#unelmienkoulu

Proakatemian yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutus löytyy tänä keväänä toista kertaa korkeakoulujen yhteishausta. Aiemminhan Proakatemialle on päässyt opiskelemaan hakemalla ensin TAMKin liiketalouden koulutusohjelmaan, josta 1. vuoden keväällä pystyi hakemaan Proakatemialle. Taustana kerrottakoon, että Proakatemialle valittavat opiskelijat opiskelevat 1. vuoden TAMKin pääkampuksella liiketalouden perusteita, kuten kirjanpitoa, markkinointia ja kieliä. Toisen vuoden alussa he siirtyvät Proakatemialle Finlaysonin sydämeen jatkamaan opintojaan suuntautuen yrittäjyyteen ja tiimijohtamiseen.

Sain ilon haastatella kahta ensi syksynä Proakatemialle ensimmäisten suoraan hakeneiden joukossa siirtyvää opiskelijaa Noora Qvickia, 22 ja Eelis Piipposta, 21.

Miksi haitte opiskelemaan Proakatemialle?

Noora: Olin kuullut, että Proakatemian oppiminen perustuu aitoon tekemiseen eikä pelkkään luennoilla istumiseen ja tenttimiseen. Luennot ja tentit eivät ole minua varten, vaan opin parhaiten itse kokeilemalla ja tekemällä. Ajattelin pitkään, ettei liiketalous ole minua varten, mutta 1. vuoden aikana olen viimeistään huomannut sen olevan sittenkin hyvä juttu. Olen todella tyytyväinen, että löysin Proakatemian hakuvaihtoehdoista.

Eelis: Olin päättänyt hakea opiskelemaan, mutta viimeisenä hakupäivänä en vielä tiennyt mihin hakisin. Laitoin Proakatemian 2. vaihtoehdokseni. En ehtinyt 1. hakuvaihtoehtoni pääsykokeisiin armeijan takia, joten päädyin valintakokeeseen Tampereelle. Esittelyvideon lähettäminen oli todella helppoa, eikä kokeisiin tarvinnut lukea pääsykoekirjoja. Tutustuin Proakatemiaan paremmin vasta, kun olin tullut valituksi. Tutkin aihetta isäni kanssa ja molemmat tulimme siihen tulokseen, että olin löytänyt aika mielettömän opiskelupaikan.

N: hieman vahingossa minäkin tänne loppujen lopuksi päädyin. Hain aluksi TAMKin Mänttä-Vilppulan pisteeseen liiketalouden monimuotototeutukseen, jotta olisin voinut työskennellä samalla. En kuitenkaan onnistunut pääsykokeissa, mutta se olikin vain onni. Koko ketju on ollut onnellisten sattumusten summa.

Esipinkut_Proakatemia

Esipinkut Eelis Piipponen ja Noora Qvick

Olitteko kuulleet aiemmin Proakatemiasta?

N: Olin kuullut jotain aiemmin, mutta varsinaisesti löysin Proakatemian kun selasin TAMKin opiskelutarjontaa. Tiesin heti, että tämä olisi minua varten, kun selvisi opiskelun perustuvan aitoon tekemiseen ja yritystoimintaan.

E: En ollut kuullut aiemmin Proakatemiasta. Tiimiakatemiasta olin kuullut jotain vähän, mutta Proakatemia tuli eteen vasta hakuvaiheessa.

Millainen yhteishakuprosessi oli?

N&E: Haku tehtiin netissä aivan kuin muihinkin korkeakouluihin. Esittelyvideo itsestään tuli toimittaa tiettyyn päivään mennessä sähköpostitse. Valintakoe järjestettiin alkukesästä, ja siihen sisältyivät essee ja ryhmähaastattelu.

N: Kirjoitustilanne oli itselleni kuumottava, mutta hyvinhän se kuitenkin meni.

E: Tärkeintä valintaprosessissa ei ole olla paras, vaan oma itsensä ja rehellinen.

Miten koette, että teidät on otettu vastaan ”esipinkkuina”?

(Fun fact: Proakatemialla 1. vuotta opiskelevia kutsutaan ”pinkuiksi”. Tämä kuulemma siksi, että uudet opiskelijat kulkevat ryhmissä ja nyökyttelevät kaikelle kuin pingviinit.)
Pinkku

N: Olemme päässeet jo todella paljon hengailemaan Proakatemialla. Meidäton kutsuttu Proakatemian synttäreille, pikkujouluihin ja muihin yhteisiin juhlatilaisuuksiin. Tuntuu siltä, että olisi jo osa porukkaa vaikka 1. vuoden opinnot pääkampuksella jatkuvat vielä reilun kuukauden.

E: Minä ja kaverinikin eilen tultiin vaan hengailemaan tänne hetkeksi, ja kaikki moikkaili ystävällisesti.

N&E: Hyvin on siis otettu vastaan.

Minkälaiset fiilikset teillä on tällä hetkellä Proakatemiasta?

E: Only positive!

N: Odotan jo todella syksyä, että pääsee siirtymään Proakatemialle, ja pääsee hommiin.

Mitä odotatatte opiskelulta Proakatemialla?

N: Minä haluaisin kyllä tehdä rahaa, röyhkeän rehellisesti. Henkilökohtaisesti haluaisin toimia tulevaisuudessa esimiestehtävissä, joten haluaisin päästä harjoittelemaan johtamista käytännössä. Lisäksi odotan innolla tekemistä ja mukavia projekteja

E: Odotan myös mukavia projekteja. Kontaktini ja verkostoni ovat lähinnä kotikaupungissani Kouvolassa, joten odotan verkostoitumista ja yrityselämän kontakteja. Haluan tutustua yritysmaailmaan paremmin ja rakentaa laajan verkoston myös Tampereelle. Pidän siitä, että Proakatemialla yhteisöllisyys on tärkeässä roolissa. Olen kuullut, että alumnit ovat mukana ahkerasti valmistumisensa jälkeenkin ja heiltä saa tukea aina tarvittaessa.

Mitä sanottavaa teillä on heille, jotka miettivät hakevansa Proakatemialle?

N: Yksi asia: Hae! Ei saa jättää yrittämättä.

E: Kokeile! Voit päästä mukaan mielettömälle matkalle. #unelmienkoulu

 

Korkeakoulujen yhteishakua on jäljellä 6.4.2016 kello 16.00 asti. Hae nyt!

Jos haluat oppia yrittäjyydestä ja tiimijohtamisesta, Proakatemia on sinun paikkasi.

Jos haluat osaksi mieletöntä yhteisöämme ja kasvattaa työelämäverkostojasi, Proakatemia on sinun paikkasi.

Jos et halua istua luennoilla, vaan oppia käytännössä tiimin kanssa tekemällä, Proakatemia on juuri sinun paikkasi.

 

Anne Tirronen,

Efekti

Kuukauden alumni: Patrik Korhonen

Pay-Alumni_Black_rot

Maaliskuun alumnimme on vuonna 2001 Proakatemian historian ensimmäisestä tiimistä eli Villivisiosta valmistunut Patrik Korhonen. Vuosien varrella on ehtinyt tapahtua paljon. Missä hän on nyt?

 

Mitä teet tällä hetkellä?

Toimin 9 vuotta Sanoma Media Finlandissa – eli Sanomilla – Group Sales Managerina, eli käytännössä johdan 6 KAM:n suurasiakkaiden tiimiä. Vastaamme Printti- ja digimedioiden myynnistä nimetyille Sanoman suurasiakkaille. Taustani on media-alalta, eli toimin 8 vuotta Nelonen Mediassa televisio-, radio- ja videomaailmassa ensin neljä vuotta KAM:na ja sitten toiset nelisen vuotta uusmyynnin vetäjänä.

Mitä osaamista työsi vaatii? Kuinka ylläpidät osaamistasi?

Lehmän hermoja, ymmärtämystä ihmisten erilaisuudesta, johdonmukaisuutta, rauhallisuutta, coachaavaa asennetta, esimies-, johtamis- ja kuuntelutaitoa, innostumisen taitoa, paineensietokykyä, myynti- ja neuvottelutaitoa sekä esiintymistaitoa. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. Käytännössä vastaan siitä, että me yhdessä onnistumme. Esimiehen tärkein tehtävä on toimia onnistumisen mahdollistajana, myynnin agitaattorina ja motivaattorina.

Luen paljon alan kirjallisuutta. Harjoittelen käytännössä eri tilanteita, joissa joudun toimimaan, koska asiasta lukeminen ja sen kokeminen on kaksi täysin eri asiaa. Voin harjoitella esitystäni kymmeniä kertoja etukäteen, jotta itse esitystilanteessa olen varmasti valmistautunut. Luin The Arnoldin elämänkerran, jossa hän kertoi harjoittelevansa puheitaan kymmeniä kertoja etukäteen. Hän merkkaa jokaisen harjoituskerran tikkukirjanpidolla ylös, jotta näkee työn määrän konkreettisesti. Tätä olen itsekin alkanut noudattaa; määrissä olen vielä vähän jäljessä Arnoldiin verrattuna.

Tähänhän Proakatemiakin kiteytyy, tekemällä oppimiseen lukemisen lisäksi.

Näiden lisäksi toki käyn kouluttautumassa työn ohessa, mitä suosittelen kaikille lämpimästi. Omaan osaamiseensa kannattaa aina panostaa. Hyvä ystäväni on toiminut hyvänä esimerkkinä tästä, eli hän kouluttautuu koko ajan itsenäisesti työnsä ohessa. Hänellä on aina käynnissä jokin koulutus, joka kehittää juuri sitä osa-aluetta, mikä juuri sillä hetkellä kiinnostaa. Välttämättä se ei edes liity hänen työhönsä suoranaisesti, vaan siihen, mikä häntä KIINNOSTAA. Tätä aion itsekin jatkossa tehdä enemmän, oli se sitten perhokalastus tai muutosjohtaminen.

Mitä teit valmistuttuasi? Miltä akatemian jälkeinen elämä tuntui?

Proakatamian jälkeen veri veti takaisin Helsinkiin, josta olen kotoisin. Työtilanne ei ollut hyvä markkinoilla silloinkaan, ja jouduin tekemään työtä entisessä kesätyöpaikassani hedelmätukussa tilausten täyttäjänä (=lemppasin hedelmiä FIN-lavoille) ennen kuin sain oman alan töitä. Tämäkin on hyvä tiedostaa, eli harvalla tärppää heti, ja se vaatii pitkää pinnaa ja aktiivisuutta. Akatemian jälkeinen elämä tuntui siis hieman hankalalta, ja tulin pohtineeksi, olisiko sittenkin pitänyt jatkaa Villivisiossa vielä valmistumiseni jälkeen.

Sain lopulta työpaikan Keskosta K-Plussa Oy:stä, joka hallinnoi Plussa-korttia. Työn sain Proakatemiassa luomieni suhteiden kautta. Vedin Visio-projektia, kun se ensi kerran tehtiin, ja yhtenä yrityksenä mukana oli K-Plussa Oy. Pidin yhteyttä valmistumiseni jälkeen silloiseen yrityksen toimitusjohtajaan, joka vinkkasi minulle avoimesta paikasta, johon saattaisin olla sopiva. Lopulta minut valittiin työhön, jossa toimin kouluttajana Keskon ketjujen myyjille liittyen Plussa-korttiin ja Plussa-luottokorttiin.

Tämän jälkeen kohtalo vei yrityskaupan myötä Nordeaan, jossa toimin rahoituspäällikkönä 4 vuotta, ja sitten vihdoin media-alalle, jolla edelleenkin työskentelen. Tällä alalla olen ainakin toistaiseksi omimmillani; nopea tahti ja muuttuva markkina motivoi.

Mikä on paras muistosi Proakatemialta?Patrik Korhonen_Proakatemia

Ei oikeastaan ole yhtä, joka olisi yli muiden. Toki ekat kaupat ja Visio-projekti olivat kokonaisuutena hienoja. Ja se jännä tunne, kun oltiin pioneereja ja ensimmäisiä TAMK:n koeputkilapsosia akatemian osalta. Mutta ehkäpä isoimpana ne yhteiset sitsit koko tiimin kanssa, jossa kehitettiin ja kehityttiin. Yhteenkuuluvuuden tunne ja palo oli käsinkosketeltavissa, ja siitä jäi hyvät muistot.

Mitä Proakatemialta on ikävä?

Ihmisiä ja sitä tekemisen meininkiä. Ei huolta huomisesta –asennetta. Mitä väliä, jos epäonnistutaan, ainakin ollaan koitettu –fiilistä. Sitä pientä sinisilmäisyyttä on myöskin ikävä. Näitä asioita toivoisin olevan enemmän nykyisessä korporaatiomaailmassakin.

Mikä oli mielestäsi tärkein oppi tai koppi Proakatemialta?

Uskalla tehdä asioita! Kuuntele muita – tiedät jo, mitä omasta suustasi tulee.

Mitä terveisiä lähettäisit nykyisille akatemialaisille ja Proakatemialle hakemista harkitseville?

Nykyisille tsempit; kun tarpeeksi hakkaa päätä seinään, niin kallo vahvistuu!

Uusille hakijoille suosittelen miettimään tarkasti, mitä ja miten haluaa opiskella. Proakatemia ei ole kaikkien paikka – eikä pidäkään olla. Niille, jotka kokevat, että oppimismalli on aidosti sopiva ja innostava itselle, niin go for it; kyyti on taattua.

 

Saku Laaksonen

Eventa

Kick Off

Kokoonnuimme vuodenvaihteen jälkeen Proakatemian johtoryhmän kanssa mökkipajaan Sappeelle miettimään, miten akatemian viestintää voisi kehittää. Pajassa tuli paljon ideoita, joista parhaaksi valittiin Proakatemian Kevätmallisto. Kevätmallisto päätettiin toteuttaa siten, että Akatemian nettisivuille rakennettiin uusi nettikauppatyylinen sivu, johon jokainen tiimi ja projektiryhmä saa julkaista omat projektinsa. Tämän toivotaan helpottavan oikeiden projektien löytymistä ja parantavan asiakaskokemusta.

Halusimme tuoda kevätmalliston isosti maailman tietoisuuteen. Lisäksi akatemialla on paljon toivottu erilaisia verkostoitumistilaisuuksia, joten päätimme järjestää Kick Off –tilaisuuden, jossa mallisto julkaistaan yritysvieraille ja asiakkaille. Minut valittiin projektipäälliköksi, ja hommat aloitettiin Proakatemiapäivänä helmikuussa. Ensin idea oli kuitenkin myytävä akatemialaisille. Päätimme pitää  tiedon vain joryssa Proakatemiapäivään asti, ja parin viikon ajan Akatemian tiloista löytyi erilaisia vihjailevia flyereita, joilla heräteltiin mielenkiintoa. Itse päivänä idea julkistettiin, ja sitä lähdettiin ideoimaan ja toteuttamaan.

Päätimme tehdä Kick Offista messutyylisen tapahtuman. Proakatemian stagetilaan kasattiin ständejä mallistosta löytyville projekteille, ja Kevätmallisto esiteltiin tasatunnein stagella. Vaikka tapahtuma olikin onnistunut, ei projekti silti ollut helpoimmasta päästä. Pikainen aikataulu, hiihtoloma ja oman Eventa-tiimin messumatka vaikeuttivat projektiryhmän toimintaa todella paljon. Näiden lisäksi vieraiden haaliminen osoittautui todella haastavaksi, ja lopulta vieraita ei kovin paljon saatukaan paikalle. Kuitenkin ne, jotka tilaisuuteen saapuivat, olivat todella kiinnostuneita, ja monista heistä tuli luultavasti uusia asiakkaita.

20160316_140310 20160316_140404

Suurin positiivinen yllätys oli se, kuinka tapahtuma vaikutti Proakatemian sisäisen viestinnän kannalta. Monet paikallaolijat juttelivat ensimmäistä kertaa ihmisten kanssa, jotka ovat olleet samassa talossa yli puoli vuotta. Tapahtumassa pääsi aivan eri tavalla kosketuksiin muiden projektien kanssa, ja näimme mitä kaikkea akatemialla oikein tehdään. Yhteiset tapahtumat myös luovat aina hyvää fiilistä ja yhteenkuuluvuutta akatemialla.

Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa, ja vaikka montaa asiaa täytyy kehittää, saa seuraava projektiryhmä hyvän pohjan tulevien tapahtumien järjestämiseen. Toivottavasti saamme Kick Offista kausittaisen perinteen, joka kasvaa varteenotettavaksi messutapahtumaksi.

Kevätmallistoa pääset selaamaan täältä.

Aiheesta on kirjoitettu myös Eventan blogissa.

 

Aleksi Kauppinen

Eventa

Viimeinen laivaseminaari

Proakatemialla on perinteisesti järjestetty vuorovuosittain joko laivaseminaari tai vaihtoehtoisesti (sika/töttöröö)maaseminaari, jolloin koko akatemian porukka on pakannut läppärit ja muistiinpanovälineet mukaansa ja lähtenyt kohti tuntematonta. Perinteisesti seminaarin kohde on pidetty salaisuutena parhaan mukaan niin pitkälle kuin mahdollista, joskin laivaseminaareilla ei kovin montaa vaihtoehtoa kohdemaasta ole ollut tarjolla.

Laiva-/maaseminaari on aikanaan ollut vuoden huipennus, joka on pitänyt sisällään virallisen seminaariosuuden ja iltajuhlan. Laiva-/maaseminaari on useimmiten järjestetty joko loppuvuodesta tai heti alkuvuodesta. Seminaariosuus on käytetty akatemian kehittämiseen, ja iltajuhlassa on puolestaan jaettu palkintoja ja.. kröhöm… ”jatkokehitetty” yhteisöllisyyttä. Iltajuhlan osuudessa on jaettu Proakatemian arvo-, myyntimyyrä- ja kirjapistehattupalkinnot sekä annettu eteenpäin vastuu Tömpsystä ja Sisäsiittoisuustutkimuksesta. Lisäksi iltajuhlassa on  jaettu päävalmentaja Veijon myöntämä kiertopalkinto, Hohka, joka jaetaan vaihtelevin perustein ansioituneille akatemialaisille. Tärkeimpänä ja arvokkaimpana palkintona iltajuhlan lopussa on julkistettu akatemian Hall of Fameen ikuistettavat, ansioituneimmat ja yhteisön kannalta merkityksellisimmät yksilöt jokaisesta tiimistä.

Laiva/maaseminaareilla on ollut paljon vaikutusta akatemian yhteishengen ja kulttuurin luomisessa. Onhan reissuilla suurin osa ajasta käytetty kuitenkin yhteisön kehittämiseen.

Potkiaiset puolestaan ovat perinteisesti olleet tammikuun ensimmäisen viikon perjantaina koko akatemian yhteisenä juhlana, jolloin valmistuneet akatemialaiset on nimensä mukaisesti potkittu pois. Potkiaisten kunniavieraina ovat tottakai olleet valmistuneet akatemialaiset, ja heitä varten on luotu erilaisia ohjelmanumeroita. Valmistuvien tiimien valmentajat ovat muun muassa pitäneet puheita, vuoden kohokohtia (onnistumisia ja epäonnistumisia) on muisteltu valmistuvien tiimien näkökulmasta, ja nuoremmat tiimit ovat valmistelleet erilaisia ohjelmanumeroita tulevia alumneja viihdyttääkseen. Potkiaiset eivät maksa valmistuville mitään, vaan nuoremmat tiimit ovat vastuussa juhlien järjestämisestä potkittaville. Tällä tavalla systeemi on pyörinyt jo useita vuosia, jolloin junnutiimit tulevat ”maksaneiksi myös omat potkiaisensa” järjestäessään huikeita juhlia valmistuville.

Kuulin alkusyksystä ensimmäistä kertaa valmentajilta ajatuksesta laiva-/maaseminaarin lopettamisesta, sen perinteiden yhdistämisestä potkiaisten perinteiden kanssa, ja kokonaan uuden tapahtuman luomisesta näiden tilalle. Pidin ajatusta alusta alkaen hyvänä, sillä onhan meillä kuitenkin puolivuosittain Proakatemiapäivät, jolloin akatemiaa kehitetään aina ajankohtaisimman tarpeen mukaisesti. Laiva-/maasemma oli kustannuksiltaan suhteellisen kallis niin tiimiläisille, kuin Proakatemiallekin; bussikuljetukset on maksettu Proakatemian vuosibudjetista, ja akatemian opiskelijamäärän kasvaessa ei porukka enää olisi ihan yhdellä, eikä kahdellakaan linjurilla liikkunut. Lisäksi jo työelämään tai yrittäjiksi siirtyneitä valmistuneita akatemialaisia usein palkittiin tapahtumassa, johon he eivät syystä tai toisesta päässeet osallistumaan, jolloin he eivät myöskään päässeet nauttimaan heille kuuluneista kunnianosoituksista.

Uuden tapahtuman luonne ja ilme sai nopeasti raamit jo pelkän uuden nimensä vuoksi. Laiva-/maasemma ja potkiaisperinne yhdistettäisiin Proakatemian Vuosigaalaksi, jonka tarkotuksena on olla tyylikäs ja arvokas iltajuhla, joka yhdistää laiva-/maasemman ja potkiaisten tärkeimmät sisällöt yhteen tapahtumaan. Luvassa olisi siis muun muassa mielenkiintoista, puheita, palkitsemisia ja yhteisöllisyyden kehittämistä!

Proakatemia_Vuosigaala

Puitteet kohdillaan.

Nyt on noin kuukausi kulunut Proakatemian historian ensimmäisestä Vuosigaalasta ja voin näin jälkeenpäin todeta, että tapahtuma oli kokonaisuudessaan varsin onnistunut. Akatemialta pois potkituiltakaan ei ole vieläkään kuulunut valituksia tapahtumasta, eli voin olettaa että homma sujui pääosin hyvin heidänkin mielestään.

Heti alusta alkaen tavoitteena oli saada jotain suurta ja ennenäkemätöntä aikaan. Olimmehan sentään yhdistämässä kahta erittäin tärkeää juhlaa yhdeksi. Kaiken lisäksi olin mennyt aikanaan lupailemaan edeltäneelle apuvalmentajalle, Sinille, olevani kokenut tapahtumanjärjestäjä, ja että seuraavista potkiaisista tulisi ikimuistoiset.

Projektiryhmään valikoitui pieni ja tehokas porukka, joiden kanssa tapahtuman suunnittelu lähtikin lentoon. Aloitimme tapahtuman teeman ideoinnilla, ja sytyimme kaikki eniten ajatuksesta järjestää ”viimeinen laivaseminaari” Proakatemialla. Teeman päälle heiteltiin paljon ajatuksia pienistä yksityiskohdista niin sisustuksen, tarjoilujen ja ohjelmankin suhteen. Proakatemian uudet hulppeat tilat sisutettaisiin laivaksi, alakerran sisäänkäynti saisi toimia terminaalina ja valmistuneiden tiimien mukaan M/S Vinncorellaksi ristitty laiva lopuksi upotettaisiin, ja koko laivasemmaperinne saisi mennä siinä samalla. ”Uppoamisen” myötä saimme myös hyvän perusteen ajaa juhlijat jatkoille mahdollisimman ripeästi, jotta tapahtuman purkaminen ja siivoaminen ei venyisi kovin myöhälle aamuyöhön.

Tapahtuman konkreettisten raamien myötä saimme vastuualueita jaettua projektitiimin kesken, ja loppu olikin sitten puhdasta järjestelyä ja harjoittelua. Oli todella hieno kokemus valmistella ja toteuttaa tapahtumaa näin mahtavan projektiryhmän kanssa. Erittäin suuret kiitokset laivaposselle!

Proakatemia_Vuosigaala_projektiryhmä

Tapahtuman aikaansaanutta huikeata porukkaa: Saku Laaksonen, Tuukka Tuovinen, Eetu Ruusukallio, Ella Ora, Petteri Nieminen, Meeri Kangasmäki, Joni Parviainen, Suvi Mathlin, Kajsa Lundell ja Annika Virtanen. Kuvasta puuttuu: Jussi Paakkinen ja Anna Jaakkola.

Oli kunnia olla mukana luomassa uutta perinnettä akatemialle. Nyt lähtötaso on asetettu sopivan haastavaksi ensivuoden tapahtumanjärjestäjille, ja uutta suuntaa on viitoitettu. Odotan suurella mielenkiinnolla, kuinka mahtava tapahtuma ensi vuoden Vuosigaalasta saadaan aikaiseksi!

 

Tuukka Tuovinen,

Vuosigaalan projektipäällikkö

Noste 360

Ikimuistoinen loppuhuipentuma

Marraskuussa 2015 koitti Incoren kauan odottama hetki – reissu Brasiliaan! Kyseessä oli Final Camp, joka on jokaisen proakatemialaisen opintoihin kuuluva kansainvälinen osio. Se tehdään koko tiimin voimin juuri ennen valmistumista, ja koska Final Campin tulee sisältää kansainvälisyyttä, on kyseessä usein ulkomailla tehtävä projekti. Olimme Incoressa päättäneet jo hyvissä ajoin suunnata Etelä-Amerikkaan, ja keväällä 2015 suunnitelmat tarkentuivat kahteen Brasiliassa tehtävään projektiin.

Pitkien järjestelyjen jälkeen pääsimme vihdoin reissuun, ja se tuntui epätodelliselta. Oliko meillä oikeasti ennen valmistumista edessä enää kolme viikkoa Brasiliassa? Uskottava se oli viimeistään siinä vaiheessa, kun pääsimme Rion kautta Salvadorin hiekkarannalle.

Salvadorissa koitti reissun ensimmäinen projekti, Rails Girls. Rails Girls on Suomessa syntynyt yhteisö, joka järjestää naisille suunnattuja, tekniikan ja koodaamisen ymmärtämistä edistäviä ilmaistapahtumia. Rails Girlsissä tehtävänämme oli opastaa osallistujia ja auttaa paikallisia järjestäjiä juoksevien asioiden hoitamisessa. Vaikka kielimuuri tuntui välillä hankalalta, oli palkitsevaa päästä auttamaan upean tapahtuman järjestämisessä! 

4_Proakatemia_Brasilia

Kuva: Viivi Ahola

Rails Girlsin ja ihanaan Salvadorin kaupunkiin tutustumisen jälkeen vuorossa oli Vitória -rannikkokaupunki Salvadorin ja Rio de Janeiron välissä. Vitórian lentokentällä meitä vastassa oli iso joukko paikallisia opiskelijoita, jotka toimivat meidän ja englantia puhumattomien opiskelijoiden välisinä tulkkeina viikonloppuna järjestetyssä innovointitapahtumassa. Vitórian innovointitapahtuma järjestettiin paikallisella yliopistolla. Osallistujina oli joukko opiskelijoita ja opettajia, joiden tehtävänä oli kehittää yhteiskuntaa auttavia tuotteita tai palveluita eteenpäin. Saimme kunnian toimia osallistujien sparraajina.

3_Proakatemia_Brasilia  5_Proakatemia_Brasilia

Tutustuimme meitä kentällä vastassa olleisiin ihaniin opiskelijoihin paremmin Vitóriassa vietetyn viikon aikana, jolloin he näyttivät meille kotikaupunkiaan ja olivat meille korvaamattomana apuna sekä tapahtumassa, että sen ulkopuolella. Heidän kanssaan pääsimme muun muassa kiipeämään Morro do Moreno -nimiselle vuorelle ja käymään kaupungin historiallisessa keskustassa.

Jätettyämme hyvästit uusille brasilialaisille ystävillemme, lensimme Rio de Janeiroon, josta osa incorelaisista otti paluulennon Suomeen. Suurin osa porukastamme jäi kuitenkin vielä Rioon viettämään hyvin ansaittua lomaa ennen koleaan Suomeen paluuta. Viiden päivän aikana ehdimme nauttia auringosta hotellin kattouima-altaalla, vierailla lähes 400 metriä korkealla Sokeritoppavuorella, ottaa selfieitä Jeesus-patsaan kanssa, piipahtaa kuuluisalla Copacabanan rannalla ja tehdä paljon muuta!

Kuva: Oona Räty

Vaikka jokaisen reissu oli hieman erilainen henkilöstä riippuen, on se varmaa, että jokainen meistä pääsi nauttimaan Proakatemia-ajan hedelmistä aurinkoisessa Brasiliassa, ja viettämään lomaa opinnäytetöiden valmistumisen päätteeksi ennen työnhaun alkamista.

8_Proakatemia_Brasilia  9_Proakatemia_Brasilia

 

Venla Kekäläinen

Incore
Kuvat: Venla Kekäläinen, ellei kuvaaja erikseen mainittu.

Kuukauden alumni: Jussi Meresmaa

Kuukauden Alumni on kuukausittain ilmestyvä blogisarja Proakatemian blogissa. Sarjassa esitellään Akatemialta valmistuneita menestyneitä Alumneja ja tallennetaan heidän tarinansa Proakatemian yhteisölle. Nämä tarinat auttavat ymmärtämään minkälaisen matkan proakatemialainen kulkevat 2,5 vuoden aikana.

Kuukauden alumniMarraskuun alumnimme on Jussi Meresmaa. Hän on yrittäjä toimiva 37-vuotias
kolmen lapsen isä Lempäälästä. Kysyimme häneltä kuulumiset, ja mitä elämä on tuonut mukanaan Proakatemialta MyMedia-tiimistä valmistumisen jälkeen.

Mitä teet tällä hetkellä?

Johdan frisbeegolfiin keskittynyttä yritysrypästä Tampereelta käsin. Olemme mukana lajin kehittämisessä maailmanlaajuisesti. Työllistämme kolmisenkymmentä intohimoista työntekijää kuudessa maassa. Tehtäväni on rakentaa frisbeegolfista maailmanlaajuinen harrastus ja elämäntapa.

Minkälaista osaamista työsi vaatii? Miten pidät yllä osaamistasi?

Työni on erittäin liikkuvaa ja hektistä. Olen jatkuvasti liikkeessä ja tavoitettavissa – yrityksissämme on toimintaa ympäri vuorokauden, koska toimimme usealla aikavyöhykkeellä. Työ vaatii hyvää ajankäytön hallintaa ja organisointikykyä. Osaamisen ylläpito vaatii jatkuvaa itseopiskelua. Luen myös paljon johtamiseen liittyvää kirjallisuutta.

Mitä teit Proakatemialta valmistuttuasi?

Perustimme Proakatemialla ollessamme yrityksen nimeltä MyMedia. Jatkoimme valmistuttuamme sen kanssa mainostoimistona. MyMedia muuttui sittemmin Mainostoimisto Darling:ksi, jonka myimme lopulta valmistumisen jälkeen jatkaneelle Villivisiolle.

Mikä on paras muistosi Akatemialta?

® Innova Champion Europe

Visio2001 -tapahtuma ja sen järjestelyt. Se oli ensimmäinen iso projektimme, jossa pääsimme oikeasti mukaan yrittämisen maailmaan. Vastasin silloin tapahtuman visuaalisesta ilmeestä.

Mitä on ikävä Proakatemialta? Mitä voisi kehittää?

Yhteisöllisyyttä jäin kaipaamaan. Akatemian aikaista yhteishenkeä on vaikea saavuttaa ns. normaalissa työmaailmassa.

Mikä oli tärkein oppi Akatemialta?

Jokaisen ihmisen pitäisi olla elämässään edes hetken aikaa yrittäjänä. Se kasvattaa ihan eri tavalla kohtaamaan maailman ja sen muutokset.

Oliko shokki tulla Proakatemialle? Onko huonoja muistoja?

Tiesin, mihin olin menossa. Ainoa shokki oli se, kuinka vaikeaa oli päättää yrityksen nimestä 20 henkilön kesken – se vei monta päivää!

Terveiset nykyisille akatemialaisille ja Proakatemiaa opiskelupaikkana harkitseville?

Mikäli haluat kokeilla rajojasi, ja sinussa on edes hitusen seikkailijaa – suosittelen!

Proakatemialla hyvä kiertää

Aloitin tiimiyrittäjyysopinnot Proakatemialla tänä syksynä. Muutos suuresta koululaitoksesta tiiviiseen ja visuaalisesti kauniiseen oppimisympäristöön oli suuri. Varsinkin aluksi koin olevani todella hukassa uusien asioiden kanssa, tuntemattomien ihmisten keskellä. Erityisesti kaikki Proakatemian lempinimet erilaisille asioille olivat aivan hepreaa.

Aluksi hieman jopa hävetti mennä kysymään muilta apua, sillä tiedän väen olevan kiireistä. On kuitenkin uskallettava ottaa askel toisen suuntaan ja avata suu. Ei kannata pohtia asiaa puhki vain yksin toimistossaan!

Olenkin useasti mennyt Proakatemialla kysymään apua minulle ennestään tuntemattomalta henkilöltä. Hän on lopettanut työnsä ja kertonut, että kysymyksille on aina aikaa. Vastaus ei tule vain olan yli huikkaamalla, vaan oikeasti käännytään kuuntelemaan toista ihmistä. Lopuksi vielä pyydetään rohkeasti kysymään lisää ja kerrotaan, ettei tyhmiä kysymyksiä ole!

Täällä yhteisössä lähtökohtana on, että autettava auttaa. Koska vanhoja tiimiläisiä on autettu alkuun, niin hekin haluavat auttaa meitä uusia. Oletuksena on, että mekin sitten tulemme auttamaan seuraavia mahdollisimman paljon. Ei kannata pitää omia viisauksia vain itsellään, vaan opit ja kopit jaetaan. Itse ainakin odotan kovasti, että saan jakaa tietoni sitten seuraaville tiimeille!

Toki tärkeää on oppimisen prosessi – vastausta ei pidä antaa suoraan. Siten se ei estä ajatuksen luovuutta ja oppimista kokemuksen kautta. Oikeastaan suorien vastauksien sijaan annetaankin neuvoja ja jaetaan omia kokemuksia, joista voi ottaa suuntaa.

Proakatemialla on omia kanavia, joissa on sekä nykyisiä että jo valmistuneita akatemialaisia. Muistan jo kesällä ihmetelleeni, kuinka nopeasti sieltä saa vastauksen esitettyyn kysymykseen. Proakatemia on ihana yhteisö, jossa toisia autetaan pyyteettömästi.

”Sillä jokainen, joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa…” -Pave Maijanen

 

Heli Hekkanen

Mikä ihmeen Eventa?

Olemme viime vuoden puolella blogissamme esitelleet jo ensimmäisen hyvinvointialan erikoistiimiemme toimintaa ja käytäntöjä, joten nyt on vuoro esitellä toinen erikoinen tiimimme: matkailutiimi Eventa Creative.

Matkailutiimi perustettiin Proakatemialle ainakin jokseenkin korvaamaan TAMKilta ja lähes koko Suomesta lopetettua korkeakoulutasoista matkailualaa. Matkailu on kasvava ala ihmisten kaukokaipuun kasvaessa ja matkustamisen helppoutuessa entisestään. Proakatemialla nähtiin suuri potentiaali uudenlaisen tiimin kokeilussa.

Matkailutiimissä poikkeuksista suurin verrattuna muihin tiimeihin on se, että matkailutiimi jatkuu. Tavalliset osuuskunnat ovat pystyssä 2,5 vuotta, jonka jälkeen se ajetaan alas tiimin valmistuessa, elleivät vastavalmistuneet yrittäjät tai osa heistä sitä halua lähteä jatkamaan. Matkailutiimiin valittiin ensimmäisenä vuonna eli syksyllä 2014 vähemmän jäseniä, joka mahdollisti sen, että uusia osakkaita voitiin lisätä seuraavana vuonna. Eventan koko siis karttuu ja jäsenistö muuttuu vuosi vuodelta, eikä toiminta lakkaa laisinkaan; ainakaan, mikäli tämä uusi kokeilu mielletään toimivaksi. Tällä hetkellä tiimissä on 21 matkailusta kiinnostunutta osakasta, ja olemme kokeneet muutoksen haasteista huolimatta onnistuneeksi. Ensi vuonna tiimiin tulee uudet noin 10 opiskelijaa, jolloin syksyn ajan, ennen syksyllä 2014 aloittaneiden valmistumista tiimissä on poikkeukselliset 30 jäsentä. Siinä riittää sopeutumista, ja aika näyttää, kuinka tämä toimii.

Matkailutiimi toimii muutoin aivan samalla tavalla kuin muutkin Proakatemian tavalliset tiimit, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Tiimiläiset suorittavat 10 pakollista opintopistettä turismin opintoja. Toinen kurssi on pakollinen turismin peruskurssi, ja toisen saa valita itse omien mieltymysten mukaan. Esimerkiksi tänä vuonna kaksi tiimiläistä on suorittanut pakollisen kurssin lisäksi kaksi viikkoa kestävän intensiivikurssin Namibiassa Afrikan auringon alla. Vaihtoehtoja siis on. Matkailu painottuu myös projektien luonteessa. Tiimi tekee yhtälailla tavallisia projekteja kuten nettisivuja ja tapahtumia kuin muutkin, mutta matkailutiimin on tarkoitus luoda projekteja, joiden pääpaino on joko kansainvälisyydessä tai muussa matkailussa vaikkapa sitten täällä Tampereella. Tämän vuotinen, uusiutunut tiimi on aloittamassa ulkomaille suuntautuvia projekteja, jotka jatkuvat myös nykyisten jäsenten valmistuttua. Projekteilla on mahdollisuus kasvaa siis niin laajalle, kuin tiimi on niitä valmis viemään. Tämä luo myös hyvää pohjaa myöhemmin aloittaville eventalaisille, jotka pääsevät heti käsiksi maailmanlaajuisiin projekteihin.

Koska matkailu on tiimissä lähellä jäsenten sydäntä, haluaa todella moni myös käyttää hyödykseen koulun tarjoaman mahdollisuuden vaihto-opiskeluun ulkomailla. Yksi osakkaamme on nyt Itävallassa, ja tulevana keväänä kokoonpanomme pienenee lähes puoleen, kun innokkaat matkailijat suuntaavat kouluihin eri puolille maailmaa. Kuten arvata saattaa, yrittäjyysopiskelijat eivät osaa vaihtoaikaakaan jättää käyttämättä hyödykseen, vaan projekteja pyritään löytämään myös tutuksi tulevasta vaihtokohteesta. Kaikki mahdolliset verkostot hyötykäyttöön!

 

Tästä löydät vielä linkin Eventan omaan blogiin, johon sekä originelli että uutukainen ovat kirjoittaneet omia kokemuksiaan mielenkiintoisesta, ennen näkemättömästä seikkailusta.

 

Jonna Lipponen

Eventa Creative

Kuukauden alumni: Hanne Rasila

Kuukauden alumniKuukauden Alumni on uusi kuukausittain ilmestyvä blogisarja Proakatemian blogissa. Sarjassa esitellään Akatemialta valmistuneita menestyneitä Alumneja ja tallennetaan heidän tarinansa Proakatemian yhteisölle. Nämä tarinat auttavat ymmärtämään minkälaisen matkan proakatemialainen kulkee 2,5 vuoden aikana.

Toisena haastateltavana on Hanne Rasila. Hän on vuonna 2009 Ideareaktorista valmistunut tamperelainen. Hän toimii nykyisin yrittäjänä Encore Digital Marketing Oy:ssä. Lisäksi hän on kummi uusille Proakatemialaisille ja mukana alumniyhdistyksen, Proakatemian Ystävien toiminnassa.

Mitä teet nykyisin?

Olen toimitusjohtajana ja yrittäjänä Encore Digital Marketing Oy:ssä. Vastaan meillä asiakassuhteista, myynnistä ja muista yrityksen arkeen liittyvistä asioista.

Minkälaista osaamista työsi vaatii? Entä miten pidät yllä osaamistasi?

Työni vaatii monipuolista ymmärrystä myynnistä, markkinoinnista ja viestinnästä. Markkinointiviestinnän tärkein tehtävä on tukea asiakasyrityksemme myyntiä. Lisäksi työni vaatii osaamista ja ymmärrystä eri kanavista, kuten sosiaalisesta mediasta. Nykyaikaisella markkinointiviestintätoimistolla täytyy myös olla riittävä osaaminen eri teknologioista ja työkaluista.

Kaikkea ei voi eikä pidä osata itse, siksi on tärkeä löytää yrittäjänä ympärilleen oikeat ihmiset ja tiedostaa, mikä osaaminen on itselle olennaista oman työnkuvan kannalta. Jatkuva oppinen ja itsensä kehittäminen on tärkeää, etenkin meidän alati muuttuvalla toimialallamme.

Mitä teit Proakatemialta valmistuttuasi?Hanne Rasila

Perustimme videoviestintätoimiston Markus Malvisalon ja Ville Nikusen kanssa heti valmistumisen jälkeen. Visual Works on edelleen olemassa ja voi hyvin! En usko, että olisimme koskaan lähteneet yrittäjiksi, jos emme olisi opiskelleet Proakatemialla.

Mitä olet tehnyt tässä välissä?

Joulukuussa 2012 jäin äitiyslomalle, ja koin, että videoviestintätoimistossa yrittäjänä oleminen oli antanut minulle tärkeimmät oppinsa ja halusin tehdä jotakin uutta. Ensimmäistä kertaa elämässäni minulla ei ollut tarkkaa ajatusta tai suuntaa siitä, minne olin menossa. Äitiyslomalla keskityin vauvaan ja rakkaaseen harrastukseeni ratsastukseen. Pieni hengähdystauko teki minulle todella hyvää! Tauon aikana opin katsomaan itseäni hieman ulkopuolelta. Kiireen keskellä on aina riski, että omalle tekemiselleen sokeutuu.

Äitiysloman loppupuolella sain mielenkiintoisia työtarjouksia. Myynti, markkinointi ja viestintä ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Äitiysloman jälkeen aloitin asiakasvastaavana markkinointiviestintätoimistossa. Oikea aika, oikeat ihmiset ja oivallus saivat minut tarttumaan hetkeen ja perustamaan Encoren. Encore on perustettu palvelemaan yrityksiä syvällisellä ymmärryksellä perinteisestä markkinointiviestinnästä ja sen uudesta, digitaalisesta ulottuvuudesta.

Mikä on paras muistosi Akatemialta?

On vaikea löytää yhtä tärkeintä muistoa, sillä minulla on Akatemialta paljon lämpimiä muistoja, jotka liittyvät vahvasti ihmisiin. Toimin projektipäällikkönä STTK:n Opiskelijaunionin kiertueella. Kiertue kesti koko syksyn ja me kiersimme kaikki yliopistot ja korkeakoulut. Kiertueen tavoitteena oli saada uusia jäseniä Opiskelijaunionille. Onnistuakseen projekti vaati paljon organisointia ja koko Ideareaktorin tiimin resurssit. Projekti oli onnistuminen, ylitimme asiakkaamme asettaman tavoitteen ja lisäksi teimme projektin tiiminä, ensimmäistä kertaa.

Miltä Proakatemialaisuus tuntuu tänä päivänä?

Proakatemia tuntuu kodilta. Olen kummina nykyisille Akatemialaisille ja mukana Proakatemian Ystävät alumniyhdistyksessä. Ideareaktorin ja Visual Worksin välillä ei ollut missään vaiheessa taukoa jäädä miettimään Proakatemian merkitystä. Vasta nyt, vuosia valmistumisen jälkeen huomaan sen, kuinka suuri merkitys Proakatemialla on ollut minun työelämässäni.

Kaikki Proakatemian kopit, opit ja muistot ovat vaikuttaneet vahvasti myös rohkeuteen perustaa Encore Digital Marketing.

Mitä on ikävä Proakatemialta? Mitä taas voisi kehittää?

Minulla on ikävä Proakatemian yhteisöä ja sitä tekemisen tunnelmaa, mikä vilisee käytävillä. Proakatemia on ottanut mielettömän harppauksen ihmisten tietoisuuteen meidän valmistumisemme jälkeen. Vielä enemmän haluaisin nähdä opiskelijoiden ja alumnien välistä yhteistyötä. Olen nimittäin sitä mieltä, että juuri Proakatemian kaltaisilla kouluilla on mahdollisuus synnyttää Suomeen uusia yrityksiä, sitä kautta kasvua ja työpaikkoja. Nämä ovat niitä konkreettisia tekoja, joita kaivataan nyt.

Mikä oli tärkein oppi tai koppi Akatemialta?

Usko itseesi ja omaan tekemiseen, älä pelkää epäonnistumista. Oma idea ei ole ainut oikea vaihtoehto, sillä hyvään lopputulokseen voi olla monta oikeaa ja erilaista tietä. Parhaimmillaan hyvä lopputulos syntyy tiimistä! Luota omaan tiimiisi ja ole avoin muiden ajatuksille.

Mitä terveisiä lähettäisit nykyisille ja tuleville Proakatemialaisille?

Tartu Proakatemian tarjoamiin mahdollisuuksiin, yhtä monipuolisesti tekemistä ei todennäköisesti pääse muualla harjoittelemaan. Proakatemia on mahdollistaja, se tarjoaa juuri niin paljon tai vähän kuin itse päätät. Haluan myös muistuttaa Proakatemialla opiskelevia siitä, että alumnit haluavat kaikin tavoin tukea ja auttaa teitä kaikkia, olkaa yhteydessä alumneihin.

 

Emmi Kurru,

Ote

 

Kuukauden alumni: Esa Nikkilä

Kuukauden Alumni on uusi kuukausittain ilmestyvä blogisarja Proakatemian blogissa.
Sarjassa esitellään Akatemialta valmistuneita menestyneitä Alumneja ja tallennetaan
heidän tarinansa Proakatemian yhteisölle. Nämä tarinat auttavat ymmärtämään
minkälaisen matkan proakatemialainen kulkee 2,5 vuoden aikana.

Kuukauden alumni

Ensimmäisessä blogitekstissä haastatellaan WeDesignista vuonna 2010 valmistunutta Esa Nikkilää. Nikkilä asuu Helsingissä, on 28-vuotias ja hän aloitti Tiketin toimitusjohtajana 5.9.2015.

Mitä teet nykyisin?

Aloitin virallisesti Tiketin toimitusjohtajana pari viikkoa sitten 5.9.2015. Aiemmin olen
toiminut Tiketillä myyntijohtajana syksystä 2012 alkaen. Nyt toimitusjohtajan pestin
myötä toimenkuva on laajentunut entisestään verrattuna myyntijohtajan
töihin. Toimitusjohtajan pestissä täytyy tietää yleisesti enemmän firman asioista, tuntea
koko kokonaisuus ja kaikki osastot. Alun perusteella on jäänyt hyvä fiilis, ja on ollut
hienoa aloittaa uusi pesti.

Minkälaista osaamista työsi vaatii? Miten pidät yllä osaamistasi?

Myyntijohtajana toimiminen on paljon muutakin kuin myyntiä. Se vaatii paljon
sosiaalista pääomaa ja poikkeuksellisen laajoja verkostoja. Erityisesti tällä alalla pitää
pystyä ensiksi myymään itsensä asiakkaalle.

Ala on poikkeuksellinen jo ansaintalogiikkansa puolesta. Siitä olen imenyt oppia
mahdollisimman paljon ja käynyt myös jonkun verran johtamis- ja myyntikoulutuksissa.
Pyrin myös ehtimään lukea mahdollisimman paljon kirjallisuutta sekä tietysti seuraan
alan julkaisuja. Ammatilliset tapahtumat, joissa pyörii tapahtuma-alan ihmisiä, ovat
myös liiketoiminnan ja verkostoitumisen kannalta tärkeitä tilaisuuksia.
Tärkeänä osana on ollut myös oman tiimin luominen. Kysymällä oppii yllättävän paljon.

Ryhmäkuva Tiketin 40-vuotisjuhlista

Ryhmäkuva Tiketin 40-vuotisjuhlista

Mitä teit Proakatemialta valmistuttuasi?

Opparin sain aika lailla valmiiksi 2010 kesällä, ja tein ainoastaan pientä viilailua
syksyllä. Muuta kouluhommaa ei ollut syksyllä, joten sain rauhassa miettiä, mitä alkaa
tehdä. Omaa liikeideaa lähdettiin kehittämään syksyllä. Joulukuussa aloitin TPV:n
järjestämän Särkänniemi cupin projektipäällikkönä.

Roisto Oy perustettiin alkukesästä 2011 ja tein puolitoista vuotta töitä Roiston parissa
aktiivisesti. Vuonna 2012 tehtiin Festarikalevala, jossa yhdistyi monia itselle
intohimoisia asioita. Asuin tuolloin Tampereella, mutta projektin kautta sain hyviä
kontakteja Helsingin suuntaan. Sattumusten kautta päädyin työhaastatteluun Tikettiin,
ja ensi kuussa tulee täyteen kolme vuotta tikettiläisenä.

Mikä on paras muistosi Akatemialta?

Parhaat muistot liittyvät siihen ystäväporukkaan ja yhteisöön, jonka kanssa siellä
sain viettää aikaa. Minun Proakatemian ns. ydinporukka asuu nykyisin Helsingissä, ja
heidän kanssaan tulee edelleen pyörittyä viikoittain. Akatemialta on jäänyt elinikäisiä
ystävyyssuhteita.

Mitä on ikävä Proakatemialta? Mitä voisi kehittää?

Ikävä on henkeä, joka siinä hommassa oli. Jengi on innoissaan ja valmiita tekemään.
Oletusarvona on, että kaikki on innoissaan, kun aletaan johonkin. Siinä sivussa oli
välillä myös sinisilmäinen tiettyjä juttuja kohtaan.

Haluaisin Proakatemialle enemmän auktoriteetteja, joilla olisi pitkäaikaista
yrittäjäkokemusta, ja jotka voisivat jakaa tietoa paremmin siitä, millaista on olla Suomessa
yrittäjänä. Asioita pitäisi mielestäni tuoda ylipäätään suoremmin työelämästä. Näin
jälkikäteen korostaisin myös talousjohtamisen opintoja ja valmennusta sellaiseen
terveeseen kustannusajatteluun.

Mikä oli tärkein oppi Akatemialta?

Asioiden luoviminen ja halu oppia, se ettei heitä hanskoja tiskiin vaikka kohtaisikin
hankaluuksia. Muiden kunnioittaminen ja sosiaaliset taidot oppi kanssa Akatemialla.
Tuli myös rakennettua oma hyvä tapa tehdä hommia pilke silmäkulmassa.

Oliko shokki tulla Proakatemialle? Onko huonoja muistoja?

Ei shokkia; ei missään vaiheessa tullut ajatusta että olisi väärä paikka, ja tajusin, että
tämä on oma juttu alusta asti. Hankala paikka oli aloittaa vuonna 2006
ideareaktorilaisten kanssa hommat, ja sitten armeijan takia tuli vuonna 2007 välivuosi. Aloitin
tavallaan alusta ja tulin uuteen tiimiin (WeDesign) puoleksi vuodeksi. Tästäkin selvittiin
kuitenkin ongelmitta.

Terveiset nykyisille akatemialaisille ja Proakatemiaa opiskelupaikkana harkitseville?

Toivon sellaista kriittistä ajattelua, ja ettei jäädä märehtimään juttuja, jotka tuntuvat
hankalilta tai vääriltä. Proakatemialla on todellakin mahdollisuus vaikuttaa asioihin.
Kannattaa painottaa myös teoriapuolta, opetella käyttämään Exceliä sekä valita kirjoja
joista on oikeasti hyötyä.

En voi suositella kaikille. Kannattaa hakea, jos vähänkään kiinnostaa, koska saa
huomattavasti enemmän kokemusta työmaailmasta ja yrittäjyydestä. Pitää kuitenkin
osata tasapainottaa oma elämä, harrastukset ja projektit. Tämä ei ole kaikkien juttu.