Esa Nikkilä – onnellisuuteen tähtäävä strategia

Haastattelimme Esa Nikkilää, ja selvitimme, millaisia fiiliksiä hänelle jäi yrittäjyyden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Esan yritys, All Day Entertainment Oy, on musiikkialan ohjelmatoimisto, joka myy artisteja keikoille erilaisiin tapahtumiin. Proakatemian yamk-tutkintoon haetaan nyt syksyn yhteishaussa 4.-18.9. ja koulutus alkaa tammikuussa 2020. Eiköhän anneta Esan itse kertoa, millainen kokemus yamk-tutkinto oli hänelle!

Minä vuonna suoritit ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon? 

Suoritin yamk-tutkintoni vuosina 2017-2018.

Mikä sai sinut hakemaan yamk-opiskelupaikkaa? 

Antti Vuento muistutti keväällä 2017, että nyt olisi taas haku käynnissä – olin joskus vuosia aikaisemmin ilmaissut mielenkiintoni ohjelmaa kohtaan. Ajankohta ei vaan ollut aiemmin itselleni natsannut. Tällä kertaa ajankohta oli suorastaan täydellinen, sillä olin juuri palannut jälleen yrittäjäksi. Sitten kun vielä kaverini Ville Nikunen ja Markus Malvisalo innostuivat hakemaan samaan aikaan niin päätös oli helppo. Halusin ennen kaikkea haastaa ja kehittää itseäni.

Mikä oli yamk-opinnäytetyösi aihe? 

Aihe oli “Onnellisuuteen tähtäävän strategian laatiminen kotimaiselle musiikkialan ohjelmatoimistolle”. Tarkastelin työssäni siis strategiaa, onnellisuuden käsitettä erityisesti työelämässä ja kotimaista musiikkialaa.

Miten yamk-tutkinto auttoi sinua kehittämään omaa liiketoimintaasi? 

Opinnäytteen myötä laadin yrityksellemme strategian seuraavan kolmen vuoden ajalle. Koulun ja opinnäytetyön myötä sain paljon itsevarmuutta omaan yrittäjyyteen – kerrankin tuntui siltä, että saatan jopa tietää jostain jotain! Koulu ohjasi myös tekemään paljon harjoituksia koko työyhteisön kanssa, ja nämä yhteiset pohdinnat tulivat yrityksemme kehityksen kannalta täysin oikeaan aikaan.

Miten yamk-tutkinto auttoi sinua kehittämään itseäsi? 

Kehitys tuntui varsin kokonaisvaltaiselta niin yrittäjänä kuin ihmisenäkin. Koulu ja erityisesti sen viimeinen puoli vuotta, oli varsin rankkaa ja kiireistä aikaa. Oli kuitenkin hienoa nähdä miten omistautunut sitä pystyi olemaan erityisesti opinnäytetyötä kohtaan kaikesta kiireestä huolimatta.

Mikä oli mielestäsi yamk-tutkinnon paras anti? 

Olin erityisen tyytyväinen opinnäytetyöhöni ja siihen, miten konkreettista hyötyä siitä on ollut yrityksellemme. Oli todella mukavaa jakaa ajatuksia omasta ja muiden yrittäjyydestä oikeastaan ensimmäistä kertaa. Ensimmäistä kertaa myös omat vahvuuteni hahmottuivat minulle paremmin. Koulutuksen myötä aloin ymmärtää yhä paremmin, minkä takia olin juuri tässä kyseisessä koulussa, ja tiesin siitä olevan heti konkreettista hyötyä.

 

Lue lisää All Day Entertainment Oy:stä täältä: https://allday.fi/

Lisää syksyn yhteishausta, hakuperusteista ja yrittäjyyden ylemmästä tutkinto-ohjelmasta: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/yrittajyyden-ylempi-tutkinto-ohjelma

Alumniesittely: Tuuli-Elina Ruuskanen / Seepramedia

Tällä kertaa esittelemme alumnin, joka on päässyt mukaan show-bisnekseen esiintymisen ja juontokeikkojen muodossa. Kuulostaa upealta, joten annetaanpa Tuuli-Elinan kertoa lisää!

Milloin olet ollut akatemialla, missä tiimissä?

Aloitin opinnot TAMKissa 2006 ja Proakatemialle siirryttiin ensimmäisen vuoden perusopintojen jälkeen eli 2007. Opiskelin tiimissä nimeltä Seepramedia Osk. Valmistuin jouluna 2009.

Pitääkö tiimi edelleen yhteyttä?

Tiimin tytöt pitävät säännöllisesti yhteyttä ja tapaamme porukalla muutaman kerran vuodesa. Nyt tulevien synttärien alla yritetään saada koko tiimi kasaan!

Mitä teet nykyään (yritys, toimiala), miten päädyit sinne, miksi?

Tällä hetkellä omistan yrityksen MAIKKI Crew yhdessä ystäväni Kati Vasellin kanssa. MAIKKI kouluttaa ja välittää ammattijuontajia tapahtumiin. MAIKKI perustettiin siitä syystä, että teimme molemmat tahoillamme juontoja, mutta koimme, että voisimme saada toiminnan kasvamaan paremmin jos yhdistäisimme voimamme.

Esiintyminen on aina kiinnostanut minua ja jo akatemia aikoina pyrin tekemään hommia jossa pääsi olemaan esillä. Ensimmäinen varsinainen juontokeikka oli opiskeluaikana akatemian 10-vuotissynttärit. Vielä sillon en kuitenkaan ajatellut, että voisin juontaa työkseni, vaan ajatus heräsi vasta muutama vuosi valmistumisen jälkeen.

Heti valmistuttuani perustin yhteisöllisen toimitilan Finskulle ja siellä fasilitoin viikottain tilaisuuksia, josta heräsikin ajatus voisinko tehdä juontamista/fasilitointia päätyökseni. Monen mutkan (parin kesäkahvilan ja yrittäjyyskasvatushankkeen projektipäällikkyyden) jälkeen heitimme lopulta 2013 Katin kanssa hynttyyt yhteen ja sillä tiellä ollaan menossa. Parhaillaan muuten makoillaan yhdessä parisängyssä toipuen eilisestä Evento Awardsista…

Miten akatemialta saadut opit näkyvät nykyään liiketoiminnassa?

Eniten Proakatemia näkyy kyvyssä antaa ja ottaa vastaan palautetta. Juontajakoulutuksissa palautteen antaminen on keskeinen asia ja on tärkeä osata antaa se oikein. Ehkä sellainen läpilinjan omaksuttu epäkohtien esiinnosto ja oman mielipiteen esille tuominen, on myös akatemian peruja.

Onnistumisia ja haasteita yrityksen taipaleella?

Yhtä vuoristorataa on koko 5 vuotta ollut, haha! Mutta tässä me luotetaan Minna Canthiin:  “Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää.”

MAIKIN perustamisen jälkeen molemmat saimme tahoillamme 2 lasta peräkkäin, joten MAIKIN ensimmäiset vuoden menivät hiljaisemmin mitä alunperin ajateltiin. Äitiyslomien, lasten ja yritysten yhdistäminen kävi lopulta kuitenkin yllättävän helposti ja molemmat koimme saavamme äitiydestä ja yrittäjyydestä ne parhaimmat puolet.

Nyt ollaan puskettu hommia isommalla temmolla viimeiset 2,5 vuotta ja se alkaa näkyä kivasti liikevaihdon ja keikkamäärän kasvuna. Vakituisia keikkoja olemme myös saaneet hankittua ja 2017 teimmekin Crazy Townin kanssa sopimuksen, että MAIKKI tuottaa joka viikko yhteisömanageripalveluita Tampereella ja Hämeenlinnassa.

Mitä seuraavaksi?

Tavoitteena on kasvattaa tunnettuutta ja keikkamääriä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tarkoituksena on myös laajentaa koulutuksen verkkoon webinaarien ja verkkokurssien muodossa.

Mielenkiintoinen urapolku, niin vain akatemialla monet löytävät oman juttunsa ja uransa rohkeasti vain kokeilemalla erilaisia asioita, niin kuin tässä tapauksessa esiintymistä! Kiitos suuresti haastattelusta Tuuli-Elina Ruuskanen ja parhainta menestystä jatkoon!

www.maikki.fi

www.facebook.com/maikkicrew

www.instagram.com/maikki_crew

Alumniesittely: Miina Kivelä / Menguru

Alumnimaanantaissa on tällä kertaa vuorossa Menguru-tiimistä valmistuneen Miina Kivelän tarina. Miina on alun perin TAMKin tietojenkäsittelypuolen kasvatti, joka siirtyi aikanaan akatemialle perusopinnoista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen Menguru-nimisestä tiimistä ja opiskelin Akatemialla vuosina 2006-2008. Tuolloin Akatemia sijaitsi vielä Finlaysoninkuja viidessä, viidennessä kerroksessa. Myöhemmin valtasimme myös kuudennen kerroksen käyttöön. Seinän takana oli TAMKin TTVO eli taiteen ja viestinnän oppilaitos, joka nykyään pitää majaa Mediapoliksella. Valmentajanamme toimi Veijo. Ihan alun alkaen aloitin TAMKissa syksyllä 2005 tietojenkäsittelyn perusopinnoilla. Huomasin nopeasti, että koodariksi minusta ei ole, mutta tekninen ymmärrys on helpottanut montaa asiaa omalla uralla.

Mengurulaisten kanssa tapaamme perinteisesti 1-2 kertaa vuodessa. Viimeksi treffasimme pikkujoulujen merkeissä marraskuussa, mutta myös kesäjuhlia ja Veijon järjestämiä olympialaisia on ollut useina vuosina. Lisäksi tiimin jäsenille syntyneet lapset yhdistävät ja Mengurun mammat tapaavat välillä myös jälkikasvun kanssa porukalla.

Nykyisin työskentelen TAMKin liiketalouden puolella digimarkkinoinnin lehtorina. Valmistumisen jälkeen toimin useissa eri yrittäjyyskasvatushankkeissa valmentamisen ja markkinoinnin parissa sekä myös muutaman pätkän tuottajana. Neljänä kesänä olen päässyt tekemään töitä myös kesäkahvilaprojekteissa: 2010 ja 2011 valmentajana ja 2014 ja 2015 kesäkahvilayrittäjänä. Opettamisen pariin löysin syksyllä 2012, joten nyt on itse asiassa jo seitsemäs lukuvuoteni. Kiinnostuin valmentamisesta Proakatemian opiskeluiden loppuvaiheessa ja onnekkaiden sattumien ja työtarjouksien kautta päädyin alalle. Sittemmin olen suorittanut töiden ohessa niin ylemmän tutkinnon kuin pedagogisen pätevyydenkin. Olen TAMKin ensimmäinen digimarkkinoinnin lehtori ja viihdyn työssäni mainiosti. Työssäni yhdistyvät kiinnostus sosiaaliseen mediaan, tietojenkäsittelyn ja yrittäjyyden taustani sekä innostava työskentely opiskelijoiden kanssa. Liiketalouden päiväpuolen opiskelijoiden lisäksi vedän Y-kampuksen kursseja ja opetan myös monimuodon ja täydennyskoulutuksen puolella aikuisryhmiä ja olen mukana erilaisissa hankkeissa.

Akatemiatausta näkyy mielestäni vanhvasti omassa opettamisfilosofiassani ja on näin läsnä myös jokapäiväisessä työssäni. Uskon vanhvasti tekemällä oppimiseen, tavoitteiden asettamiseen ja siihen, että jokainen saa/ joutuu/ voi luoda omilla valinnoillaan uraa jo korkeakoulun ensimmäisestä vuodesta alkaen. Koitan tuoda kursseilleni paljon mielenkiintoisia esimerkkejä sekä paikallisia yrittäjävierailijoita. Näiden löydämisessä omasta verkostosta on suuri apu. Akatemialta on jäänyt vanhva luotto prosessiin eli uskallan tarttua erilaisiin haasteisiin niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Uskon siihen, että elämässä ei koskaan ole valmis vaan aina löytyy mahdollisuuksia kehittää itseään ja oppia uutta.

Opettajana haasteellista on ollut ymmärtää numeroarvioinnin tärkeys opiskelijoille. Itse en ole koskaan opiskellut arvosanojen takia vaan innostuksesta oppia ja imeä itseeni hyödyllistä ja kiinnostavaa tietoa ja taitoa. Toivonkin aina, että opiskelijat löytäisivät kursseilta ja opintokokonaisuuksista ne itselle tärkeimmät asiat, joista innostua ja joihin panostaa. Sisäinen motivaatio on tosi tärkeä asia. Hienoimpia hetkiä on kuulla jälkikäteen, että opiskelijan kanssa käyty keskustelu tai vaikka kurssilla tehty projekti on johtanut hänen tulevaisuutensa kannalta tärkeään askeleeseen. Olen myös iloinen siitä, että olen onnistunut pitämään sivutoimisen yrittäjyyden osana elämää. Someprojektit pitävät yllä omaa tuikitärkeää ammattitaitoa ja tuovat myös kursseille hyviä käytännön esimerkkejä.

Seuraava vuosi menee aivan uudenlaisissa merkeissä, koska odotamme huhti-toukokuun vaihteessa perheenlisäystä! Tuntuu mukavalta kymmenen tiiviin työelämävuoden jälkeen tehdä vaihteeksi jotain ihan muuta. Blogin ja somekanavien päivittäminen kyllä varmasti jatkuu mammalomallakin tuttuun tahtiin ja kuka tietää, mitä uusia ideoita vauvavuoden herää!

Miinan touhuja voi seurata somessa hänen omissa kanavissaan:

https://www.linkedin.com/in/miinakivela

https://www.instagram.com/miinakivela/

http://www.onnellisuudenvuosi.fi/

Alumniesittely: Ville Nieminen / Seepramedia

On taas aika alumnimaanantain ja jälleen yksi Proakatemian alumneista pääsee ääneen! Tällä kertaa oman tarinansa meille kertoo Ville Nieminen Akatemian alkutaipaleelta tiimistä nimeltä Seepramedia. Ville on todellinen automies ja onkin tehnyt omasta intohimostaan itselleen ammatin ja uran! Annetaanpa miehen kertoa meille lisää:

Valmistuin Seepramedia-tiimistä 2000-luvun lopulla. Aloitettiin 2007, silloin vielä oltiin ensimmäinen vuosi ensin Teiskontiellä ja sieltä sisäisessä haussa haettiin Finlaysoninkujalle. Itse aloitin siellä tietojenkäsittelyn puolella.

Tiimin yhteydenpito on kyllä jäänyt melko minimiin viime vuosien aikana, vaikka tyyppien tekemisiä tuleekin aina somen kautta seurailua 🙂

 

Jo akatemia-aikoina hyppäsin mukaan meidän silloin tuoreeseen perheyritykseen vetäjäksi, ja loppuajan opintoihin liittyvät työt ja opinnäytetyökin tuli tehtyä siihen projektiin. Jälkeenpäin ajateltuna nopeat kymmenen vuotta tuli sen yrityksen nimissä tehtyä kansainvälistä businesta. Paljon matkapäiviä ja paljon nähtyjä maita ja maanosia. Valtavasti oppia, ja niin ylä- kuin alamäkiäkin. Isompi alamäki tuli vastaan 2017 ja yritys päätettiin hakea konkurssiin.

 

Opiskeluaikoinakin olin jo tunnettu automiehenä, lähes koko ikäni olin niiden kanssa pelannut ja aikaisempaa yritystoimintaakin korjaamo- sekä vuokra-autopuolella oli perheemme kesken taustalla ennen akatemia-aikoja. Se business myytiin uuden alta pois. Autot kuitenkin jäivät elämään ja niiden kanssa tuli edelleen touhuttua vaikka työhön ne eivät (nyt voi sanoa väliaikaisesti) kuuluneetkaan.

 

Tiimimme oli aina kova unelmoimaan ja suunnittelemaan tulevaa, ja hulluimpiakaan ideoita ei ajettu alas. Lievästä hulluudesta meidät seeprat aina tunnettiinkin. Kaikki oli meille mahdollista. Useammassakin unelmointipajassa kerroin yhdeksi yksittäiseksi haavekseni, että minulla olisi joskus oma autokauppa. Visio oli mielikuvia myöten mielessä kirkas, mutta ei oikeestaan koskaan ohjannut tekemistä aktiviisesti suoraan nykypäivän tilanteeseen. Ei vielä edes siinä vaiheessa kun nykyinen yrityksemme vuonna 2016 perustettiin.

 

Loppuvuonna 2016 sanoin ystävälleni Nuorkauppakamarimme pitkällä lounaalla, että minulla olisi idea uudesta kanavasta tuoda autoja Suomeen, lähtisitkö kokeilemaan? Asia jäi hautumaan, mutta ei kuitenkaan pitkäksi aikaa sillä alle kuukausi tästä olimme uuden yrityksen perustaneet. Liikeideamme oli yksinkertaisesti tuoda autoja ja myydä niitä täällä kumppaneiden kautta eteenpäin.

 

Tällä kaavalla mentiinkin ensimmäinen vuosi. Autoja ostettiin muiden töiden ohessa sen mitä ehdittiin ja sen mitä rahaa riitti. Keväällä 2017 tehtiin päätös silloisen perheyrityksemme konkurssiin hakemisesta ja oli aika miettiä mitä oikeesti tehdä isona. Kesän ajan pohdimme moniakin erilaisia yrityskomboja, usko perinteiseen autokauppaan ei vielä kantanut niin pitkälle että olisimme uskaltaneet heittää kaikki munat yhteen koriin.

 

Erilaisten mutkien kautta homma kuitenkin eskaloitui siihen että tammikuussa 2018 palkkasimme ensimmäisen ulkopuolisen myyjän myymään autojamme – kumpikin olimme silloin vielä tahoillamme töissä muualla, eikä vielä tässä vaiheessakaan ollut ajatusta että itse päätyisimme täysipäiväisesti autokaupan tiskin taakse. Oli kuitenkin aika alkaa etsimään kunnollista liiketilaa Nokialla sijainneen varastohallimme korvaajaksi.

 

Maaliskuussa 2018 avattiin ensimmäinen Auto Sinulle – liike Tampereen Lakalaivaan ja hommat alkoi virallisesti. Vapun jälkeen olimme molemmat perustajajäsenetkin jo täysipäiväisesti autokauppiaita. Yksi unelma toteutui melkeinpä huomaamattaan. Aloittaessamme liikettä meillä oli parikymmentä autoa ja myytävää haalittiin tutuilta ja tuntemattomilta. Nyt vuosi myöhemmin, meillä on myytävää kalustoa liki 130kpl ja työllistämme itsemme mukaan lukien yhteensä 7 henkilöä. Ja jälleen olemme toimitiloja metsästämässä – isommat pitäisi löytää nopeallakin aikavälillä. Asioilla on tapana järjestyä.

 

Mitä me sitten tarjoamme? Auto Sinulle tarjoaa palvelut laajasti käytettyjen autojen saralle. Myymme vanhat autot pois myyntitilin kautta, vaihtoautot liikkeestämme sekä tuomme tilauksesta autoja Euroopasta yksityisille asiakkaille sekä autoliikkeille. Lisätietoja löytyy www.autosinulle.com | @autosinulle

 

Akatemialta jääneistä opeista on varmasti isoimpana jäänyt elämään tuo tiimimme huikea usko tulevaan – jos se ei siellä syntynyt niin ainakin vahvistui ja tiedostui. Toisena tiimin merkitys. Akatemialta jäi tarve ympäröidä itseni ihmisillä kenen kanssa on hyvä ja mukava tehdä hommia.

 

Kiitos Ville tarinasi jakamisesta ja parhainta menestystä bisneksiin!

Alumniesittely: Tanja “Tirri” Verho / Sivupersoona

Tällä kertaa esittelyyn pääsee monelle akatemialaiselle hyvin tuttu hahmo, nimittäin valmentajamme Tanja “Tirri” Verho! Tirri on myös Proakatemian kasvatti ja tämä rempseä savolainen onkin ollut mukana monenlaisissa projekteissa. Annetaanpa Tirrin kertoa lisää!

1. Milloin olet ollut akatemialla, missä tiimissä?
Olipa kerran Persoona osk Tampere, joka perustettiin syksyllä 2003 ja päätti proakatemiallisen
taipaleensa jouluna 2005 ensimmäisenä tiiminä, josta valmistuivat kaikki jäsenet. Tämä
historiallinen teko oli niin suurenmoista, että meille tarjoiltiin erikseen kakkukahvit
valmistumispäivänä.

2. Pitääkö tiimi edelleen yhteyttä?
Kyllä ja ei. Maanmainio, myös valmentaja Merviön kouluttanut Persoona näkyy edelleen vuosittain
Proakatemian synttäreillä erivahvuisissa kokoonpanoissa. Muutoin pidämme koko tiimin voimin
yhteyttä harvakseltaan, mutta taidamme kaikki olla enemmän tahi vähemmän yhteyksissä
erinäisissä kokoonpanoissa. Akatemia-aika nivoi Persoonasta sellaisen porukan, että tarpeen tullen olen ollut yhteyksissä tyyppeihin – melkoisia osaajia meistä on kasvanut.

3. Mitä teet nykyään (yritys, toimiala), miten päädyit sinne, miksi?
No ööö, olen Proakatemialla valmentajana? Proakatemialle päädyin toteuttamaan unelmaani. Kun
valmistuin ja olin toiminut Pitkäsen Hanskun kanssa tehokaksikkona apuvan roolissa, päätin, että
joku päivä tulen takaisin valmentajaksi. Vuosikymmenen se vei, mutta täällä ollaan – vasta 2015
vastasin myöntävästi Veijon kutsuun. Hetki oli oikea ja koin, että minulla saattaisi olla jopa
annettavaa. Tässä uskossa olen edelleen, enkä kuuntele/kuule vastaväitteitä. Ahhahahhaaa.
Jos tätä ei kysytty, niin voidaan tarkastella kysymystä myös yritysten kautta. Meillä on kolme
virmaa; Sivupersoona, Joiku of Life sekä Kolmas Persoona. Sivupersoona tarjoaa erityisryhmien
kommunikaatiopalveluita, ja omistajuuden lisäksi toimin myös hallituksen puheenjohtajana. Joiku
of Life on eläkeläishoitajien työ- ja hyvinvointiyhteisö, joka tarjoaa kokemusrikkaita hoitajia
erilaisiin sijaistustarpeisiin. Tässä virmassa olen hallituksen jäsen. Kolmas Persoona on puolestaan
inspiroiva unelma-alusta, joka tarjoilee palvelumuotoilua erämaassa apua huutaville. Tsihihiii, että lähtee.

Päädyn asioihin ja paikkoihin sanomalla kyllä. Luvattoman usein innostun monesta asiasta ja sitten sitä mietitään, että jahas, mitenkäs nyt suu pannaan. Voiton puolella olen kyllä vahvasti, paljon olisi jäänyt kokematta, jos en olisi lähtenyt mukaan.

4. Miten akatemialta saadut opit näkyvät nykyään liiketoiminnassa?
Virmoissa akatemian opit näkyvät avoimena suhtautumisena asioihin, tiedon hakemisessa
tarpeeseen ja tarpeettomuuteen, huikeina innovointitaitoina, haluna kehittyä ja kehittää sekä tiimin arvon ymmärtämisenä. Tärkein on kuitenkin arvot ja arvojen merkitys arjessa – yrityksissämme ne toimivat päätösten pohjana ja ohjenuorana.

5. Onnistumisia ja haasteita yrityksen taipaleella?
Jaahas. Sivupersoona on 13-vuotias yritys, joka työllistää noin 80 henkilöä ja vaihtaa kolme
miljoonaa euroa. Onhan se mellevä saavutus, kun pysähtyy oikein ajattelemaan. Joikun kanssa elämme erilaista arkea, startuppi kun on – viime vuosi oli haasteellinen tiimin ja toiminnan kannalta, mutta nyt kun tilikausi lähenee loppuaan, näytästää siltä, että liikevaihto tuplaantuu. Tavoitteena on kasvaa vauhdilla, joten työt eivät lopu.

6. Mitä seuraavaksi?
Jaa-a. Omat yritykset ja hallitustyö antavat perspektiiviä, joka on tervetullutta valmentajan työhön. Nyt elellään sellaisessa tilanteessa, että mietiskelen vaihtoehtoja – etsiäkö lisäkoulutusta valmentamiseen, hallitustyöhön ja liiketoiminnan kehittämiseen vai johonkin muuhun, mihin? Olen utelias ja kiinnostunut monesta asiasta, joten en yhtään epäile, ettenkö kohta ole oppimassa digipitsin nypläyksen perusteita fasilitoinnin apuna tai maalaamassa tauluja mielenhallinnan kehittämiseksi. Siis thaaaide tuntuu vetävän puoleensa. Ehkä. Kahtellaan. Hätäkös tässä, valamiissa mualimassa.

On se kyllä melkoinen leidi! Kiitos Tirrille haastattelusta! Tässä vielä linkkejä Tirrin yrityksiin:

www.sivupersoona.com
www.kolmaspersoona.fi
www.joikuoflife.fi

Alumniesittely: Martta Riihimäki / HUIMAdivisioona

Tänään alumnimaanantaita tähdittää alumni Proakatemian historian alkutaipaleelta. Martta Riihimäki on päässyt akatemian jälkeen työskentelemään ulkomailla erilaisissa mielenkiintoisissa työtehtävissä, annetaan hänen vastauksiensa kertoa meille lisää!

Milloin olet ollut akatemialla, missä tiimissä? Pitääkö tiimi edelleen yhteyttä?

2004-2006, HUIMAdivisioonassa. Tiimi pitää yhteyttä hieman vaihdellen. Suomessa asuvat tiimiläiset ehkä enemmänkin, mutta koska itse olen asunut viimeiset 9 vuotta ulkomailla, yhteydenpito on ollut hieman passiivisempaa. Eri tapahtumissa tulee aina välillä tavattua osan kanssa ja sen lisäksi pidetään yhteyttä eri kanavissa silloin tällöin.

Mitä teet nykyään (yritys, toimiala), miten päädyit sinne, miksi?

Olen Ruotsin maajohtaja IT-alan yrityksessä, Sympalla. (HR-järjestelmä) www.sympa.com.

Päädyin Sympalle viisi vuotta sitten maaliskuussa 2014 kun yritykseen haettiin ensimmäistä työntekijää Ruotsiin. Aloitin partnerimyynnissä, mutta siirryin Pohjoismaiden myyntijohtajaksi työskenneltyäni vuoden ajan yrityksessä ja viimeiseksi viime kesänä nykyiseen tehtävään maajohtajaksi. Olen asunut vuodesta 2010 asti Ruotsissa ja ennen Sympaa ollut viemässä kahta ruotsalaista yritystä Suomen markkinoille, joten kun vastaan tuli haaste tuoda suomalainen yritys Ruotsiin oli haasteeseen tietysti tartuttava!

Miten akatemialta saadut opit näkyvät nykyään liiketoiminnassa?

Meidän tiimimme Sympalla on vuosien aikana kasvanut yhdestä kahteenkymmeneen, joten monet akatemialta tutut tiimiytymisen vaiheet on tullut käytyä taas uusien tiimien kanssa läpi. Proakatemian opit ovat kyllä tulleet tarpeeseen!

Onnistumisia ja haasteita yrityksen taipaleella?

Kasvu on ollut huimaa, sekä työntekijöiden määrässä että asiakkaiden määrässä. Ruotsissa tiimi on tuplaantunut vuoden aikana, eli tekemistä on sekä tiimin rakentamisessa, bisneksen kasvattamisessa että kasvun ja skaalautuvuuden varmistamisessa.

Suurimpia onnistumisia ehdottomasti viimeisten 5 vuoden aikana kasvatettu asiakaskunta (+100 uutta asiakasta Skandinaviassa), onnistuneet pitkäaikaiset asiakassuhteet, tunnettuuden lisääminen (mikä näkyy tietysti suoraan kasvussa ja luvuissa), sekä koko yrityksen markkina-arvon kasvattaminen uusien markkinoiden onnistuneiden avausten myötä.

Isoimmat haasteet ovat liittyneet kasvuun; oikeiden ihmisten rekrytoiminen, tiimin kasvaminen ja tasapainoilu sen välillä, että pitää tehdä tulosta lyhyellä tähtäimellä ja samaan aikaan rakentaa kasvua pitkällä tähtäimellä.

Mitä seuraavaksi?

Sympan kasvutarina jatkuu, uusien markkinoiden ja kasvavien tiimien myötä. Mitä omalle kohdalle tulevaisuudessa tuleekaan vastaan, jää nähtäväksi. Mitä suuremmalla todennäköisyydellä myynnin ja johtamisen parissa jatkan vielä pitkään. Ja nyt tosiaan Sympalla vielä isommalla kasvuvaihteella!

 

Kiitos Martta Riihimäki haastattelusta ja paljon tsemppiä tulevaan! Martta kehottaa kaikkia vielä tsekkailemaan Sympan urasivuja, sillä heillä on rekry auki lähes jatkuvasti useaan eri maahan. Tällä hetkellä heillä on avoinna muutamia paikkoja Suomeen, Ruotsin lisäksi, kannattaa käydä kurkkaamassa!

www.sympa.com

Alumniesittely: Jonne Välilä / Versio

Tänään Alumnimaanantaita tähdittää Jonne Välilä, joka on valmistunut Proakatemialta seitsemisen vuotta sitten. Akatemia-aikansa hän vietti Versio-tiimissä vuosina 2010-2012. Tärkeimpänä Akatemialta saatuna oppina Välilä painottaa jatkuvaa ja elinikäistä oppimista. Hän on ottanut sen myös koulun jälkeen ohjaamaan toimintaansa. Kuulemma valmistumisen jälkeen kirjojen luku ja seminaareissa käyminen unohtui hetkeksi, mutta nyt hän on taas muistanut niiden merkityksen. Jonne kertoo opiskelevansa lähes päivittäin jotain uutta, hyvinä tiedonlähteinä hän pitää perinteisten kirjojen lisäksi äänikirjoja, seminaareja, kursseja sekä erilaisia webinaareja.

Proakatemialla Jonnen suurin yksittäinen menestystekijä on ollut se, että hän on ymmärtänyt hyödyntää muiden ihmisten tietoa ja malleja, eikä ole väkisin yrittänyt keksiä kaikkea itse. Oman tiiminsä Version kanssa Jonne pitää vielä yhteyttä silloin tällöin, osan kanssa enemmän. Opintojen jälkeen he ovat yrittäneet ainakin kerran vuodessa kokoontua porukalla ja vaihtaa kuulumisia

Proakatemian jälkeen Jonne Välilä halusi löytää työkseen sellaisen bisneksen, jota voi pyörittää aika- ja paikkariippumattomana. Tällä hetkellä hän pyörittää yritystä nimeltä Investhink Oy ja he ovat keskittyneet erilaisiin verkkokauppatoimintoihin, konsultointipalveluihin ja sijoitustoimintaan. Hän halusi myös, että liiketoimintamallissa skaalauksessa ja tuotossa ei ole kattoa, verkkokauppayrittäjänä toimiminen Amazon.com -alustalla on toiminut hänelle todella hyvin.

Jonne kertoo, että kansainvälisessä verkkokauppaliiketoiminnassa riittää mitä yllättävämpiä haasteita, jotka taas  toisaalta pitävät tekemisen mielenkiintoisena. Omanlaisia haasteita tuottaa varmasti se, että yrityksen toiminta on ympäri maapalloa asiakkaista tekijöihin. Välilän yrityksen asiakkaat ovat nimittäin pääosin Jenkeissä, toimittajat Kiinassa ja työntekijöitä löytyy Filippiineiltä. On varmasti mielenkiintoista päästä työskentelemään niin monen eri taustaisen ihmisen kanssa!

Proakatemialla painotetaan paljon oman ajankäytön optimointia ja delegoinnin taitamista. Jonnelle isoimpia oivalluksia on ollut se, että ollakseen oikeasti yrittäjä, täytyy osata vapauttaa itsensä helpoista perusrutiineista ja osata ulkoistaa ne muille. Tiimiyrittäjyyden opit pätevät siis tässäkin, et voi aina tehdä kaikkea itse, vaan sinun täytyy osata rakentaa toimiva tiimi yritystoiminnan ympärille, jotta pystyt maksimoimaan kannattavuutesi. Tiimityöskentelyn voima on mittaamaton.

Jonnen uravalinta kuulostaa todella mielenkiintoiselta! Proakatemialta pystyy ponnistamaan niin monenlaisiin erilaisiin työtehtäviin ja tehdä todellakin juuri sitä työkseen, mistä on aina unelmoinut. Tulevaisuudessa Jonnella on ajatuksena luoda uusia brändejä ja kasvattaa liiketoimintaa entisestään. Tavoitteena on saada tänä vuonna miljoonan myynti rikki. Uskomme että tämä kaveri pystyy siihen kyllä helposti! Tsemppiä Jonnelle tulevaan ja kiitos kun pääsimme haastattelemaan jälleen yhtä upeaa Proakatemian alumnia. 🙂

 

Investhink Oy:n löydät näistä kanavista:

www.investhink.fi

Facebook

 

 

Alumniesittely: Ville Nikunen / Ideareaktori

On aika alumnimaanantain ja taas yhden Proakatemian alumnin esittelyn! Tällä kertaa haastatteluun pääsi kymmenisen vuotta sitten Proakatemian ovet sulkenut Ville Nikunen Ideareaktori-tiimistä. Ville on päässyt toteuttamaan unelmiaan akatemian jälkeen videotuotannon parissa. Ei muuta kuin kysellään hieman Villeltä, minkälaiset eväät Proakatemia hänelle tarjosi ja mitä mies tällä hetkellä puuhaa!

 

Kuka olet ja milloin olet ollut akatemialla, missä tiimissä?

Olen Nikusen Ville, toinen Visual Worksin osakkaista (toinen osakkaista on myös entinen akatemialainen Markus Malvisalo).

Akatemiaopinnot tuli suoritettua syksyn 2007 ja joulun 2009 välillä. Proakatemialla olin osana Ideareaktori tiimiä ja Ideareaktorin voimin teimme kaikkea verkkosivuista erilaisten markkinointihommien kautta videotuotantoon. Meidän videotiimi oli käsittääkseni Proakatemian historian ensimmäinen.

Pitääkö tiimi edelleen yhteyttä?

Yhteyttä vanhoihin tiimiläisiin tulee pidettyä edelleen säännöllisen epäsäännöllisesti. Isossa kuvassa Proakatemian aikana syntyi monta ystävyyssuhdetta, joita tulee vaalittua viikottain.

 

Mitä teet nykyään? Miten päädyit sinne?

Opintojen ollessa loppusuoralla päätimme Markus Malvisalon ja Rasilan Hannen kanssa jatkaa lupaavan oloista videoliiketoimintaa. Tänä päivänä Visual Works, jonka perustimme, lähestyy jo 10-vuotis rajapyykkiä ja työllistää neljän täysipäiväisen tekijän lisäksi ison nipun freelancereita kuukausittain. Visual Worksin päämaja sijaitsee Helsingissä, jossa koimme olevan paremmat mahdollisuudet menestymiseen kuin muualla Suomessa. Nykyään studiollamme pitää majaansa myös kaksi valokuvaajaa, joiden kanssa teemme tiivistä yhteistyötä.

Minun työnkuviini kuuluu yrityksen hallinnollisten tehtävien lisäksi myyntiä, konseptointia, treatmenttien eli  visuaalisten esitysten rakentamista asiakkaalle siitä mitä olemme heille tarjoamassa, tuottamista, alihankintasuhteiden hoitamista ja kaikkea muuta taivaan ja maan väliltä. Oman tekemiseni keskiössä on vahvasti moniosaavuus ja kokonaisuuksien hallinta. Yksityiskohdat ja videoiden teknisen toteuttamisen jätän niille, jotka ovat niissä asioissa parempia kuin minä ja minun roolini onkin pitää huoli, että toteutetut filmit vastaavat tarkoitustaan ja asiakkaidemme niille asettamia tavoitteita.

Kulunut reilu yhdeksän vuoden matka on ollut upea. Olemme päässeet työskentelemään kotimaisten kärkibrändien lisäksi useiden artistien ja yhteisöjen kanssa. Tässä työssä kehittyminen on melko konkreettista ja innostavaa. Lisäksi markkinoinnin parissa työskentelemällä saa näköalapaikan kotimaiseen yrityskenttään ja sen monimuotoisuuteen. Meidän alalla klisee, että jokainen päivä on erilainen, pitää täysin paikkaansa.

 

Miten akatemialta saadut opit näkyvät nykyään liiketoiminnassa?

Tänä päivänä akatemia näkyy tekemisessämme “toiminnan juurina”. Akatemialla opittu rohkeus uskoa omaan tekemiseen on asia, joka nousee keskusteluissamme usein esiin. Saimme myös juuri pakettiin ylemmät AMK-opinnot, joiden myötä saimme mahdollisuuden käydä liiketoimintaamme läpi juurta jaksain eri kulmista. Rehellisesti sanottuna koulunkäynti ei ole ikinä ollut yhtä antoisaa kuin YAMK-opintojen aikana.

 

Onnistumisia ja haasteita yrityksen taipaleella?

Isoin onnistuminen liittyy mielestäni siihen, että kehitymme jatkuvasti siihen suuntaan, jonne haluamme mennä. Lisäksi työskentely lahjakkaiden ja ammattitaitoisten ihmisten ja asiakkaiden kanssa on inspiroivaa ja antaa työn tekemiselle ison merkityksen.

Haastavaa työn tekemisestä tekee työn projektiluontoisuus. Koko ajan pitää pitää rauta kuumana ja jokainen keikka pitää myydä erikseen sisään. Tästä syntyvä paine saattaa ajoittain tuntua hieman kuluttavalta. Koen kuitenkin, että tämä on pieni hinta siitä, että saa tehdä jotain mistä aidosti nauttii.

 

Mitä seuraavaksi?

Seuraavaksi keskitymme brändimme kehittämiseen ja käynnissä olevien projektien naulaamiseen. Oman markkinoinnin kehittäminen on toinen iso teema, jonka parissa tulemme seuraavaksi työskentelemään. Suutarin lapsella ei ole kenkiä vai miten se nyt menikään. Toivottavasti saadaan tämä myytti rikottua 🙂

 

Visual Worksin upeaa duunia voi käydä tsekkaamassa näistä linkeistä:

www.visualworks.fi

IG: @vwposse

FB: https://www.facebook.com/IRvisualworks/

 

Alumniesittely: Marianne Kankaisto / Suuntaviitta

Aloitamme uuden juttusarjan, jossa Proakatemialta valmistuneet alumnit pääsevät kertomaan, missä he ovat nyt ja minkälainen matka heillä on Proakatemian jälkeen ollut kuljettavana. Luvassa on paljon inspiroivia tarinoita yrittäjyydestä ja siitä, minkälaiset eväät Proakatemian opiskelijat saavat mukaansa koulustamme valmistuttuaan!

Ensimmäisessä esittelyssä ääneen pääsee melkein kymmenen vuotta sitten valmistunut alumni Suuntaviitta-tiimistä, Marianne Kankaisto!

 

Moi, olen Marianne Kankaisto, Fitnessvalmentaja / Personal Trainer -yrittäjä Tampereelta. Opiskelin Proakatemialla vuodet 2009-2011 Suuntaviitta-tiimissä. Proakatemialla minua kiinnosti alkuun markkinointi, sitten enemmän muoti ja vahvimmin kiinnostukseksi muodostui hyvinvointi; ravitsemus, liikunta sekä psyykkinen hyvinvointi. Kurssitin itseäni mm. pukeutumisen stailaajaksi ja olin eräässä lyhytelokuva-projektissa puvustajana. Lukemani kirjallisuus painottui paljon hyvinvointiin ja järjestin hyvinvointi-soluja jne.

Opintojen aikana kehittelimme parin muun proakatemialaisen kanssa ideaa maahantuoda muoti-vaatemerkkejä, joita täällä ei vielä ollut. Idea kuivui kuitenkin kasaan, mutta perustin silti itselleni toiminimen, Mymes. Aloin kehittämään ideaa lifestyle hyvinvointivaateliikkeestä, jossa sporttisten vaatteiden lisäksi olisi salaattibaari. Samoihin aikoihin äitini oli sanoutumassa irti töistään ja houkuttelinkin hänet mukaan kumppanikseni. Päätin ottaa yritysideani liiketoimintasuunnitelman tekemisen opinnäytetyöni aiheeksi. Hakeuduin myös erääseen vaateliikkeeseen töihin oppiakseni. Muutin toiminimeni osakeyhtiöksi, ja aloimme etsiä sopivaa liiketilaa. Lopulta löysimme toimitilan, mutta harmiksemme siellä ei voitu ruokaa laittaa, joten päädyimme jättämään salaattibaari-idean ja keskittymään vaatteisiin.

 

 

Pyöritimme vaatekauppaa vajaan kahden vuoden ajan, jonka aikana samalla kouluttauduin ravintovalmentajaksi, Personal Traineriksi sekä ryhmäliikuntaohjaajaksi. Päädyimme jättämään vaateliike-toiminnan, sillä emme saaneet toimintaa kannattavaksi ja laskiskelimme, ettei liike tule tuottamaan tarpeeksi pidemmälläkään ajalla. Haasteena oli Tampereen tuulipuku-tyyli sekä se, että monet kävivät meillä sovittamassa vaatteitaan ja ostivat ulkomailta halvemmalla saman tuotteen. Ala vaihtuikin sukkelaan muodista ja kivijalkaliikkeen pyörittämisestä liikunta- ja ravitsemuspalveluiden tuottamiseen. Äitini jatkoi yrityksessämme taloushallinnon puolella.

Nyt olen tehnyt valmennustöitä kuuden vuoden ajan ja samalla jatkuvasti kouluttautunut lisää. Olen erittäin iloinen, että lähdin kokeilemaan kivijalkaliikkeen pyörittämistä. Se opetti valtavasti! Mutta olen myös onnellinen, että löysin tämän nykyisen alan, joka selkeästi on vielä enemmän sitä, mitä haluan tehdä. Viime aikoina olen erikoistunut valmentajana fitnessvalmennukseen “tavallisten” asiakkaiden lisäksi. Oma kilpalajini onkin Body Fitness. Tällä hetkellä yritykseni haasteena on tunnettavuus. Olen hyvin kouluttautunut, pätevä valmentaja, mutta näkyvyyden saaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Tulevana projektinani on perustaa kisatiimi ja ensimmäiset kilpalijani ovat kisaamassa vuonna 2020.

Proakatemialta sain paljon rohkeutta lähteä yrittämään. Lisäksi Proakatemia opetti verkostoitumisen tärkeyden yrittäjän elämässä. Proakatemia antoi varmasti erittäin paljon hiljaista tietoa, jota on vaikea sanoiksi pukee ja eritellä. Tänä syksynä tuleekin Suuntaviitan perustaisesta 10 vuotta täyteen. Olisi hienoa kokoontua tiimin kesken juhlistamaan! Nykyään olen ollut enää lähinnä kahden tiimiläiseeni yhteydessä.

Mariannen löydät näistä kanavista:

Facebook: Marianne Kankaisto

YouTube: Marianne Kankaisto

Instagram: marianne_kankaisto

http://mariannekankaisto.fi/

 

Asenne ratkaisee – myös opinnäytetyössä

Proakatemian markkinointi- ja viestintävastaava Juuli pyysi tammikuun alussa, että voisinko kirjoittaa Proakatemian blogiin tekstin opinnäytetyöstäni. Valmistuin kuukausi sitten ja tutkintotodistuksen välissä oli TAMKin parhaan AMK -opinnäytetyön stipendi. Vierähti viikko, toinen ja kolmas, ja edelleen teksti oli kirjoittamatta. En tiennyt mistä aloittaa. Mistä oikein kirjoittaisin? Kerronko opinnäytetyöprosessista, tärkeimmistä opeistani vai löytämistäni tutkimustuloksista? Pohdin asiaa monien kanssa, joista yksi oli vuosi sitten Proakatemialta valmistunut, ja niin ikään TAMKin parhaan opinnäytetyön tunnustuksen saanut Annika Virtanen.

Annika mainitsi asiaa pallotellessamme, että kuinka harmittavan usein opinnäytetyö nähdään pakollisena pahana, sellaisena asiana, joka nyt vain pitää saada tehtyä pois alta. Mitä jos ajatuksen kääntäisikin toisin päin? Annika sanoi, että hänen mielestään opinnäytetyö on sitä, mitä siitä itse tekee. Sen voi pakollisen pahan sijasta nähdä myös tilaisuutena ja näyttönä omasta osaamisestaan tulevaisuutta ajatellen. Suoritammehan kaikki kuitenkin opinnot itseämme varten.

Tähän liittyen jäin pohtimaan asenteen ja motivaation merkitystä.

Asenne- ja motivaatio-ongelmat ovat nimittäin itselleni tuttuja, sillä tämä opinnäytetyö ei ollut ensimmäiseni. Olen valmistunut vuonna 2011 Tampereen yliopistosta kasvatustieteen kandidaatiksi.

Koko yliopisto-opintojen ajan taistelin sen kanssa, ettei ala tuntunut minulle sopivalta. Kun tuli aika tehdä kandidaatin työ, oli se vielä viimeinen ärsyttävä puristus. Miksi ihmeessä sellainen pitää edes tehdä? Keksin hädissäni yleispätevän aiheen, joka ei motivoinut minua. Tiesin, että kandintyölläni tai sen tuloksilla ei tule olemaan arvoa kenellekään. Oli ahdistavaa, koska tehtävää oli edessä niin paljon, eikä sen tekeminen kiinnostanut.

Hiljalleen muut vuosikurssistani alkoivat saada opinnäytetyönsä valmiiksi, mutta itse en edennyt mihinkään. Lopulta muut valmistuivat, minä en.

Olin häpeissäni.

Pääsin kuitenkin heti koulutustani vastaavaan työhön ilman valmista tutkintoa. Tein töitä, mutta koko ajan takaraivossani jyskytti tunne, että opinnäytetyö tulisi saada tehtyä. Ymmärsin hiljalleen, että jos opinnäytetyön tekeminen venähtää, se on huomattavasti vaikeampaa saattaa enää loppuun. Ympärillä ei enää ole luokkatovereiden vertaistukea, opintojen rutiineja ja työelämä mukavine kuukausipalkkoineen on liian houkutteleva. Lopulta vajaan vuoden päästä tajusin, että jos en tee kandintyötäni loppuun nyt, tuskin teen sitä enää ikinä. Otin itseäni niskasta kiinni, pyysin kaksi viikkoa palkatonta vapaata ja rykäisin työn valmiiksi. Valmistuin.

Mitä opin tästä opinnäytetyöstä? En paljoakaan. Se oli se pakollinen paha, eikä asenteeni ollut kunnossa. Ja sen opinnäytetyön takia en valmistunut ajoissa.

 

Uusi yritys

 

Kun neljän vuoden päästä tästä aloitin opinnot TAMKssa, alkoi psyykkaus tulevaa opinnäytetyötä varten. Muistot aiemmasta kummittelivat mielessä ja päätin, että nyt muuten valmistutaan ajoissa! Tällä kertaa etsin itselleni aiheen, joka motivoi. Haluan tehdä työn, jolla todella on arvoa jollekin.

Puolitoista vuotta sitten aloin etsiä kiinnostavaa aihetta. Kysyin itseltäni, mitä haluan oppia? Minkälaiset aiheet saavat minut motivoitumaan työntekoon? Millä tavoin voisin opinnäytetyön kautta luoda verkostoja tulevaisuutta varten?

Etsiskelin opinnäytetyön aihetta kuukausia. Pohdin, mietin ja kyselin. Puolen vuoden jälkeen minulla oli lopulta neljä vaihtoehtoa kiinnostavilta toimeksiantajilta. Päädyin valitsemaan toimeksiantajaksi Y-kampuksen, jonka kanssa olin tehnyt yhteistyötä jo pitkään opintojeni varrella. Minusta on hienoa, että he vievät yrittäjyyden ja Proakatemia -tyyppisen oppimismallin ilosanomaa laajemmalle Tampereen korkeakouluverkostossa. Siinä asiassa halusin auttaa heitä.

Opinnäytetyön teemaksi valikoitui yhä laajemman yhteisön luominen Y-kampuksen ympärille. Proakatemia -opintojen aikana olin itse kiinnostunut yhteisöllisyydestä teemana. Mietin usein, että miten niin vahva yhteisö kuin Proakatemia oikein rakentuu? Entä millaiset tekijät yleisesti luovat pohjan menestyville yhteisöille?

Lähdin tutkimaan aihetta kirjallisuudesta, tein haastatteluja ja benchmarkkasin menestyneitä opiskelijoiden yrittäjyysyhteisöjä Aalto-yliopistossa, Turussa ja Stanfordin yliopistossa. Mitä enemmän sain työni kautta keskusteltua inspiroivien ihmisten kanssa ja mitä enemmän opin, sitä innostuneempi olin.

Tietenkään jokainen hetki opinnäytetyön teossa ei ollut juhlaa. Välillä turhautti, kun huomasin etten saa työstäni niin hyvää, kuin halusin. Ja välillä väsytti. Kuitenkin kaiken työnteon keskellä, hyvissä ja huonoissa hetkissä, minua kantoi juuri se motivaatio aiheeseen. Opinnäytetyön aikana sain oppia ja kehittää itseäni aiheessa, josta inspiroidun. Uskon, että juuri tästä syystä halusin jakaa saamani opit myös muille, ja sitä kautta sain opparini tällä kertaa onnistumaan. Itselleni oli myös ratkaisevaa, että tein pitkäjänteistä työtä kiinnostavan aiheen löytämiseksi. Se oli kuitenkin suhteessa pieni vaivannäkö ja panostus siihen, että sain tehdä mielekästä työtä 15 opintopisteen edestä.

Tämä toinen opinnäytetyömatkani oli huomattavasti mukavampi kulkea kuin se ensimmäinen. Tällä kertaa asenne ja motivaatio syntyivät siitä päätöksestä, että haluan saada aikaan arvoa toimeksiantajalleni ja samalla kehittää itseäni kiinnostavan yhteisö -teeman parissa. Nyt tiedän, mistä melko yksinkertaisista rakennusaineista menestyvät yhteisöt ponnistavat.

Joten lopulta se mitä haluamme Annikan kanssa sanoa: kaikki lähtee asenteesta. Jos opinnäytetyön tekeminen on vielä edessäsi, mieti: näetkö opinnäytetyön pakollisena pahana, vai kannattasiko kuitenkin siihen käytettävä aika ja energia hyödyntää johonkin itseä motivoivaan tai vaikka uralla eteenpäin vievään? Sillä harvoin opintojen jälkeen työelämässä tulee enää tilaisuutta, jossa voit paneutua niin syvälle johonkin uuteen, kiinnostavaan aihealueeseen.

Käytä siis aikasi hyvin ja hyvään.

 


 

Jos haluat tutustua kahden edellisvuoden yrittäjyyden ja tiimijohtamisen yksikön opiskelijoiden nappaamiin TAMKin parhaiden opinnäytetöiden tunnustuksen saaneisiin töihin:

Annika Virtanen, 2016 AMK: TYKY- ja syntymäpäiväpalvelupakettien suunnittelu. Case: Tampere-talo 

Merja Palin, 2017 YAMK: Luova brändi. Suunnittelija Merja Palin – Rakkaudesta suomalaiseen luontoon

Jenna Mäkelä, 2017 AMK: Menestyvän opiskelijayhteisön rakentuminen. Case: Y-kampus