkana harkitseville?

Toivon sellaista kriittistä ajattelua, ja ettei jäädä märehtimään juttuja, jotka tuntuvat
hankalilta tai vääriltä. Proakatemialla on todellakin mahdollisuus vaikuttaa asioihin.
Kannattaa painottaa myös teoriapuolta, opetella käyttämään Exceliä sekä valita kirjoja
joista on oikeasti hyötyä.

En voi suositella kaikille. Kannattaa hakea, jos vähänkään kiinnostaa, koska saa
huomattavasti enemmän kokemusta työmaailmasta ja yrittäjyydestä. Pitää kuitenkin
osata tasapainottaa oma elämä, harrastukset ja projektit. Tämä ei ole kaikkien juttu.

 

3D-printtaus meillä ja muualla

Mitä se on?

Suomalainen peruskuluttaja on verraten vielä suhteellisen tietämätön 3D-tulostamisen maailmasta. Onhan meillä toki täällä pohjolassa kotimaiset tulostinvalmistajat Prenta ja miniFactory, mutta kuka niistä puhuu? Missä ylipäätään voi normaali suomalainen kuluttaja sattumalta törmätä 3D-tulostukseen?

Projektiryhmämme on nyt parin kuukauden ajan yrittänyt myydä kotimaisiin verrattuna edullisia hollantilaisia Mamba3D-printtereitä pääasiassa puheluilla yrityksille. Näihin puheluihin perustuen rohkenen väittää, että suurin osa tamperelaisista yrityksistä tarvitsee toistaiseksi korkeintaan vain luotettavaa tulostuspalvelua, eikä omalle printterille tunnu löytyvän käyttöä. Tähän varmasti vaikuttaa epävakaa taloudellinen tilanteemme, mutta myös fakta ettei suurin osa yrittäjistä vielä tiedä, mitä kaikkea 3D-tulostimella voi tulostaa, saati miten koko tulostusprosessi toimii.

Wikipedian mukaan 3D-tulostus on virtuaalisen mallin tuotteistamista fyysiseksi esineeksi 3D-tulostimen avulla. Materiaaleina eli filamentteina voidaan käyttää erilaisia muovivalmisteita (PLA, ABS), nylonia tai vaikkapa puukyllästettä. Esimerkiksi juuri Mamba3D-tulostimella voi tulostaa 20cmx20cmx20cm kokoisen tulostusalaan sopivia muovisia varaosia, mallikappaleita tai vaikkapa lelufiguureja. Printteriä voi myös hyödyntää arkipäiväisissä huoltotilanteissa. Esimerkiksi huonekaluihin on kätevää tulostaa pieniä varaosia. Mikäli 3D-mallinnus taipuu, voi osan tehdä täysin mittojen mukaan itse, mutta myös esimerkiksi Thingiversestä ja muilta valmiita 3D-malleja tarjoavilta nettisivustoilta voi tehdä yllättäviäkin löytöjä.

Maailmalla mennään 3D-tulostuksessa jo hurjaa vauhtia.

Tammikuussa kuului Kiinasta melkoinen tarina. Paikallinen yritys nimeltään Winsun kertoi rakentaneensa kokonaisen talon 3D-tulostetuista materiaaleista. Eikä siinä vielä kaikki, sillä jo viime vuoden maaliskuussa yritys väitti tulostaneensa 10 taloa 24 tunnissa printterillä, joka käyttää materiaaleina maarakennus- ja teollisuusjätettä. Tällä tavoin vältytään rakennusjätteeltä 30-60%, voitetaan rakennusajassa 50-70% ja työvoimakustannuksissa 50-80%. Joko heräsi härmäläisen insinöörin kiinnostus?

Helmikuussa suomalainen verkkolehti MPCkin uutisoi kickstarterissa valtavan suosion saaneesta kanadalaisvalmisteisesta piirilevy-printteristä Voltera V-Onesta, joka keräsi kuukaudessa 500 000 dollaria joukkorahoituskampanjallaan ja nimettiin vastikään Popular Sciencen vuoden 2015 kymmenen parhaan keksinnön joukkoon. Vastaavanlaisia printtereitä on toki muuallakin, mutta ei läheskään näin edullisesti. Harvardin yliopiston hiljattain esittelemä laite kustantaa noin 8500 dollaria, kun taas V-Onen voi tilata tällä hetkellä hintaan 2199 $.

Ehkä mielenkiintoisin uutinen kuultiin kuitenkin maaliskuussa, kun Californiassa majaansa pitävä Carbon3D toi yleisölle CLIP-tekniikkaa (Continuous Liquid Interface Production) hyödyntävän tulostimensa, jonka väitetään tulostavan 25-100 kertaa tavallista tulostinta nopeammin! CLIP-tekniikka perustuu kulhossa vaikuttavan materiaalin, hapen ja valon välisten reaktioiden hallintaan. Tällä tavoin vältytään 2D-kerrosten toistoon perustuvalle tekniikalle ominaiselta, kerrosten välisistä eroista johtuvalta, epätarkkuudelta. Kyseistä tekniikkaa hyödyntäen voidaan tulostaa todella vahvoja materiaaleja ja vaihtoehtoisesti materiaaleja, jotka ovat elastisia. Nopeutensa ansiosta printterillä voidaan siis jopa tulostaa esineitä itse-korjaavasta materiaalista. Turhaan ei Carbon3D:n toimitusjohtaja, tohtori Joseph DeSimone, ted.comille pitämässään puheessa toistellut sanaa ‘’game-changing’’.

Myös lähempänä tavallista kuluttajaa tapahtuu.

Kävin itse vastikään Lontoossa tutustumassa Cinter Designin 3D-hubiin, joka samalla vastaa paikallisten printtaushubien keskinäisestä viestinnästä ja aktiviteeteista. He viestivät toisilleen aktiivisesti 3D-tulostukseen liittyvistä tapahtumista ja trendeistä, järjestävät koulutus ja verkostoitumistapahtumia sekä jakavat luomiaan 3D-malleja. Vastaavanlainen yhteistyöverkosto olisi täydellinen kehittämään suomalaista printtauskulttuuria suuntautumaan ulospäin (kohti asiakkaita). Tällä hetkellä melkeinpä ainoa edes samantyyppistä toimintaa näkyvästi järjestävä taho on Tampereen 3D Crush Cafe, joka järjestää 3D-printtauksen peruskursseja tiloissaan noin kuukausittain. Viestintäkanavina Lontoossa toimivat sosiaalisen median pääsivustot sekä hubs.comin foorumi. En näe yhtäkään syytä miksei samankaltainen verkottuminen toimisi Suomessakin.

Joni Parviainen,
Kiivisio

Citycontest maaliviivalla

Kuinka useasti sitä saakaan sähköpostiinsa hylkäysmassakirjeen? ”Pahoittelemme. Tällä kertaa et ole hakemamme henkilö- -” on aina yhtä masentavaa luettavaa. Tällä kertaa sähköpostiin kilahti jotain ihan muuta!

emminblogi

Olimme muutamaa viikkoa aikaisemmin osallistuneet Christan kanssa Cityconin liikeideakilpailuun, jossa pääpalkintona on liiketila omaan käyttöön kolmeksi kuukaudeksi sekä 5000 € käyttörahaa liikeidean edistämiseen. Citycon järjestää tätä opiskelijoille suunnattua kilpailua ensimmäistä kertaa ja toistaiseksi he ovat olleet erittäin tyytyväisiä saamiinsa liiketoimintasuunnitelmiin. Cityconin henkilöstön puheessa vilahteli myös toiveita kilpailun tulevaisuudennäkymistä. Josko tämä olisi se juttu, jota kaikki opiskelijat odottavat innolla niin Suomessa kuin muissakin Cityconin liiketoiminnan maissa? Käy kurkkaamassa tarkemmat tiedot kisasta: http://www.citycontest.fi .

Finalisteille tarkoitettuun tilaisuuteen saapui kuusi porukkaa liikeideoineen. Meille kerrottiin kallisarvoisia vinkkejä Cityconin toiminnasta sekä arviointiperusteista. Saimme myös henkilökohtaista palautetta liiketoimintasuunnitelmistamme. Missä on aukkoja? Mitkä kohdat kaipaavat tarkennusta? Cityconin toimitusjohtaja piti hyvän puheenvuoron loppuasiakkaan merkityksestä. Hollantilainen Marcel neuvoi aloittamaan asiakkaasta. Vastaa ensimmäisenä kysymykseen: kuinka sinä haluat tulla palvelluksi? Marcel kaivoi iPhonen taskustaan: ”Ei tämä ole paras mahdollinen tuote, mutta ei tätä voi olla ostamattakaan.” Liikeidean ei tarvitse olla paras, kunhan asiakas on huomoitu jokaisessa prosessin kohdassa. Tuote itsessään ei vie sinua menestykseen. Älä seuraa Nokian jalanjälkiä.

emminblogi1Nämä jätskimuijat lähtivät kilpiluun Spiron liiketoimintasuunnitelmalla. Spiro on maitojäätelö, joka tarjoaa valinnoistaan tietoiselle asiakkaalle herkutteluelämyksen lisäksi taidetta ja hyvää fiilistä. Asiakkaan seuratessa maito ja lisukkeet jäädytetään näyttävästi jääpannulla jäätelömuotoon. Näin pitchatessamme saimme osaksemme vain kummastuneita katseita – näytimme videon ja katseet kirkastuivat. Jos sinua jäi homma kutkuttelemaan, niin Tampereella päästään ensi kesänä maistelemaan Spiron jäätelöitä. Pääsette herkuttelemaan pop up -kärryllämme Tampereen tapahtumissa ja kilpailun etenemisestä riippuen ehkä myös Koskikeskuksessa.

emminblogi2Oli hauska tavata kilpailun finalistit ja kuulla heidän suunnitelmistaan. Neuvottelupöydän ääressä oli yritteliästä porukkaa kovin erilaisten liikeideoiden kanssa. Toivonkin näkeväni jokaisen kuulemani liikeidean toiminnassa. Sovimme, että teemme tarkastuksen vuoden päästä kaikkien kohdalla – silloin olisi parempi olla hommat jo käynnissä!

Jo tällä hetkellä kilpailusta on poikinut totta kai jalostuneempi liiketoimintasuunnitelma, mutta myös yrittäjähenkisiä kavereita sekä kauppakeskuskontakteja. Tämän kuun lopussa selviää saako tähän listaan lisätä vielä 5000 € ja kesätyöt!

Emmi Kuortti,
Kiivisio

Johtajuus korkeakoulussa opiskeltuna

Perse edellä puuhun

Olen aina ollut kiinnostunut johtamisesta – ihmisten johtamisesta. Tullessani Proakatemialle syksyllä 2013 tiimini Incore valitsi minut ensimmäiseksi tiimin johtajaksi eli business leaderiksi. Proakatemialla kyseinen pesti on yleensä puolivuosittain vaihtuva ja niin myös meillä. En tiennyt mitään johtamisesta teoriassa, mutta intoa kyllä oli. Luontainen johtamistyylini oli esimerkillä johtamista niin tekemisen kuin asenteen puolesta. Panostin viestintään ja tasapainotteluun tiimin ääripäiden keskellä. Tein asioita paljon vaistoni mukaan.

Incore studiokuvauksissa

Incore studiokuvauksissa. Selina kameran toisella puolella säätämässä asetuksia.

Silloin oikeastaan suurimmat opit tulivat lopuksi tiimiltä saadun palautteen kautta. Minulla oli kehitettävää asioiden johtamisessa. Osasin hyvin huomioida hyvin erilaiset persoonat ja näkemykset tiimin sisällä. Huomasin myös että johtajana kannoin aivan turhan suurta taakkaa itselläni, kun olisin voinut paljon enemmän ottaa tiimiä mukaan ja pyytää apua.

Ensimmäiseltä syksyltä tarttui mukaan myös äärimmäisen tärkeä oppi itsensäjohtamisesta. Se on viestinnän ohella yksi johtajan tärkeimmistä taidoista. Johtaminen voi olla todella raskasta ja jos itsensäjohtamisen perusperiaatteet eivät ole kunnossa, ei johtaminen onnistu. Tähän liittyen voin suositella Älykäs itsensäjohtaminen –kirjaa.

Teoriaa kirjallisuuden ja seminaarien kautta

Proakatemialla pääsee loistavasti treenaamaan johtamistaitojaan käytännössä ja hyvin erilaisissa projekteissa erilaisten ihmisten kanssa. Opiskelu ei kuitenkaan jää pelkästään käytännön kokemuksiin. Opintoihin kuuluvat myös kirjallisuus ja seminaarit, jotka voi jokainen valita itse omien tarpeiden mukaan. Itsellä omaan johtamistyyliini on vaikuttanut paljon Zapposin perustajan Tony Hsiehin kirjoittama teos Delivering Happiness – Tuotto, tunne ja tarkoitus. Se näytti, mikä on mahdollista ja loi uskoa erilaiseen johtamiseen. Ensi kesäksi olen suunnitellut suorittavani ainakin osan opinnoistani keskittymällä johtamiseen liittyvään kirjallisuuteen. Erityisesti minua kiehtoo kartoittaa omaa johtamistyyliäni ja pohtia, voinko tehdä tietynlaiset raamit johtamistavalleni. Haluan myös selvittää omat vahvuuteni ja heikkouteni. Heikkouksiani aion miettiä siltä kantilta, että millaisia ihmisiä minun kannattaa etsiä ympärilleni tasapainottamaan minua. Proakatemialla luetaan todella paljon kirjallisuutta. Kirjoista saatuja oppeja jaetaan keskusteluissa, hyödynnetään projekteissa ja kootaan esseepankkiin kaikkien luettavaksi. Koen oppineeni todella paljon myös muiden lukemisesta.

Markkinointi- ja viestintätiimistä Selina Kustula, Juuso Koivuniemi ja Anttoni Lahtinen Proakatemian portailla

Markkinointi- ja viestintätiimistä Selina Kustula, Juuso Koivuniemi ja Anttoni Lahtinen Proakatemian portailla

Uusi haaste ja nyt järkeäkin jo mukana

Tartuin syksyllä 2014 eli toisena Proakatemia-vuotenani jälleen uuteen johtamisen haasteeseen. Otin vastaan vuoden pestin Proakatemian markkinointi- ja viestintätiimin päällikkönä. Asiajohtamisessa oli haasteena kovat tavoitteet yhteishaussa menestymisen kannalta sekä suuri työmäärä. Aikataulutettavia pikkuhommia ja isompia projekteja oli paljon. Lisäksi haastetta piisasi myös ihmistenjohtamisen kannalta. Rekrytoin pienen, mutta todella tehokkaan tiimin, johon kuului yhteensä viisi proakatemialaista. Hommaa ja opittavaa oli todella paljon ja jouduin vaatimaan tiimiltä todella paljon.

Ensimmäisen vuoden aikana olin oppinut jo tarkastelemaan omaa toimintaani kriittisesti ja ajattelemaan johtajuutta suunnitelmallisemmin. Heräsi paljon kysymyksiä: Miten hallitsemme asiakokonaisuuden? Miten viestintä tiimin sisällä pelaa? Miten ehdimme tapaamaan tarpeeksi usein? Miten motivoin tiimiä? Miten luon ilmapiirin, jossa kaikki auttavat toisiaan? Miten tartutan omat korkeat tavoitteeni muihin? Miten opastan sopivasti? Miten oivallutan antamatta valmiita vastauksia? Miten rohkaisen? Hain vastauksia kokemusten, kokeilujen, keskustelujen ja kirjojen pohjalta.

Päätin myös kerätä puolessa välissä vuotta palautetta toiminnastani. Halusin saada enemmän tietoa kuin saisin kysymällä: ”Mikä meni hyvin ja mikä huonosti?” Käytin tunnin verran siihen, että suunnittelin, miten kerään tietoa ja palautetta johtamisen tueksi. Peruskysymysten lisäksi pyysin jokaista laittamaan järjestykseen, mitä pitää tärkeimpänä ja mitä vähiten tärkeimpänä piirteenä sen kaltaisen tiimin johtamisessa. Vaihtoehdot olivat vapaus, ohjaus, motivointi, haastaminen ja vastuu. Pyysin myös antamaan arvosanat asteikolla 1-5, miten olen onnistunut eri osa-alueilla johtajana. Osa-alueita olivat delegointi, viestintä tiimistä ulospäin, suunnitelmallisuus, viestintä tiimin sisällä, tiimin sitouttaminen tavoitteisiin, viestintä tiimin sisällä jne. Vastauksissa korostui erilaisten ihmisten erilaiset tarpeet johdettavina.

johtajuus_yhteishaku_proakatemia01Samassa kyselyssä valmistelin kehityskeskusteluita. Pidin jokaiselle tiimin jäsenelle 30 minuutin kehityskeskustelun (ei muuten vienyt edes yhtä kokonaista työpäivää). Keskityimme pohtimaan milloin motivaatiota oli kaikista eniten, mikä tappaa motivaation, mitä haluaisi oppia vielä kevään aikana ja minkä tehtävien kautta pääsisi kehittämään itseään. Kävimme myös keskustelua tiimin dynamiikasta ja toiminnasta jatkossa. En ollut koskaan pitänyt kehityskeskustelua ja ensimmäiset kokemukseni olivat äärimmäisen innostavia. Oli hienoa huomata, kuinka tiimin jäsenen kanssa yhdessä asioita pohtimalla sain valtavasti apua omaan johtamiseeni ja loppukevään suunnitteluun. Entisestään vahvistui tunne siitä, että eri ihmiset motivoituvat eri tavoin ja kaipaavat johtajalta erilaisia asioita. Kehityskeskustelu oli myös hieno tilaisuus johtajan ja tiimin jäsenen antaa ja vastaanottaa palautetta ja kiitosta.

Dialogi eli yhdessä ajattelemisen taito

Monesti kuulee proakatemialaisten sanovan, kuinka he yllättyivät, miten paljon voi oppia dialogin kautta. En tiedä, miten normaalissa luentotyylisessä opettamisessa käsiteltäisiin esimerkiksi kehityskeskusteluita, mutta voin kertoa, miten me sen teimme.

Käytämme yhteisesti workshopeista tai dialogiringeistä nimitystä paja. Yksi henkilö tekee alustuksen ja kaikki antavat panoksensa oppimiselle. Markkinointi- ja viestintätiimin kehityskeskusteluista innostuneena lupasin alustaa johtamisen pajan aiheesta Kehityskeskustelut ja palautteen pyytäminen johtajana. Meitä oli koolla noin kuuden hengen ryhmä johtamisesta kiinnostuneita proakatemialaisia. Keskustelun kautta pohdimme millaisia kokemuksia meillä oli kehityskeskusteluista, mitä uutisointia olimme nähneet erilaisista kehityskeskusteluista ja mitä asioita kehityskeskusteluissa kannattaisi käydä. Oppeja mietittiin hyvin käytännönläheisesti, koska useimmilla meistä oli johtamistehtävä käsillä. Samassa tapaamisessa tutkimme myös yhdessä tekemääni palautekyselyä ja etsimme uusia tapoja pyytää palautetta johtajana. Keskustelu päätyi myös syvällisempään pohdintaan palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta.

Taivas + helvetti johtamisessa

Välillä johtaminen on todella raskasta. Se vaatii rohkeutta mennä ensimmäisenä ja näyttää esimerkkiä. On tehtävä päätöksiä ja seistävä niiden takana. Johtajan täytyy kestää kyseenalaistusta, moitteita ja kritiikkiä. On kuitenkin uskottava omaan intuitioon. Välillä on herätettävä luottamusta ja vaikutettava ilmapiiriin ja asenteisiin, vaikka oma tunnetila olisi mikä hyvänsä. Johtajan on oltava todella vahva, mutta samalla myös todella herkkä. On tärkeää nähdä, milloin on oltava valmis muuttumaan ja muuttamaan. Samaan aikaan pitäisi osata arvioida, milloin on vain uskottava omaan näkemykseensä. On hallittava viestintä moneen suuntaan, sillä jos johtaminen johonkin kaatuu, se kaatuu viestintään. Välillä johtaminen on aivan kamalaa. Sen tuomat monimutkaiset haasteet valtaavat koko pään ja muu unohtuu.

Kaikesta huolimatta, en tiedä mitään sen parempaa. Kun tiimin jäsenet innostuvat kehittämään itseään, rohkaistuvat tekemään uusia asioita, sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen, oppivat oma-aloitteisuuteen, luottavat yhteisöön ja rohkaistuvat sitä kautta suuriin tekoihin, jotka johtavat koko tiimin menestymiseen. Sitä tunnetta ei voita mikään.

// Proakatemia yhteishaussa omana hakukohteena. Haku käynnissä nyt!

Selina Kustula,
Incore