Kuukauden alumni -sarjassamme kolmas tänä vuonna on Miia Maijala, 33v, vuonna 2014 Versio-tiimistä valmistunut. Mitä Miia puuhailee nyt?
Mitä Miia puuhailet nykyään?
Olen oululainen yrittäjä omassa yhden naisen yrityksessäni Mozaik Minds Oy:ssä. Pääasiallinen työyhteisöni ja henkinen kotini on Filosofian Akatemia, joka on Helsingissä päämajaa pitävä tutkimus- konsultointi- ja valmennusyritys. Tällä
hetkellä noin 80% työajastani käytän suomalaisen työelämän mullistamiseen valmentaen Filosofian Akatemialla yritysjohtoa ja esimiehiä tulevaisuuden työn taitoihin, kuten sisäisen motivaation johtamiseen ja itseohjautuvuuteen. Loput 20% ajastani käytän opiskeluihini ratkaisukeskeiseksi työnohjaaja-valmentajaksi Oulun Yliopistolla. Teen myös yksilö- ja ryhmätyönohjausta, esimerkiksi yrittäjien mentorointia Intotalon yrittäjävalmennuksissa. Verkostot ovat edelleen laajat ja pieni tarttumapinta akatemiamaailmaan tulee mm. tällä hetkellä Art of Hosting -fasilitointikoulutuksen järjestämisestä yhdessä parin Tiimiakatemia-alumnin kanssa.
Mitä osaamista sinulta vaaditaan? Miten omaa osaamista on tullut kehitettyä tässä matkan varrella?
Sekä valmentajan että työnohjaajan työssä tulee olla tietoinen ja kiinnostunut työelämästä ilmiötasolla; seurata trendejä, yhteiskunnan muutoksia, tuoreinta tutkimusta ja alan kirjallisuutta. Yksi tärkeimpiä taitoja on osata olla aidosti läsnä, kuunnella ja kysyä oikeita kysymyksiä. Viitekehyksinä positiivisen psykologian ja ratkaisukeskeisyyden ajattelutavat tuntuvat omilta ja luontevilta. Molemmissa työrooleissa on olennaista pystyä työntämään oma ego ja pätemisen tarve taustalle, jotta voi aidosti auttaa ja mahdollistaa toisen kehittymistä. Työssäni vaaditaan toki myös mm. projektinhallintataitoja, itsensä johtamista, priorisointia, tiimityöskentelyä. On pystyttävä joustamaan ja oppimaan uutta jatkuvasti. Fasilitointi-, ryhmätyöskentely- ja dialogitaidot ovat tärkeitä. Teen myös somemarkkinointia, suunnittelen tapahtumia, teen tarjouksia ja myyntikäyntejä. Olen valmistunut Tiimimestareista tiimivalmentajaksi, käynyt näyttötutkintomestarikoulutuksen ja nyt käynnissä oleva työnohjaajakoulutus kestää 2,5 vuotta. Luen jatkuvasti alan kirjallisuutta ja artikkeleita.
Miltä akatemian jälkeinen elämä tuntui, kuinka pääsi mukaan työelämään?
Minun Akatemiapolkuni ei ollut se tavanomaisin. Samaan aikaan, kun aloitin Akatemiaopinnot, sain tietää olevani raskaana. Sain kaksi lasta Akatemia-aikana sekä juuri ennen toisen lapsen syntymää muutin takaisin kotipaikkakunnalleni Ouluun. Olin tekemässä viimeistä 24h innovointia 5-viikkoisen vauvan kanssa 😉 Työmahdollisuuksien suhteen en olisi malttanut aivan vielä lähteä Tampereelta. Kuitenkin tiedostin, että jotta voin toteuttaa itseäni pienten lasten kanssa yrittäjänä, tukiverkot ovat supertärkeät ja muutimme takaisin 10 vuoden poissaolon jälkeen. Oulussa aloitin verkostojen rakentamisen alusta jo äitiysvapaalla tutustumalla paikalliseen yrittäjyyden oppimisen ekosysteemiin. Aloitin vapaaehtoisena järjestämällä startup-tapahtumia ja pikkuhiljaa aloin saada laskutettavaa työtä. Minulla oli vahva matkailualan tausta ohjelmapalvelupuolelta ja päädyin tuottamaan mm. Polar Bear Pitchingiä, Lumo-valofestivaalia, yritystapahtumia ja olin myös osakkaana myyntiseminaareja järjestävässä yrityksessä. Samaan aikaan kasvatin valmennuspuolta eli mm. valmensin tiimivalmentajia Tiimiakatemia Globalin kanssa sekä ohjasin yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon tekijöitä Intotalon valmennuksissa.
Olen ennakkoluulottomasti tehnyt viime vuosien varrella hyvin erilaisia töitä hyvin erilaisten toimijoiden kanssa. Olen työskennellyt yrittäjänä, freelancerina, laskutusosuuskunnan kautta, osakkaana, verkoston jäsenenä yhteistyökumppaneinani yritysten lisäksi mm. Oulun kaupunki, non-profit organisaatioita ja oppilaitoskenttää. Akatemia-aikana ja sen jälkeen olin intohimoisen kiinnostunut yrittäjyyskasvatusasioista ja tiimivalmennuksesta oppilaitospuolella. Olen tehnyt paljon töitä pienyrittäjien ja startup-yrittäjien kanssa ja nykyään taas enemmän isojen yritysten ja organisaatioiden kanssa. Olen tukenut Oulun ammattikorkeakoulun Terwa-akatemian syntymistä olemalla mukana sen suunnittelussa, opiskelijahaussa, ohjausryhmässä ja valmentamalla sen valmentajia.
Mikä on paras muistosi Proakatemialta?
Paljon yksittäisiä onnistumisen kokemuksia; puhujareissu Manchesteriin osuustoimijoiden konferenssiin, eka iso koko tiimin yhteinen Reino&Aino proggis, luovien yrittäjien yhteisön valmentaminen, yrittäjyyskasvatusseminaarin järjestäminen, oman tiimin antama tunnustus hyvästä työstä. Ehkä isoimpana kolahduksena ahaa-elämys siitä, että näinkin voi oppia ja kuinka nerokas konsepti tämä onkaan. Olin etsinyt omaa uutta suuntaa työelämässä ja kokenut monenlaista, ja koin akatemia-ajan todella vahvasti omaksi jutukseni ihan alusta asti. Nautin tiimioppimisesta ja Proakatemian tarjoamista mahdollisuuksista. Ja ne ihmiset ja se yhteisöhän oli ihan ainutlaatuinen <3
Miltä proakatemialaisuus sinusta tuntuu tänä päivänä?
Olen superylpeä siitä, että olen opiskellut Proakatemialla. En olisi osannut arvata, kuinka päivittäin olen hyötynyt siellä oppimistani taidoista. Kuinka valmennan yritys- ja koulumaailmaa niihin samoihin lainalaisuuksiin, mihin kasvamme akatemialla ns. itsestäänselvyyksinä. Olen kokenut jotain, mistä moni vain haaveilee tai minkä olemassaoloa moni ei pysty edes kuvittelemaan. Olen myös hurjan kiitollinen Proakatemian valmentajaheimosta, jolla on iso paikka sydämessäni edelleen. Opinnot siellä avasivat silmäni aivan uudenlaiselle uralle ja tajusin, että oppivien organisaatioiden kehittäminen on todellakin minun juttuni.
Mitä on ikävä Akatemialta?
Yhteishenkeä. Toisten tukemista. Valmista verkostoa. Samanhenkisiä ihmisiä. Pajoja. Kokeilemisen, seikkailun ja oppimisen pelikenttää.
Mikä oli tärkein oppi tai koppi Akatemialta, joka on jäänyt käteen?
Proakatemian arvojen kautta tuli jo alussa tutuksi se, että luottamuksen rakentuminen on huipputiimin työskentelyn elinehto. Sisäisen motivaation johtamisen viitekehyksessä se liittyy psykologiseen turvaan ja on minkä tahansa hyvin toimivan organisaation edellytys. Myös ”luota prosessiin” on edelleen ajankohtainen. Kokemusperäinen tieto tiimioppimisesta, tiimiyrittäjyydestä ja itseohjautuvuudesta antaa etulyöntiaseman, kun vie näitä asioita ”akatemian ulkopuoliseen maailmaan” eli tosielämään ;). 12- ja 24h innovoinneista oppi myös paljon.
Kuva: Olli Luoma-aho / Feeniks Visual
Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää nykyisille proakatemialaisille?
Proakatemiaopinnot eivät sovi kaikille. Siellä täytyy sietää epävarmuutta ja asioiden ensimmäistä kertaa tekemistä, koska siellä opitaan yrittäjyyttä. Tiimioppimisessa on todella tärkeää heittäytyä, antaa muille itsestään, sitoutua tiimin toimintaan ja tuoda oma osaaminen tiimin käyttöön. Toisinaan Proakatemialle päätyy yksinsuorittajia, jotka ajattelevat, että voivat vain ”ottaa” muilta, mutta se ei toimi eikä ole reilua. Proakatemialla oppii aidosti työelämätaitoja, kuten myyntiä, palautteen antamista ja vastaanottamista ja reflektointia. Projektejaan ei kannata valikoida liikaa vaan alusta asti tehdä ja kokeilla ennakkoluulottomasti kaikkea mahdollista. Esimerkiksi itse menin opiskeluaikoina Art of Hosting -koulutukseen tietämättä siitä lähes mitään ja nyt järjestän sellaisia itse. Ei haittaa, vaikkei tiedä mikä kiinnostaa tai mitä haluaa ”isona” tehdä. Pikku hiljaa huomaa, mistä tykkää, mistä ei, ja pystyy koko ajan tuunaamaan omaa oppimistaan haluamaansa suuntaan, juuri oman näköiseksi ammattitaidoksi. Missään koulussa ei opi tuntemaan itseään niin hyvin kuin Proakatemialla, ja se on yksi tärkeimpiä oppeja mitä voi saada.
Kiitos Miia!
Yhteystiedot:
maijalamiia@gmail.com
