Tulin juuri töistä kotiin ja kello lähenee jo myöhäistä iltaa.
Käytin tarkoituksella sanaa ”töistä” sillä Proakatemialla
opiskelu on ennemminkin todellista työtä kuin opiskelua.
Väsyttää ihan pirusti, jalkoja särkee ja ulkomuoto muistuttaa
enemmän zombia kuin ihmistä, kun raahustan bussipysäkiltä kotiin.
Haukkailen samalla omenaa kun käynnistän läppärini, sillä vielä
pitäisi hoitaa muutama projektiin liittyvä homma ennen kuin pääsen
yöunille. Avaan silti uuden Word-tiedoston ja alan kirjoittaa tätä
tekstiä.
Effiina Jalonen, Annika Virtanen ja Saara Merikallio
Kuvaaja: Mikko Pylkkö
Feminaari sai alkunsa kun kyllästyimme käymään tapahtumissa, jotka
olivat joko miesten pönötysseminaareja tai naisille suunnattuja
hömppäiltoja ja yrittäjyyttä käsittelevät seminaarit pyörivät
aina lähes poikkeuksetta huonon taloustilanteen tai muiden haasteiden
ympärillä. Näimme, että tässä on meidän tilaisuutemme ja
päätimme järjestää positiivisen ja inspiroivan seminaaritapahtuman
itse.
Tahdoimme tapahtumaamme puhujiksi henkilöitä, jotka sopivat Feminaarin
teemaan ja joilla on paljon sanottavaa sekä yrittäjyydestä, että
bisneksestä. Saammekin paikan päälle melkoisen kattauksen
menestyneitä suomalaisia naisia:
* Anne Berner (Suomen liikenne- ja viestintäministeri)
* Katja Ståhl (median monitoiminainen ja yrittäjä)
* Ilona Rauhala (psykologiseen valmentamiseen erikoistunut yrittäjä)
* Tiia Vanhatapio (yksi Suomen menestyneimpiä muotisuunnittelijoita)
* Annika Virtanen (yrittäjäopiskelija Proakatemialta)
Tämä on tähän astisen yrittäjäurani isoin projekti sillä
tapahtuman järjestäminen sisältää tuhansia erilaisia liikkuvia
osa-alueita, joita pitää hallita erikseen ja huomioida samaan aikaan
kokonaiskuvaa samalla kun päässä pyörii miljoona eri ajatusta ja
tunneskaala heittelee päivässä monta kertaa laidasta laitaan.
Tällaisessa projektissa on aina omat riskinsä – Mitä jos joku
puhuja peruu tai sairastuu? Saammeko tällä lipun hinnalla
riittävästi osallistujia paikalle? Selviämmekö kustannuksista? Mitä
jos tapahtumapaikka jostain syystä lahoaa?
Yrittäjän on silti pakko olla valmis ottamaan riskejä sillä pelot
saattavat tulla ja mennä ajatuksissa päivän mittaan monta kertaa.
Silti yksi tunne on ylitse muiden: Puhdas onni ja varma luottamus omaan
tiimiin ja tähän projektiin.
Vaikka väsyttää, vaikka välillä ahdistaa ja vaikka vapaa-ajasta
voin tällä hetkellä vain uneksia, olen kiitollinen, että saan olla
juuri tässä ja toteuttaa suurempaa visiotani – parempaa
yrityskultturia Suomessa.
Yrittäjällä on vapaus tehdä mitä haluaa ja jahdata unelmiaan ja se
on mielestäni yrittäjyydessä kaikkein hienointa. Menestymisen
mahdollisuuksia on kaikkialla ja voit saavuttaa
päämäärätietoisuudella ja ahkeruudella kuinka isoja unelmia
tahansa.
Olen kiitollinen Proakatemialle, koska ilman sitä en opiskelijana saisi
näitä kaikkia mahdollisuuksia.
Olen kiitollinen tiimilleni, joka taistelee kanssani samalla intohimolla
ja uskolla loppuun asti.
Lisäksi olen kiitollinen itselleni, että jaksoin raataa ensimmäisen
liiketalouden vuoden pakolliset opinnot hampaat irvessä, jotta
ylipäätään pääsin Proakatemialle.
Olen ollut vasta ensimmäisen vuoden Proakatemialla, mutta meinaa tulla
itku, kun mietin, että tämä on jo puolentoista vuoden päästä ohi.
Proakatemialla kasvetaan henkisesti vahvemmiksi ja näiden kokemusten
ansiosta olen luottavainen tulevaisuuteen ja valmistumista kohtaan. Ei
haittaa, että epäonnistuu, tärkeintä on nousta ylös ja jatkaa
yrittämistä!
Yrittäjyysseminaari Feminaari järjestetään Tampere-talossa perjantaina 18.9.2015 klo 17.00.
Liput ja lisätietoa Feminaarista löytyvät nettisivulta www.feminaari.fi
Teksti on julkaistu aikaisemmin myös Tamkin Blogissa.
Effiina Jalonen,
Noste 360