Yrittäminen on sitä, ettei luovuta

Matkani Proakatemialla alkaa lähestyä loppuaan ja samalla on aika tiivistää ajatukset kuluneesta vuodesta. Proakatemialla opitaan tekemällä, mutta myös jakamalla omia oppeja muiden kanssa. Siksi koen suorastaan velvollisuudekseni kertoa yhteisölle vuoden mittaisesta matkastani kuplapalloyrittäjänä.

Kesällä 2015 pääsin mukaan projektiin nimeltä Kuplapallo. Kesätyönäni roudailin siis kuplapalloja ympäri Tamperetta ja kävin vetämässä kuplapallopelejä erilaisille porukoille. Välillä kuplassa höykytettiin polttarisankaria, välillä taas yhteentörmäilyä harrastivat työporukat. Olin aina ollut sitä mieltä, että kesällä pitää tehdä mieluiten fyysistä työtä ja ehdottomasti ulkona, joten kuplapallon peluuttaminen sopi minulle kuin nyrkki silmään.

Alkutalvesta 2016 minulle tarjoutui mahdollisuus ostaa Kuplapalloliiketoiminta. Tiimin tukemana syntyi päätös ottaa haltuun Kuplapallo, joka muuten on Eventan tähänastisista projekteista suurin. Kevään aikana tajusin myös, että tulisin tekemään opinnäytetyöni Kuplapalloon liittyen, sillä aikaa on vain rajallisesti käytettävissä. Opparini tulisi joka tapauksessa viemään jotakin yritystä askeleen eteenpäin, miksi siis ei omaani? Opinnäytetyöni aiheeksi muodostui liiketoiminnan kehittäminen ja kasvu ja sitä voi käydä lueskelemassa Theseuksessa, mikäli jäät kaipaamaan aiheesta lisälukemista.

Nyt minulla on lähes vuosi kuplapalloyrittäjän arkea takana. Vaikka Proakatemialla on kaksi ja puoli vuotta nyt opittu yhdessä yrittämällä, olen alkanut vasta tämän viimeisen vuoden myötä ajatella itseäni yrittäjänä. Kun on ollut pidemmän ajan yksin vastuussa liiketoiminnasta, alkaa valjeta esimerkiksi mitä tarkoitetaan yrittäjän palkalla tai yrittäjän lomilla. Kumpikin ovat pitkälti epävarmoja muuttujia. Yrittäjyys on vaatinut jaksamista ja riskinsietokykyä, mutta toisaalta se on antanut myös vapauksia. Tänä vuonna olen matkustanut enemmän kuin koskaan elämäni aikana! Toisaalta, palkkatyössä lomat ovat lomaa ilman sähköposteja, puheluita ja huolta siitä sujuvatko asiat poissa ollessani. Koen viimeisen vuoden aikana oppineeni hurjasti asioita, jotka koulivat minusta yrittäjän, mutta myös entistä ymmärtäväisemmän työntekijän.

Parasta on, kun projektissa pääsee toteuttamaan itseään. Oli työtehtävä sitten visuaalista toteutuksen tekemistä, kirjoittamista tai asioiden organisointia, olennaisinta on, että saa tuntea itsensä tärkeäksi. Onnistumisen kokemukset ja Flow-tila tekevät työnteosta mahtavaa.

Parasta on, kun projektissa pääsee toteuttamaan itseään. Oli työtehtävä sitten visuaalista toteutuksen tekemistä, kirjoittamista tai asioiden organisointia, olennaisinta on, että saa tuntea itsensä tärkeäksi. Onnistumisen kokemukset ja Flow-tila tekevät työnteosta mahtavaa.

Kuplapalloyrittäjänä olen päässyt johtamaan kaikkia liiketoiminnan osa-alueita itse: taloutta, markkinointia, tuotekehitystä ja asiakaspalvelua. Olen päässyt tekemään katelaskelmia ja budjetteja, olen opetellut hakukoneoptimointia, vastaillut asiakkaiden kyselyihin ja samalla olen ollut toimitusjohtaja, joka pesee iltaisin likaisia pelipaitoja. Moni Proakatemialle hakeva haluaa olla se yrittäjä, joka käärii tuohta yrityksessä, jossa joku muu tekee työt. Väittäisin kuitenkin, että aika harva yrittäjä on päässyt suoraan huipulle tekemättä itse ensin valtavasti likaista duunia. Itse koen, että yrittäjän on pakko olla perillä kaikista osa-alueista, jotta hän osaa hankkia niihin itseään paremman työntekijän. Aluksi on kuitenkin tiedettävä kaikesta kaikki ja opeteltava loput.

Koen, että yrittäminen on jatkuvaa oppimista ja kehittämistä. Oppi tulee itsestään, mutta kehittymisen eteen tarvitsee nähdä vaivaa. Kehittäminen tarkoittaa sitä, että kyseenalaistaa nykyisiä toimintamalleja, kuuntelee asiakkaita ja etsii tapoja palvella asiakkaita tänään paremmin kuin eilen. Kehittäminen on sitä, että pitää silmät ja korvat auki. Keitä asiakkaani ovat? Miksi he eivät päädy ostamaan? Mitä voisin tehdä paremmin?

Yrittäjyys on saanut minut katselemaan myös muita yrityksiä uusin silmin. Liian moni yritys on jämähtänyt paikoilleen. He tekevät asiat kuten ne on aina tehty ja pärjäävät jotenkuten päivästä toiseen. Yrittäjät valittelevat huonoja aikoja ja pistävät kukkaron nyörit umpisolmuun. Karmivaltahan se tuntuu investoida silloin, kun tulovirrat kuihtuvat, mutta todellisuudessa huonoina aikoina pitäisi taistella eikä nääntyä. Yrittäjyys on sitä, että valitsee yrittämisen luovuttamisen sijaan.

Yrityksen kehittäminen on pieniä asioita yrittäjän arjessa. Kuplapallon tapauksessa se tarkoitti asiakaskyselyitä, asiakaspolun tutkimista, sosiaalisen median markkinointia ja nettisivujen uudistamista. Pieniä askelia, joilla viedään toimintaa eteenpäin. Ja samalla etsitään niitä isoja harppauksia, joilla voidaan viedä liiketoiminta seuraavalle tasolle. Iso harppaus voi olla esimerkiksi uusi tuote, palvelu tai toimiala. Mikä on se markkina tai kilpailuetu, jolla yritys pysyy askeleen edellä kilpailijoitaan? Kaikkein tärkeintä yrityksen kehittämisessä on kuitenkin yrittäjän halu viedä yritystä eteenpäin. Ja kun löytyy halua, löytyy myös tapoja viedä liiketoiminta seuraavalle tasolle.

Yrittäjyys ja opinnot, kuplapallo ja opinnäytetyö, käytäntö ja teoria ovat kulkeneet tämän viimeisen vuoden ajan tiiviisti käsi kädessä. Olen päässyt tekemällä oppimisen ytimeen: luottanut prosessiin, mennyt mukavuusalueeni ulkopuolelle sekä saanut oppeja ja koppeja (nämä kliseet voin nyt lopullisesti poistaa sanavarastostani). Koen, että sain Proakatemialta enemmän kuin uskalsin koskaan ajatellakaan, ja toivon yhtä antoisia kokemuksia kaikille uusille ja jatkaville tiimiyrittäjille.

Vilma Linna, Eventa Creative Osk

Tags: No tags
0

Add a Comment

You must be logged in to post a comment